Kansansävelmä tunnetaan Suomessa nimellä Intiaanien laulu. Kappaleen ovat esittäneet eri tallenteilla vuodesta 1966 alkaen ainakin seuraavat: Lapsikuoro Satulaulajat, Paukkumaissi, Marina ja Marino, Lauri Holma, Mieskuoro Weljet, Mari Palo, sekä yksi tunnistamaton esittäjä.
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=intiaanien+laulu&cultu…
Melko samanlainen kysymys on esitetty tällä palstalla viime lokakuussa. https://www.kirjastot.fi/kysy/tervehdys-haluaisin-tietaa-kuinka-monta?language_content_entity=fi
Professoriliitto osaisi varmaan vastata tähän kaikkein parhaiten.
Artikkelissa Professuurien määrää tulee lisätä Suomessa 25.4.2018 liitto kertoo näin: "Professoriliitto on erittäin huolestunut kokoaikaisten professorien määrän kehityksestä yliopistoissa. Nyt näitä ns. full-professoreita on Suomen yliopistoissa enää alle 2000. Edellisen kerran Suomessa oli näin vähän professoreita tasan 20 vuotta sitten: vuonna 1998 kokoaikaisten professoreiden määrä oli 1928." https://www.professoriliitto.fi/?x23370=838031
Professoreiden määrää on hankala hahmottaa, sillä...
Hei,
Näytelmä alkaa Theseuksen repliikillä. Alkusanat riippuvat käännöksestä:
Paavo Cajanderin klassinen käännös Kesäyön unelma (1885):
"Hippolyta, jo rientäin lähestyypi
Hääiltaamme; viel uuteen kuuhun neljä
Ilonpäivää on; mut voi, kuin vitkaan kuluu
Tuo vanha kuu! Se halujani ehkää
Kuin leski emintimä, joka syöpi
Ikänsä poikapuolen perinnöitä!"
Yrjö Jylhän käännös Kesäyön unelma (1955) alkaa:
"Pian, armain Hippolyta, jo joutuu
häähetkemme : vain neljä onnen päivää
on uuteen kuuhun. Mut niin vitkaan kuluu
kuu vanha, pyyteitäni viivyttäen
kuin äitipuoli, joka leskenvuosin
syö kauan perintöjä nuoren miehen!"
Lauri Siparin Kesäyön uni -käännös (1989):
"Kaunis Hippolyta,
häämme lähestyvät nopeasti;
enää...
Laulu on Yrjö Niemelän Koululaisen kevätmietteitä. Ensimmäinen säkeistö kuuluu:
"Aurinko paistaa ikkunan pieleen, ikkunan pieleen,
ai, ai, pieleen,
aurinko paistaa ikkunan pieleen,
ja kesä tulee mieleen."
Laulussa on kaikkiaan kuusi säkeistöä.
Laulu löytyy laulukirjasta Lapinlasten laulukirja. Kirja on lainattavissa Kokkolan kaupunginkirjastosta.
https://anders.finna.fi/Record/anders.953386?sid=2931176439
Säepari "Mikä lämmin läikähti rinnassani? / On tästä kulkenut rakkaimpani." päättää Hilja Haahdin runon Huurteinen aamu. Se ilmestyi alun perin kirjassa Päiväkirjan lehtiä. 2, Runosatoa vuosilta 1934–51 (Otava, 1951), minkä lisäksi se on mukana ainakin Haahdin lyriikan valikoimissa Valitut runot (Otava, 1963) ja Kunnia herran (SLEY, 1974) sekä antologian Suomen runotar 5. painoksessa (Weilin+Göös, 1965) ja kaksiosaisena julkaistun 6. painoksen ensimmäisessä niteessä (Kirjayhtymä, 1990).
