Riikinkukko kuuluu aitokanojen heimon fasaanit-alaheimoon. Tähän alaheimoon kuuluvat riikinkukkojen lisäksi esimerkiksi tragopaanit, kanat ja fasaanit. Fasaanit-alaheimoon kuuluvat linnut ovat usein kohtalaisen suuria ja elävät maassa. Näille linnuille on myös tyypillistä sukupuolidimorfismi; koiraat ovat yleensä huomattavan paljon koristeellisempia kuin naaraat.
Tässä muutama näyttävä aitokanojen heimoon kuuluva lintu.
Argusfasaani
https://avibase.bsc-eoc.org/species.jsp?avibaseid=F9F6A725C2D1CAA9
Borneonfasaani
https://avibase.bsc-eoc.org/species.jsp?avibaseid=2CE71349C76BA2BD
Palawanintäpläfasaani
https://avibase.bsc-eoc.org/species.jsp?avibaseid=A71A69A5A8320349
Töyhtöloistofasaani
https://avibase.bsc-eoc...
Kysyin vinkkejä henkilöiltä, jotka itse lukevat ja vinkkaavat paljon kaikenikäisille. He suosittelivat aloittamaan novelleihin tutustumisen seuraavista teoksista:
Salla Simukka: Sytytä valot, sammuta valot
Magdalena Hai: Haiseva käsi
Tusina
Etsijät
Selma Lagerlöfin kirjassa Peukaloisen retket villihanhien seurassa hanhet ovat suomennettu villihanhiksi tai metsähanhiksi, riippuen suomennoksesta.
Kysyin tarkempaa tietoa Suomen luonnonsuojeluliitosta, jossa asiaan perehdyttiin tarkoin: "Lagerlöf oli ruotsalainen, ja teoksen syntyaika huomioiden voi päätellä että kysymykseen voisivat tulla hanhilajeista lähinnä valkoposkihanhi, merihanhi tai taigametsähanhi, jotka Selman elinaikana lensivät muuttoparvina säännöllisesti Etelä-Ruotsin yli muuttomatkoillaan. Valkoposkihanhi ja merihanhi liikkuvat enemmän Itämeren piirissä, ja selkeimmän pitkän muuttomatkan suoraan pohjoisesta etelää kohti (ja keväällä toiseen suuntaan) tekee taigametsähanhi. Parvet lähtevät Pohjois-Ruotsin soilta ja...
Nämä teokset löytyivät pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen aineistohausta asiasanalla meluesteet:
Espoon meluntorjuntaohjelma 2000; Tiihinen, Jyrki: Meluntorjunnan perusteet - meluntorjunnan koulutusaineisto ja käsikirja (1997); Meluestekäsikirja (1997) ja Helsingin meluntorjuntaohjelma 1994-1998. Asiasanalla meluntorjunta löytyi mm. seuraavat teokset:
Ääneneristys ja meluntorjunta rakennuksessa - määräykset ja ohjeet 1998; Björk, Erkki: Meluntorjunta (1991); Meluntorjunta - ohjekirjanen meluntorjuntalaista ja -asetuksesta1989. Asiasanahakuja voi itse kokeilla plussa-aineistohaussa osoitteessa http://www.libplussa.fi/ , jossa voi myös katsella teosten saatavuustietoja pääkaupunkiseudulla. Kannattaa myös selailla aikakausjulkaisua...
Turun yliopiston kirjaston aineistotietokannan http://volter.csc.fi/ mukaan Turun yliopiston kirjastosta löytyvät kyseiset opinto-oppaat vuodesta 1970 lähtien. Haun voi tehdä nimekkeellä "Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan opinto-opas" ja "Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opinto-opas". Turun kaupunginkirjastossa on vain uusimmat Turun yliopiston opinto-oppaat.
Hamara-liite ilmestyi ensimmäisen kerran Rumbassa 3/2002, sen jälkeen vielä Rumban numeroissa 13-14/2002 ja 22/2002. Vuonna 2003 Hamara alkoi ilmestyä itsenäisenä lehtenä.
Helsingin yliopiston kirjasto pitää yllä Suomaa, Suomalaisten verkkolehtien luetteloa:
http://www.lib.helsinki.fi/suoma/
Lehdet on järjestetty sekä aakkosiin että alan mukaan. Voit hakea myös suoraan lehden nimen, julkaisijan tai ISSN:n mukaan.
Ulkomaisia verkkolehtiä löytyy mm. täältä: http://www.abyznewslinks.com/
Luetteloita verkkolehdistä on koottu Hämeenlinnan Makupaloihin: http://www.makupalat.fi/viesti2a.htm#hakemistot
Suomalaisten kirjastojen ylläpitämästä kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta, löytyy tietoa Leena Krohnista:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175913053278
Yle Areenasta löytyy dokumentti Leena Krohnista sarjassa Ammatti: kirjailija:
https://areena.yle.fi/1-1382789
Kirjallisuutta:
Miten kirjani ovat syntyneet. 3 : Virikkeet, ainekset, rakenteet, WSOY, 1991.
Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 4 toimittaneet Vuokko Blinnikka, Kari Vaijärvi,Suomen kirjastoseura, 1987.
Krohn, Inari, Muusa kirjahyllyssä : kertomus lapsuudesta ja sen lopusta, Gummerus, 2004. (Leena Krohnin sisaren muistelmateos)
Helmet-kirjastoissa on runsain mitoin suomenkielisiä Berlitzin matkaoppaita eri kohteista. Saatavuustiedot löytyvät Helmet-haulla http://www.helmet.fi/ . Kannattaa valita sanahaku, hakusanaksi Berlitz ja toivotun kohteen nimi. Pudotusvalikoista voi rajoittaa materiaalin kirjoihin ja kielen suomeksi.
