Erilaiset lapsen syntymään liityvät ennustukset ovat hyvin yleisiä, samoin ns. heiluritekniikalla tehdyt ennustukset. Periaatteessa heilurina voidaan useissa tapauksissa käyttää mitä tahansa esinettä, mutta tietenkin avioliittoon ja lasten syntymiseen liittyvissä ennustuksissa sormus on koettu voimakkaaksi taikaesineeksi, liittyyhän siihen muutenkin paljon avioliittosymboliikkaa.
Suuren ennustuskirjan (Predicting your future) ja Leea Virtasen Nykymagian käsikirjan mukaan tämä kysymäsi ennustus eri variaatioineen (montako lasta, poika vai tyttö) tunnetaan maailmalla yleisesti. Itsekin muistan törmänneeni siihen mm. englanninkielisissä romaaneissa.
Lohjan kaupunginkirjastossa löytyy eri toimipisteistä monenlaisia kirjoja ennustamisesta....
Kirjastoille suunnattuja striimattavia elokuvapalveluja on testattu ja arvioitu viimeisten vuosien aikana. Kirjastokinon kuvan ja sisällön laatu ei ollut silloin tyydyttävällä tasolla: mm. suurin osa sisällöstä oli yli 15 vuotta vanhaa, elokuvateatteri levityksen ulkopuolelle jäänyttä elokuvatuotantoa ja uutuudet puuttuivat kokonaan. Viddlassa oli hintaansa nähden myös pieni kokoelma ja hyvin vähän uutuuksia. Kummankaan itse kokoelma ei olisi tuonut lisäarvoa Helmetin yli 10 000 Blu Ray/DVD-elokuvan kokoelmaan verrattuna.
Helmetin kokoisessa kirjastokimpassa (asukkaita eli potentiaalisia käyttäjiä Helmet-alueella yli miljoona) elokuvapalvelun hinta muodostuisi helposti hyvin korkeaksi. Jos olisimme ostaneet Kirjastokinon (jonka kokoelman...
Mitä ilmeisimmin kyseessä on vanhan patronyymikäytännön elvyttäminen. Patronyymi on henkilön ristimänimen jälkeen lisätty nimi, jossa on alkuosana isän (ja matronyymissä äidin) ristimänimi genetiivimuodossa ja loppuosana poika tai tytär (ruotsinkielisessä ympäristössä -son tai -dotter). Patronyymin tarkoituksena on yksilöidä henkilö tarkemmin kuin pelkän ristimänimen avulla tai ristimänimen ja sukunimen avulla. Nimistöä tutkinut Sirkka Paikkala esittää, että patronyymi ei ole ollut kansanomaisessa käytössä vaan sitä ovat käyttäneet viranomaiset. Henkilönnimiä koskevaa tietoutta on koottu runsaasti Suomen Sukututkimusseuran sivustolle osoitteeseen http://www.genealogia.fi/ . Sivun vasemmassa reunassa olevasta hekemistosta on valittava...
Kyseessä on Hans Carsten säveltämä laulu "Lebe wohl du kleine monica", joka on levytetty suomeksi nimellä "Tellervo". Laulu tunnetaan myös nimillä "Pikku Tellervo" ja "Näkemiin nyt, pikku Tellervo".
Laulun nuotit ja sanat löytyvät mm. seuraavista nuottikirjoista:
"Sun kanssas Liisa pien : Laulumuistoja sotavuosilta" (Fazer Musiikki, 1994)
"Sota-ajan lauluja" (Fazer Musiikki, 1989)
"Iloisen laulajan kirja" (WSOY, 1975)
Laulun ovat levyttäneet mm. Georg Malmsten ja Tapio Rautavaara.
Perukirjamalleja on koottu Makupalat.fi:n https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perunkirjoitus
Ohjeita https://www.etlehti.fi/artikkeli/raha/perinto/nain-perukirja-tehdaan-ot…
Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa annetaan neuvoja perunkirjoitusta varten: Puronen, Pertti: Näin teet perukirjan itse, (5.uud.p., 2013) ja
Aarnio, Aulis: Perunkirjoitusopas, (6.uud.p., 2000) .
