HelMet-kokoelmassa on toistaiseksi erittäin vähän blu-ray eli BD-levyjä, joissa olisi musiikkia. Tämän linkin kautta pääsee selaamaan kokoelmassa nyt olevia 20 nimekettä http://www.helmet.fi/search~S8*fin/?searchtype=X&searcharg=BDLEVY&searc…
Lars Roosin Örongodis-nimistä ei näyttäisi olevan HelMet-kirjastoissa, meillä on vain vanhempi Cocktailgodis, joka löytyy Sellon kirjastosta. Tutkin saatavuutta myös muista maakuntakirjastoista, mutta en löytänyt näitä muistakaan kirjastoista. Wikipedian ja Lars Roosin omien kotisivujen http://www.larsroos.com/798.php mukaan näitä Örongodis-nimisiä levyjä on ilmestynyt 9 erilaista, mutta uusinkin niistä on vuodelta 1996.
Kokeilitko Kirjastot.fi -sivuston monihaku Frankia http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/ ? Valitsemalla alueeksi Pohjois-Pohjanmaan, löytyy Oulun kaupunginkirjastosta Ludith Levinen Not buing it https://oukasrv6.ouka.fi/Intro?formid=find2&sesid=1313824606&ulang=fin . Tosin lainassa, eräpäivä 25.8.
Frankissa voi etsiä myös muiden Suomen kirjastojen tietoja. Silloin löytyy useampia Levinen kirjoja.
Mikäli Levinen teoksia ei ole omassa kirjastossasi, voit pyytää kirjastoasi kaukolainaamaan niitä.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy mm. kirja Tieliikennelait (2011), jossa on koottu keskeinen tieliikennelainsäädäntö ajantasaisena. Kirjassa on tieliikenteen yleissäännösten lisäksi mm. ajo-opetusta ja liikennevakuutusta koskevaa lainsäädäntöä.
Kirjan saatavuus löytyy Vaskista http://www.turku.fi/vaski
Kirjastot ovat tilanneet tämän teoksen jo kesällä mutta kirjoja ei ole tullut vielä kirjastoon. Kirja on ilmestynyt syyskuussa joten ei sen tulo kirjastoihin varmaan enää kauaa kestä. Teos löytyy jo muualta, esim. Turussa, Lahdessa, Tampereella. Tiedustelen asiaa myös hankintatoimistostamme.
Kyllä löytyy. Kirja löytyy hyllystä pääkirjastosta, Kuusankosken kirjastosta sekä Myllykosken kirjastosta. Varaamalla sen voi saada toimitettuna myös johonkin muuhun kirjastopisteeseemme.
Kysymäsi kirja on vanha, ja sen kaikki kappaleet on vuosien kuluessa jouduttu poistamaan luultavimmin huonokuntoisuuden takia. Tiedot kirjasta poistuvat myös lähiaikoina. Eli syy siihen, ettei tätä kirjaa voi varata on se, ettei kirjastoissa ole jäljellä yhtään kappaletta varattavaksi.
Toinen syy voi olla se, että kirja on uusi, eikä vielä kirjastoissa. Kirjan tiedot näkyvät kuitenkin jo tietokannassa. Kirjan voi varata, kun kirjat saapuvat kirjastoihin.
Joskus syynä voi olla se, että kirja on käsikirjastossa, eli siis vain kirjastossa käytettävissä. Silloin sen varaaminenkaan ei onnistu.
Holy blood, holy Grail -kirjan suomennoksen voit varata ja lainata kirjastoista. Suomennos on nimeltään Pyhä veri, Pyhä Graal (tekijät Michael Baigent...
Ikävä kyllä HelMet-haussa ei ole sellaista toimintoa, jonka avulla pystyisi hakemaan kaiken tietyntyyppisen tietyssä kirjastossa hyllyssä olevan aineiston. Niinpä siis Puistolan kirjaston hyllyssä tällä hetkellä olevia bestsellereitäkään ei valitettavasti pysty tietokannasta hakemaan.
On toki mahdollista hakea esimerkiksi kaikki Puistolan kirjaston kokoelmaan kuuluva kaunokirjallisuus (tai kaikki Puistolan kirjaston kokoelmaan kuuluva tiettyä aihepiiriä käsittelevä kirjallisuus jne.), mutta teosten tämänhetkinen saatavuus täytyy kuitenkin tarkastaa kunkin teoksen kohdalta erikseen.