Enid Blytonista löytyy tietoa esim. teoksesta Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenklassikoita. Vinski-lehden numerossa 1/2006 Jari Mäkipää kertoo Enid Blytonin Salaisuus-sarjasta. Tietoa löytyy myös netistä osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Enid Blyton. Englanninkielisiä sivuja Blytonista on internetissä paljon. Ne löytyvät Googlen avulla.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivuilla on tietoa vuotuisjuhlista ja nuuttipukeista http://www.finlit.fi/tietopal...utti.htm Parhainta kuvitettua tietoa Nuutista löydät teoksesta Bregenhöj, Carsten: Nuutti: suomalainen karnevaali.
Paras vaihtoehto on etsiä vanhoja naistenlehtiä ja muotilehtiä (Anna,
Me Naiset, Hopeapeili, Jaana, Eeva ... jne)sekä yleisaikakauslehtiä (Apu, Seura, Hymy... jne) ja nuortenlehtiä (Suosikki, Iskelmä, Stump, Intro, Ajan Sävel).
Alla lisäksi muutama linkki:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=e87b0d1b-fc7…
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=2f1d0b7c-c04…
http://www.tyylitaika.com/1960-luvun-muoti.html
http://oh-molly.blogspot.com/2008/03/osa-vii-1960-luku.html
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=33&t=577
http://girlsloveshoes.blogspot.com/2007/12/1960-luvun-muoti.html
Helsingin kaupunginkirjaston yksiköt päättävät omasta kokoelmastaan. Vaikka valinta onkin hajautettu eri kirjastoihin, hankinta on keskitetty. Siksi, jos haluat tarjota kirjastoon aineistoa, sinun kannattaa ottaa yhteyttä Hankinta- ja luettelointitoimistoon, joka esittelee tarjoamaasi aineistoa kirjastoille. Jos kyse on musiikkiäänitteistä, voit ottaa yhteyttä Päivi Uosukaiseen (paivi.uosukainen(at)hel.fi). Jos kyse on muusta AV-aineistosta, voit ottaa yhteyttä Anna-Maija Mäki-Fräntiin (anna-maija.maki-franti(at)hel.fi.
Kirkes-kirjastoissa (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Tuusula) ei näyttäisi etsimäsi vuoden Eeva-lehtiä olevan. Helsingin kaupunginkirjastossa, Pasilan pääkirjastossa, sen sijaan Eeva-lehtiä säilytetään pysyvästi käsikirjastossa luettavina. Sieltä pitäisi löytyä myöskin vuoden 2004 Eeva-lehdet.
Täältä löytyvät Pasilan kirjaston yhteystiedot:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
Keravan kirjastossa kirjaa ei ainakaan vielä ole lainkaan. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa kirjaa on tosiaan vain Kirjasto 10:n Special pokkari -hyllyssä. Näitä kirjoja ei voi varata. Kirjaa on tilattu varattava kappale ainakin Kallion kirjastoon, joten pikapuoliin löytyy myös varattava kappale:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2157348__SDeraniyagala__Or…
Asia riippuu varmastikin kirjastosta ja siitä, millainen peli on kyseessä. Esimerkiksi Pasilan kirjastossa omia konsolipelejä ei saa pelata kirjaston pelikonsolilla, mutta omia lautapelejä voi vapaasti pelata vapaissa pöydissä, kunhan siitä ei synny liikaa ääntä. Kannattaa kysyä omasta lähikirjastosta suoraan, millaiset säännöt siellä on omien pelien suhteen.
Kofeiinia on yli 60 kasvin lehdissä, siemenissä tai hedelmissä. Sitä on luonnollisena aineosana mm. kaakaopavuissa, ja niiden kautta siis myös suklaassa.
Kaikkien kofeiinia sisältävien ruokien tai juomien nimeäminen on mahdotonta, koska samannimisissäkin ruoissa käytetään eri ruoka-aineita. Kofeiinia sisältävien kasvien lista löytyy täältä:
http://www.liberherbarum.com/In0952.HTM
Kofeiinia on lisättynä monissa elintarvikkeissa. Alla on listaa joistakin:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01…
Tässä myös muita kofeiinia ja sen lähteitä käsitteleviä sivuja:
http://www.kahvijaterveys.fi/kaikki-kofeiinista/kofeiinin-lahteet.html
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa+elintarvikkeista/el…
http://...
Ranskan lainsäädäntöä tuntematta emme tiedä, vaikuttaako tehty rikos hautaamiseen, mutta ainakaan Suomen Hautaustoimilaissa tästä ei ole mainintaa. Asiaan vaikuttaa varmasti ainakin se, minkä maan kansalaisia he ovat. Suomen Hautaustoimilaissa tästä ei ole mainintaa. Pykälässä 25 mainitaan erikseen vain katastrofeissa kuolleiden hautaamisesta:
"Sodissa, luonnonkatastrofeissa, suuronnettomuuksissa, vakavissa epidemioissa tai muissa vastaavissa olosuhteissa kuolleiden hautaamisessa voidaan poiketa tämän lain säännöksistä, jos olosuhteet sitä välttämättä edellyttävät."
Hautaustoimilaki on luettavissa kokonaisuudessaan Finlexistä:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030457