Seuraavissa asiakirjamallikirjoissa on hyvät esimerkit:
Asiakirjamallit, Petri Järvensivu - Jussi Kalliala - Pekka Kolppanen - Kalle Kyläkallio - Mari Lampenius - Heikki Uotila. Alma Talent 2018 (up) ja
Juridiset asiakirjamallit , Mikko Erkkilä - Johanna Ojala - Päivi Räike. Edita 2010 (3., uudistettu painos)
Plussa-tietokannasta ( http://www.libplussa.fi/ ) kannattaa tehdä haku sanoilla "laivat" ja "pienoismallit". Aiheeseen liittyviä kirjoja näyttää löytyvän pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista melko runsaastikin. Pelkästään purjelaivoihin keskittyviä teoksia ei tosin juurikaan ole (sanoilla "purjelaivat" ja "pienoismallit" löytyy vain yksi kirja, eikä siinä näytä olevan varsinaisia rakennusohjeita, kylläkin runsaasti kuvia purjelaivojen pienoismalleista). Tutkittuasi Plussasta, mitkä teokset Sinua kiinnostavat, voit tilata ne omaan lähikirjastoosi, elleivät ne siellä satu olemaan.
Lehtiartikkeliviitteitä sisältävästä Aleksi-tietokannasta löytyy myös (samoilla hakusanoilla) runsaasti aiheeseen liittyviä viitteitä. Aleksia voit tutkia...
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan tätä Kikan kappaletta ei löydy nuottijulkaisuna.
Kirjastot.fi:n Frank-monihaulla ei kappaletta myöskään löydy. Monihaulla löytyy kyllä muita Kikan kappaleita nuotteina, esim. Mä haluun viihdyttää.
Frank-monihaku http://monihaku.kirjastot.fi/
Viola https://finna.fi
Kirjastoon voi toki pyrkiä töihin vaikka ei olisikaan saanut alan koulutusta, mutta kuten muillakin aloilla on kirjastossakin paremmat työnsaantimahdollisuudet, jos on kouluttautumassa / kouluttautunut alalle. Työhönottaja päättää, mihin tehtäviin, millä kelpoisuudella ja millä nimikkeellä henkilö otetaan työhön.
Lisätietoja kirjastoalan koulutuksesta saat mm. seuraavilta sivuilta Kirjastot.fi:n Kirjastoala-kanavalta,
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/ .
Nimen Anri alkuperä on hämärän peitossa. Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (WSOY, 1999) ja Nimipäivättömien nimipäiväkirjan (WSOY, 1989) mukaan Anri on mahdollisesti lyhennelmä nimestä Anitra, joka puolestaan muistuttaa nimeä Anita. 1950-luvulla teos "Anri tunturien tyttö" lisäsi nimen suosiota.
Nimen Anri alkuperää on selvitetty tarkemmin jo aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/lapsille/kysy/vastauksia/kysymys.aspx?que…
Lisätietoa nimestä Anri löytyy esimerkiksi jo mainituista Pentti Lempiäisen kirjoista. Voit tarkistaa teosten saatavuuden Turun kaupunginkirjaston Aino-aineistotietokannasta osoitteesta www.turku.fi/aino
Treffeillä yleensä jutellaan ja tutustutaan toiseen ihmiseen. Useimmiten treffipaikkana ovat erilaiset ravintolat ja kahvilat.
Henkilökohtaisesti suosin ruokaravintoloita tapaamispaikkoina, koska kaunis ympäristö ja hyvä ruoka virittävät tunnelmaa. Viimeksi
kiinalainen ravintola Empire Plaza Kampin keskuksessa osoittautui varsin miellyttäväksi ja tunnelmalliseksihttp://www.empireplaza.fi/
Tutustu myös ravintolamaailmaan:
http://www.02.fi/ravintola-opas/?listType=all&locality=Helsinki
http://www.baarihaku.fi/?gclid=COTPrML08JwCFVWF3godHWwakg
http://omakaupunki.hs.fi/haku/Kahvila+Helsinki
Satu on nimeltään Tähkäpää, ja se kuuluu Grimmin veljesten kokoamiin satuihin. Satu on julkaistu monissa eri kirjoissa, ja joissakin suomennoksissa sen nimi on Persiljainen. Sadun alkuperäinen saksalainen nimi on Rapunzel.
Vilho-nimi on 1860-luvulla käyttöön tullut suomalainen kutsumamuoto Vilhelm-nimestä. "Vilhelm" on muodostunut muinaissaksan sanoista "wille" (tahto) ja "helm" (kypärä), ts. "lujatahtoinen kypäränkantaja". Vilhelm on ollut Saksassa keskiajalta lähtien yksi suosituimpia nimiä.
Vilhelm-nimestä on eri kielissä lukuisia muunnoksia, esimerkiksi englannin William, ranskan Guillaume, italian Guiglielmo, espanja Guillermo ja unkarin Vilmos.