Ikävä kyllä en löytänyt tämän nimistä tekijää tai tuon nimisiä runoja. Mikäli ne ovat ilmestyneet jossain laajemmassa antologiassa, kaikkia tekijätietoja ei tosin ole välttämättä pystytty kirjaamaan.
Katsoin myös Runotietokannan, mutta Tarja Vuorista ei ollut listattuna sielläkään.
http://www.kirjasto.sci.fi/runokanta/
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kyseistä runoa ole suomennettu eikä Richard Burnsin runoja muutenkaan. Ainakaan Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta osoitteessa http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ ei tunne ainoatakaan Richard Burnsin runoa, eikä niistä löytynyt mainintaa muistakaan tutkimistani tietokannoista.
Aina on toki mahdollista, että suomennos olisi ilmestynyt jossakin julkaisussa, jota ei ole luetteloitu käännösrunotietokantaan tai muihinkaan tietokantoihin. Todennäköistä kuitenkin on, ettei tuosta runosta ole suomennosta.
Hei! Laitteelle löytyy monta nimeä. Tässä muutama. Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen Punomo-sivuilta löytyy nimi viipsinpuut (http://teeitse.punomo.fi/home/savonlinna/KEHRAYSSIVUT/index.html). Finnassa (Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen aineistojen hakupalvelu), käytetään nimiä kerin- ja vyyhdinpuut (https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22kerinpuut%22&type=Subject).
Nuori voima 3/1998 löytyy Kansalliskokoelmasta.
Se on tilattavissa Helsingissä lukusalikäyttöön.
Yhteystiedot:
Kansalliskirjasto
PL15
00014 HELSINGIN YLIOPISTO
Puh.: 02941 23196
Käyntiosoite: Fabianinkatu 35
Nuori voima -lehti myy vanhoja numeroitaan osoitteessa:
http://nuorivoima.com/
Lehdessä näyttäisi olevan Battailen artikkeli nimeltä Emily Brontë (1998 : 3, s. 8-13 )
Kirja Literature and evil by Georges Bataille Löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta (ks. Helka tietokanta) Valitettavasti teosta ei ole suomennettu.
René Goscinnyn ja Jean-Jacques Sempén teoksessa Pikku Nikke (Le Petit Nicolas, 1960) tulee Niken luokalle englantilainen oppilas George Macintosh, joka saa lempinimen Djodjo. Kirjan kuudes kappale on nimetty Djodjon mukaan. Kimmo Korhosen suomennoksessa vuodelta 1977 Georgen lempinimi on tosiaankin Soosi.
http://franceinfo.us/03_books/books/sempe_petitnicolas.pdf
http://joklaaja.blogspot.fi/2015/05/sempe-goscinny-pikku-nikke.html
https://finna.fi
Sempé- Goscinny: Pikku Nikke (WSOY, 1977)
Salon Seudun Sanomien vanhat numerot säilytetään Kansalliskirjastossa mikrofilmattuina. Teidän kannattaa ottaa yhteyttä Kansalliskirjastoon. Alla olevasta linkistä löydätte Kansalliskirjaston neuvonnan yhteystiedot.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/neuvonta#neuvonta
https://www.kansalliskirjasto.fi/
https://finna.fi
Siitä, että eri lähteet antavat erilaisia vastauksia, voi päätellä, ettei asiasta vallitse harrastajien keskenkään yksimielisyyttä. Tämä on varsin tavallista näissä genremäärittelyissä, koska niissä pelataan käsitteillä, joita kuka tahansa voi rakentaa ja määritellä. Ei myöskään ole olemassa mitään yksiselitteistä auktoriteettia, jolla olisi valta määrätä, että määritelmä X on pätevä ja määritelmä Y ei ole.
Suomenkielisen Wikipedian määritelmät (https://fi.wikipedia.org/wiki/Korkea_fantasia) kuulostavat ainakin omissa korvissani ns. järkeviltä, mutta muunkielisillä sivuilla tulee heti eroja. Englanninkielinen Wikipedian artikkeli rinnastaa korkean ja eeppisen fantasian ja mainitsee termin "high fantasy" olevan niinkin nuori kuin vuodelta...
