Replica-sarja on yksi Marilyn Kayesin kirjasarjoista. hän on hyvin tuottelias nuortenkirjalija ja on myös käyttänyt pseudonyymin Shannon Blair.
Suomeksi on lähinnä ilmestynyt Replica-sarja.
kaikki kirjat löytyvät tästä:
http://www.marilynkaye.com/All%20About%20My%20Books.htm
Karaoke DVD-levyjä kannattaa hakea ensin ”kotikirjaston” (Jyväskylän kaupunginkirjasto) kokoelmaluettelosta, osoitteessa http://www.aaltokirjastot.fi/. Käytä asiasanaa: karaoke ja laita lisärajauksiin ruksi aineistolajin DVD kohdalle. Kun et rajaa hakua mihinkään kirjastoon, saat samalla näkyviin myös kaikkien muiden ”Aalto-kirjastoihin” kuuluvien kirjastojen karaoke DVD-levyt. Hakutuloksen jälkeen voit tarkistaa hakuhetkellä hyllyssä (eli paikalla) olevat painalla linkkiä ”vain hyllyssä olevat”. Mikäli jossain muussa Aalto-kirjastossa on sellaisia karaokelevyjä joita Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole (tai ne ovat lainassa), niitä voi tilata seutulainana (1 eur / kpl). Seutuvaraus voidaan tehdä kirjastossa tai voit myös soittaa...
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan:
ALLE 15-VUOTIAAT
- ei peritä varausmaksua mistään aineistosta
- myöhästymismaksut poistetaan asioinnin yhteydessä
- yli 60 päivää myöhässä oleva aineisto menee perintätoimistolle
15-17 –VUOTIAAT
- ei mene varausmaksua mistään aineistosta
- ei mene myöhästymismaksua lasten- ja nuorten aineistosta
- aikuisten aineistosta peritään myöhästymismaksut
- yli 60 päivää myöhässä oleva aineisto menee perintätoimistolle
- mikäli perintätoimistolle on mennyt aineistoa kun asiakas on ollut alle 15-vuotias, otetaan yhteyttä perintätoimistoon ja toimeksianto perutaan sekä sen jälkeen poistetaan saatavat asiakastietueesta
Lakritsikasvia, rohdosnimeltään lakritsijuurta, on käytetty lääkekasvina tuhansia vuosia.Kasvista käytetään juuria, maanalaisia varsia ja juurirönsyjä, joista valmistetaan mm. uutteita, jauheita, tippoja ja teetä.
Lakritsia on lisäaineena esimerkiksi yskänlääkkeissä, astmalääkkeissä ja kurkkukipulääkkeissä paitsi vaikutustensa myös makunsa takia.
Eri maissa sitä on käytetty hoitokeinoja lukuisissa vaivoissa, mm. erilaisissa tulehduksissa, allergioissa, ruuansulatusvaivoissa ja ihovaivoissa.
Lakritsi voi myös aiheuttaa erilaisia vaivoja, mm. turvotusta ja päänsärkyä.
Sitä käytetään makua voimistamaan myös mm. makeisissa, likööreissä, jäätelössä, leivonnaisissa, oluessa, soijaproteiinituotteissa ja yrttiteessä.
Tiedot perustuvat Sinikka...
Ikävä kyllä en löytänyt tämän nimistä tekijää tai tuon nimisiä runoja. Mikäli ne ovat ilmestyneet jossain laajemmassa antologiassa, kaikkia tekijätietoja ei tosin ole välttämättä pystytty kirjaamaan.
Katsoin myös Runotietokannan, mutta Tarja Vuorista ei ollut listattuna sielläkään.
http://www.kirjasto.sci.fi/runokanta/
Tällä hetkellä sinulla ei näytä olevan varausta Pasilan kirjaston asiakaspäätteille. Kone numero 32 on vapaana tänään klo 15.30 lähtien, mutta tilanne voi tietysti vaihtua koska vain.