Professori Jukka Korpela on kirjoittanut teoksen Idän orjakauppa keskiajalla: ihmisryöstöt Suomesta ja Karjalasta (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2014). Kirja kertoo pohjoisen ihmisryöstöistä osana koko Venäjän orjakauppaa. Suomesta ryöstettiin keskiajalla ihmisiä myytäväksi etelän keskusten orjamarkkinoilla. Suomalaiset myytiin ensin orjamarkkinoilla Novgorodin alueella, mistä he saattoivat päätyä Mustanmeren ja Kaspianmeren orjamarkkinoille.
Korpelan teos on ensimmäinen tutkimus tästä aiheesta ja varmaankin hyvä lähde. Suomalaisorjien määrästä ja heidän kohtaloistaan ei ole tarkkaa tietoa. Korpela arvioi, että pitkällä aikavälillä myytiin tuhansia suomalaisia.
https://journal.fi/tt/article/view/55955/...
Runoa, jonka nimi olisi täsmälleen "Isänmaalle" en löytänyt, mutta tässä kaksi nimiltään melkein samaa:Lauri Pohjanpään runo "Isänmaa" löytyy runokokoelmasta: Valitut Runot, Lauri Pohjanpää (VALITUT RUNOT | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi))Ja runo "Hymni isänmaalle" löytyy teoksesta: Sininen hämärä, Lauri Pohjanpää (Sininen hämärä : Uusi sarja metsän satuja ja muita runoja | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi))
Iso on johdos ikivanhasta isä-sanasta. Kansanrunoudessa iso esiintyy isä-sanan deminutiivisena rinnakkaismuotona. Suomen kirjakielessä iso on esiintynyt Agricolasta alkaen.
– Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Lorun historiasta ei löytynyt tietoa.Hokemasta "Ota kiinni mandariini" ja sen tulkinnasta löytyy tietoa tämän palvelun sivulta https://www.kirjastot.fi/kysy/miten-hokema-ota-kiinni-mandariini?langua…
Aleksis Kivi: Seitsemän veljestäKolmastoista luku kohdassa, jossa veljekset tiellä kulkiessaan törmäävät Rajamäen rykmenttiin ja juttelevat Mikon kanssa.JUHANI. Terve miestä, sinä Rajamäen Mikko! Kuinka jaksat ja mitä uusia maailmalta?MIKKO. Sekalaista, sekalaista sekä hyvää että pahaa, mutta ainapa, koira vieköön, hyvä kuitenkin täällä päällimmäisenä keikkuu, ja tämän elämän retkutus käy laatuun, käypä se.Lähteen jäljittämisessä auttoi Project Gutenberg, https://www.gutenberg.orgGutenberg-sivustolta saa vapaasti lukea digitoituja kirjoja, joiden tekijänoikeus on jo rauennut. Selaimella luettaessa (read online web) voi tarkistaa koko tekstin nopeasti selaimen sanahakutoiminnolla. Tässä tapauksessa käytin hakusanaa "laatuun", joita löytyi 9...
Ei voi.Suomen äänilevyarkiston Marko Tikka kertoo artikkelissaan Mikä on gramofonilevy: "Gramofonilevyjen, eli tuttavallisemmin sanottuna savikiekkojen aikakausi päättyi Suomessakin 1960-luvun alussa."... ja "Jos levymassa on kauttaaltaan mattainen tai harmaa, levy on joko kulunut soitossa tai sitä on säilytetty huonosti, esimerkiksi paikassa, jossa vaihteleva lämpötila on päässyt vaikuttamaan levymassaan. Kaikki tämä vaikuttaa levyn toistoääneen." Linkki Fenno artikkeliin.Gear4music.fi sivusto taas kertoo Vinyylilevyjen säilytyksestä:"Vinyylilevyjen oikea säilytystapa on pystysuorassa. Jos vinyylejä säilytetään pystyasennossa kuten kirjoja, ne eivät vääntyile ja vaurioidu. Varmista, että vinyylit säilytetään viileässä ja kuivassa paikassa...
Tieto pitää paikkansa. Soitto aikaisempien osien kustantaja Wsoy:lle varmisti asian. Teos ilmestyy Yhdysvalloissa vasta ensi keväänä, ja suomennosta joudutaan odottamaan ainakin vuoden 2002 kesään asti.