Lähde:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY, 2004)
Lorusi ovat peräisin Hanhi-emo-nimisestä kirjasta, tekijä on Gyo Fujikawa. Se on ilmestynyt vuonna 1969 ja kuuluu Peku Pensseli -sarjaan. Kirjaa ei valitettavasti enää ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa.
Tiedot kirjasta ja loruista löytyvät Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan kautta:
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=…
http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/haku.html
Kyllikin lähtökohtana on luultavasti runsautta tarkoittava sana kyllä. Nimi esiintyy suomalaisissa muinaisrunoussa Lemminkäisen puolison nimenä. Etunimenä se tuli käyttöön viimeistään 1870-luvulla, jolloin suomalainen muinaistutkija J.R. Aspelin antoi tyttärilleen nimet Aura Kyllikki ja Aino Kyllikki. Nimi yleistyi 1900-luvun alussa Johannes Linnankosken romaanin Laulu tulipunaisesta kukasta ansioista. Kirjan yhtenä keskeisenä hahmona oli Moision Kyllikki.
Kansanvalistusseuran kalenteriin Kyllikki otettiin vuonna 1882, Suomen almanakassa se on ollut vuodesta 1908 lähtien. Nimipäivä on 8.12.
Kyllikki-nimi on levinnyt suomalaisena lainana myös Viroon. Siellä se esiintyy muodoissa Külli ja Küllike.
(Lähteet: Kustaa Vilkuna: Vuotuinen...
Golfvirran suomenkielinen nimi on peräisin ilmeisesti saksankielisestä suurta lahtea tarkoittavasta sanasta Golf. Englanniksi golfvirta on gulf stream, joka tarkoittaa kirjaimellisesti ”lahtivirtaa”. Nimitys tulee ilmeisesti siitä, että golfvirta saa alkunsa Meksikonlahdelta. Lähteet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Golfvirta, Facta tietopalvelu http://www.facta.fi/ (käytössä Lahden kaupunginkirjaston työasemilla)
Golfvirrasta on olemassa melko kattava ja mielenkiintoinen teos nimeltään ”Valtameri virtaa – golf-virran tarina” (Henry Chapin, F. G. Walton Smith, suom. Maini ja Erkki Palosuo, wsoy 1955). Teoksessa kerrotaan laajasti golfvirran vaikutuksista ihmisten elämään läpi aikojen ja sen ”löytämisestä”. Melko pikaisella katsannolla en...
Kyseessä on varmaankin Barbara Helsingiuksen kappale "Kuparipannu". Sen on sovittanut Nacke Johansson ja suomeksi sanoittanut Saukki.
Kappale löytyy seuraavilta lp-kokoelmalevyiltä: Barbara Helsigiuksen esittämänä levyltä "Onnenetsijä" sekä Pirkan Neitojen esittämänä levyiltä "Folkkis" ja "Laulelmia". Kaksi jälkimmäistä löytyy Tikkurilan kirjaston musiikkivarastosta, mutta valitettavasti Barbara Helsingiuksen levytystä ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Varausten kuljetus Helmet-kirjaston toimipisteestä toiseen kestää yleensä parista päivästä viikkoon riippuen siitä, mistä varattu aineisto tulee. Kaupunkien sisällä varattu aineisto kuljetetaan yleensä kolmen arkipäivän aikana. Jos aineisto tulee toisesta kaupungista, esimerkiksi Vantaalta Helsinkiin, matkaan saattaa kulua jopa viikko. Jos väliin sattuu viikonloppu, aikaa kuluu tietenkin pari päivää kauemmin.
Jos korttiisi on liitetty pin-koodi, voit seurata helposti Helmet-verkkokirjastosta, milloin varauksesi on noudettavissa. Jos olet antanut meille sähköpostiosoitteesi, saat ilmoituksen noudettavasta varauksesta seuraavana päivänä, kun varaus on tullut noutokirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Hilja Riipinen on poistettu salista kesken istunnon keväällä 1934. Hänen ja Vennamon lisäksi emme löytäneet lähdettä, joka olisi muista vastaavista tapahtumista kertonut. Vennamon salista poistaminen tapahtui 28.5.1974.
Veikko Vennamon elämäkertaa lukenut kommentoija lisäsi listaan Rainer Lemströmin, asiasta mainitaan myös Lemströmin muistokirjoituksessa, http://muistot.hs.fi/muistokirjoitus/2099/rainer-lemstr%C3%B6m
Lähteet:
Eduskunta. Usein kysytyt kysymykset. http://web.eduskunta.fi/ukk/Main.phx/showQuestion?id=108
Eteläpohjalaisia elämäkertoja 3. Laukkonen, I. ym. Vaasa 1994.