Aika asiakaspäätteelle kannattaa varata Helmet-sivuston varaa tietokone -palvelusta, niin näet ajantasaisen tilanteen:
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx
Voit myös varata ajan soittamalla kirjastoon tai käymällä meillä. Voin myös tehdä sinulle varauksen, jos kerrot tarkan ajan.
Nuori voima 3/1998 löytyy Kansalliskokoelmasta.
Se on tilattavissa Helsingissä lukusalikäyttöön.
Yhteystiedot:
Kansalliskirjasto
PL15
00014 HELSINGIN YLIOPISTO
Puh.: 02941 23196
Käyntiosoite: Fabianinkatu 35
Nuori voima -lehti myy vanhoja numeroitaan osoitteessa:
http://nuorivoima.com/
Lehdessä näyttäisi olevan Battailen artikkeli nimeltä Emily Brontë (1998 : 3, s. 8-13 )
Kirja Literature and evil by Georges Bataille Löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta (ks. Helka tietokanta) Valitettavasti teosta ei ole suomennettu.
Laulu on julkaistu seuraavissa nuottikokoelmissa, jotka löytynevät myös Turun suunnalta:
(1) Merikanto: Kauneimmat yksinlaulut 3 (Fazer 1985)
(2) Merikanto: Kootut yksinlaulut 1 (Bells 2009, kolmelle eri äänialalle)
Heikki Poroila
Carlo Collodin satu Le avventure di Pinocchio on suomennettu (suomentaja Elli Sihvo) nimellä Pitkänenän seikkailut vuonna 1927. Sama suomennos julkaistiin vuonna 1954 Meidän lasten kirjasto -sarjassa. Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica:
https://finna.fi
Pinokkio- ja Pinocchion seikkailut nimisinä siitä on monia painoksia ja suomentajia.
Pitkänenän seikkailussa seikkailevat ainakin Pitkänenä, mestari Kirsikka, Jeppe, puhuva Sirkka, ilveilijät Pelle ja Kasper, nukkemestari Tulennielijä, Kettu ja Kissa, Sinitukkainen Tyttö, Haltiatar, Musti, Kyyhkynen, Penu, Etana, Kynttilänsydän, Pieni mies, Simppu, Haikala ja Jantunen. Ja varmasti muutama nimi puuttuukin...
Kirjan saa lainaan Helmet-kirjaston varastosta Pasilan kirjastosta...
Här är en: på Finska Historiska Samfundets websida, http://www.histseura.fi, finns det Nationalbiografin och där är det möjligt att söka information om en person.
Och några till: http://home.swipnet.se/mobigym/runeberg.htm
http://130.236.254.25/runeberg/svlihist/runeberg.html
http://www.kirjasto.sci.fi/runeberg.htm (på engelska)
Säilytämme Helsingin Sanomia paperikappaleina 2 vuotta ja voit tulla niitä lukemaan tänne pääkirjastoon Rewell Centeriin käsikirjastoon. Lisäksi voit yleisömikrollamme etsiä artikkeleita HS:n verkkoliitteestä, jonka voimme avata sinulle omalla käyttäjätunnuksellamme. Tervetuloa!
Kotimaisten kielen keskuksen osoitteesta http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/324 löytyvän ohjeen mukaan sukunimet taipuvat vastaavien yleiskielen sanojen mukaan tai äänneasultaan samanlaisen nimen mukaan. Joskus taivutus voi myös vaihdella kahden eri muodon välillä.