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html voit etsiä Veikko Huovista käsitteleviä teoksia kirjoittamalla asiasana kenttään Huovinen, Veikko http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816 . Löydät esim. teokset
- Liukkonen, Tero: Veikko Huovinen : kertoja, veitikka, toisinajattelija. Hki : SKS, 1997.
- Huovinen, Veikko: Muina miehinä : kirjailijan muistelmia. Hki : WSOY, 2001.
Aineiston varaamiseen ja lainojen uusimiseen internetin kautta tarvitset lainaajatunnuksesi ja salanumeron. Salanumeron saat käydessäsi kirjastossa.
Kajaanin kaupunginkirjaston sivuilta löytyvät monipuoliset sivut Veikko Huovisesta http://www.kajaani.fi/kirjasto/huovinen/ .
Christopher Gillbergin kirja Touretten oireyhtymä, joka on käännetty suomeksi vuonna 2001, taitaa tällä hetkellä olla paras saatavilla oleva suomenkielinen kirja. Kirjan saatavuuden voi tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta, osoite on
http://www.helmet.fi
Touretten oireyhtymästä löytyy myös useita Internetlinkkejä. Erityisen hyvältä vaikuttaa Suomen Tourette Yhdistyksen sivu osoiteessa
http://www.tourette.fi
Kyseessä voi olla jokin versio klassikkosadusta Maalaishiiri ja kaupunkilaishiiri, esimerkiksi Tammen Kultainen kirja. Hanhiemon satuaarteessa maalaishiiri juoksentelee kyllä kaupunkilaisserkkunsa kanssa pöydillä yms., mutta oleellista kirjassa on opetus: "Kyllä maalla on mukavaa". Samoin sadun versiossa kokoelmassa Maailman kauneimmat eläinsadut. Tämä satu löytyy myös Aisopoksen saduista.
Jääkaapissa seikkailee ja luumupurkkiin kaatuu hiiri nimeltä Stuart Little. Tämä E. B. Whiten kirja on kyllä suomennettu vasta vuonna 2000, vaikka alkuperäinen, amerikkalainen teos on ilmestynyt jo vuonna 1945.
Kirjasta on tehty myös elokuva vuonna 1999: Stuart Little - pieni suuri hiiri.
Teos on saksaksi Die deutsche Ideologie ja suomeksi Saksan ideologista ja siitä on julkaistu vain ensimmäinen luku teoksessa Valitut teokset kuudessa osassa ja löytyy kirjastosta.
Katso lisää
http://www.helmet.fi/search*fin?/Xmarx+6&searchscope=9&m=&l=&b=&Da=&Db=…
Yrttitarha-sivusto löytyy nyt osoitteesta http://www.yrttitarha.fi .
Samojen tekijöiden kokoamaa tietoa erikoisluonnontuotteista löytyy myös sivustosta http://www.luontoyrittaja.net/213.html . Kokonaisuudessa on myös yrttitietoa. Hyviä yrttisivustoja löytyy Kirjastot.fi:n Linkkikirjastosta hakusanalla yrtit, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/linkkikirjasto/luokat.aspx?linkLibraryKey… . Tässä pari poimintaa:
Arktiset Aromit : Yrtit,
http://www.arktisetaromit.fi/fi/arktiset+aromit/yrtit/
Kasvikortisto
http://puutarha.net/suorakanava/kasvikirjahaku.asp
Luonnonyrtit hyötykäyttöön
http://www.jyu.fi/tdk/museo/Yrtit/index.html
Raaseporin kirjastossa näyttäisi kyllä olevan Felicia Feldtin teos Felicia försvann. Teos on saatavilla ainoastaan ruotsinkielisenä, eikä sitä näyttäisi olevan vielä suomennettu.
Raaseporin kirjaston Lukas -tietokanta: http://lukas.verkkokirjasto.fi/web/arena