Alkuperäisessä Leinon runossa - ja Merikannon laulussa - on vain yksi säkeistö. Sen on ruotsiksi kääntänyt Joel Rundt (Säg, minnes du psalmen vi sjöngo). Tätä käännöstä ei tekijänoikeussyistä voi valitettavasti tässä toistaa, mutta se löytyy mm. seuraavista kokoelmista (suoria linkkejä varaamista varten).
Andliga önskesångboken - Suomalaisia laulusävellyksiä V - 75 naiskuorolaulua.
Kustantaja lisäsi joskus vuoden 1911 jälkeen lauluun kolme Juho Railion kirjoittamaa, selkeästi uskonnollista säkeistöä (Leinon alkuperäinen teksti ei ole sinänsä uskonnollinen, vaan se kertoo virrenveisuun rauhoittavasta vaikutuksesta). Ei tiedetä, kysyttiinkö Merikannolta lupaa, mutta hän oli tuolloin vielä elossa. On mahdollista, että joku on kääntänyt myös...
Kotimaisten kielen keskuksen osoitteesta http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/324 löytyvän ohjeen mukaan sukunimet taipuvat vastaavien yleiskielen sanojen mukaan tai äänneasultaan samanlaisen nimen mukaan. Joskus taivutus voi myös vaihdella kahden eri muodon välillä.
Nimen Suurkonka taustalla lienee sana konka (myös muodoissa konko, konkka ja konke), jonka merkitys on ’esiin työntyvä, ylöspäin kääntyvä’. Näin kertoo Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet (Otava, 2000) hakusanan Konga kohdalla. Suomen murteiden sanakirja (osa 8; Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Valtion painatuskeskus, 2008) lisää siihen vielä merkitykset ’kohouma, kyhmy, kyömy, kaartuva, kupera, lynkä’. Sen esimerkeissä esiintyvät molemmat...
Yritin tutkia tätä asiaa, mutta varsinaista yhtä luotettavaa tietolähdettä en löytänyt.
Lähimmäs osui Worldatlas, jossa oli listattuna 30 maata ja niiden poliisien lukumäärä (2017), https://www.worldatlas.com/articles/list-of-countries-by-number-of-poli…
Eurostatista löytyi tilasto Euroopan unionista, Euroopan unionissa 1,6 poliiisia (2016), https://ec.europa.eu/eurostat/en/web/products-eurostat-news/-/DDN-20190…
European Institute for Crime Prevention and Control (HEUNI) -instituutin julkaisussa on kootusti kyseisiä lukuja eri maista (Police staff: Number of police officers per 100 000 population). Vuonna 2014 julkaistu 5. painos vaikuttaa olevan tuorein: https://wp.unil.ch/europeansourcebook/printed-editions-2/5th-...
Tänä vuonna (2019) suomeksi ilmestynyttä Elizabeth Acevedon runoromaania Runoilija X kuvataan näin: "Harlemin kaduille sijoittuva Runoilija X on suorasukainen ja uskalias säeromaani oman äänen löytämisestä ja omien mielipiteiden puolustamisesta. Sävähdyttävä New York Times -bestseller nostaa esiin ajankohtaisia teemoja, kuten rasismin, feminismin ja uskonnon." Löytyisikö tästä kirjasta sopiva runo? Alla linkki Kirjasammon esittelyyn:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_6921399
Muita sopivia voisi löytyä näistä:
- Riina Katajavuori: Maailma tuulenkaatama:
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789513199159&qtype=b
- Yahya Hassan : runot
http://armas....
kyseistä kirjallisuutta ei ole varsinaisesti suunnattu naiskunnalle, joskin tällaisen olettamuksen tai mutu-tuntuman voidaan todeta olevan yleinen. Varsinaista miehille suunnattua genren kirjallisuutta on vaikea kategorisoida, ainakaan vakavasti otettavan kirjallisuuden piiristä. Aihetta voisi lähestyä klassikoiden kautta, tällaisia voisivat olla Vladimir Nabokovin Lolita sekä jo ajattoman klassikon maineen saavuttanut Decamerone. Sarjakuvien puolelta tulee mieleen Milo Manaran tuotanto.