Nimen Suurkonka taustalla lienee sana konka (myös muodoissa konko, konkka ja konke), jonka merkitys on ’esiin työntyvä, ylöspäin kääntyvä’. Näin kertoo Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet (Otava, 2000) hakusanan Konga kohdalla. Suomen murteiden sanakirja (osa 8; Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Valtion painatuskeskus, 2008) lisää siihen vielä merkitykset ’kohouma, kyhmy, kyömy, kaartuva, kupera, lynkä’. Sen esimerkeissä esiintyvät molemmat...
kyseistä kirjallisuutta ei ole varsinaisesti suunnattu naiskunnalle, joskin tällaisen olettamuksen tai mutu-tuntuman voidaan todeta olevan yleinen. Varsinaista miehille suunnattua genren kirjallisuutta on vaikea kategorisoida, ainakaan vakavasti otettavan kirjallisuuden piiristä. Aihetta voisi lähestyä klassikoiden kautta, tällaisia voisivat olla Vladimir Nabokovin Lolita sekä jo ajattoman klassikon maineen saavuttanut Decamerone. Sarjakuvien puolelta tulee mieleen Milo Manaran tuotanto.
Kyseinen tarina on alun perin kreikkalaisen Aisopoksen kynästä, joka on tullut tunnetuksi erityisesti eläinsaduistaan (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aua1b176f1-04ff-4f42-ae76-86858c293d2a).
Hanhiemon satuaarteen lisäksi Leijona ja hiiri -sadusta löytyy versiot esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Kaiken maailman eläinsadut, Otava 2011
Aisopos: Kettu ja haikara: Aisopoksen satuja, WSOY 1985
Karvatassujen jäljillä, Weilin + Göös 1996
Kirja löytyy ainakin useista Kymenlaakson Kyyti-kirjastoista. Osassa kirjastoista kirja on käsikirjastossa, eli sitä voi lukea vain kirjastossa. Jos kirja ei löydy omasta kirjastostasi, voit tilata sen kaukolainana muualta Suomesta.
Herman Melvillen Moby Dick on suomennettu kahteen otteeseen. Antero Tiusasen tuoreempaa suomennosta (Otava 2002) ei ollut kirjastossa vapaana, mutta Seppo Virtasen ensimmäisessä suomennoksessa (WSOY 1956) Ahabin viimeiset sanat kuuluvat näin (s. 642):
"Sinua minä lähestyn, sinä kaiken hävittävä mutta aina häviävä valas, viimeiseen asti minä pidän sinusta kiinni kynsin hampain, helvetin sydämestäkin minä isken sinua, vihan tähden minä puhallan viimeisen henkäykseni vasten kasvojasi! Upota kaikki ruumisarkut ja ruumisvankkurit samaan kurimukseen! Ja koska kumpikaan niistä ei voi tulla minun osakseni, niin anna minun sitten hinautua riekaleiksi, kun olen vielä sinun vanavedessäsi, sinuun sidottuna, sinä kirottu valas! Näin minä sinkoan...
Sävelsiskot ja Olavi Virta levyttivät laulun Kodin kynttilät vuonna 1950. Sävelsiskot oli saman tyylinen laulutrio kuin Harmony Sisters, joka oli levyttänyt tämän kappaleen kahdeksan vuotta aiemmin. Sävelsiskot levytti kaksi muutakin laulua Virran kanssa.
Kodin kynttilöissä Virta liittyy lauluun vasta kolmannesta säkeistöstä alkaen (noin kohdasta 1 min 50 s) eikä hän ei pyri erottumaan solistisesti vaan sulautuu kuoroon neljäntenä äänenä. Tuore uusintapainos laulusta löytyy mm. cd-levyltä Olavi Virta: 50 suosituinta. Omaa soololevytystä tästä laulusta Virta ei tehnyt.
Lähteet:
Fenno - Suomen musiikkiarkisto
Musiikkiarkiston luettelo savikiekkolevyistä
Sävelsiskot - Wikipedia-artikkeli
Vertailu ilmestyi Helsingin Sanomissa 27.3.1999 otsikolla Autokouluissa on hinta- ja laatueroja. Helsingin pääkirjastossa lehtiä säilytetään kolme kuukautta ja sitä vanhemmat lehdet löytyvät mikrofilmeinä. Mikrofilmeiltä on mahdollista kopioida.
