Ludwig Wittgensteinin Bemerkungen über die Philosophie der Psychologie on julkaistu suomeksi nimellä Huomautuksia psykologian filosofiasta 1 ja 2. Kyseinen katkelma löytyy ensimmäisestä osasta ja kuuluu Heikki Nymanin suomentamana näin:
"Kun ilmeikkäästi lukiessani lausun tämän sanan, se on niin sanoaksemme merkityksensä täyttämä. Voisimme kysyä: "Miten näin voi olla"?" (Sana 'voi' on kursivoitu.)
Wittgenstein, Ludwig: Huomautuksia psykologian filosofiasta 1. (toim. G. E. M. Anscombe ja G. H. von Wright, WSOY, 1988)
Kaipaamasi runokirja voisi olla Tuula Korolaisen Aaveaakkoset eli Haamuhetki kullan kallis (Tammi, 2000). Siinä on runo jokaista aakkosten kirjainta kohti. Kaskelotti käy äijän onkeen Ä-kirjaimessa.
Kysymänne runo on Kaarlo Sarkian Mennyt - jäänyt. Se löytyy Kaarlo Sarkian vuonna 1944 ilmestyneestä teoksesta Runot (vuoden 1991 ja 2016 painoksissa s. 91). Alunperin tämänniminen runo on ilmestynyt jo Sarkian runokokoelmassa Kahlittu (1929). Tämä vanhempi versio on kuitenkin melko erilainen. Siinä ei esim. ole säettä, joka alkaisi sanoilla "sua huudan tuhannesti".
Suoranaista tietokantaa ei Suomessa olleista venäläisistä sotavangeista ole. Sotavangeista laadittiin sotavankikortit, jotka ovat säilyneet Suomen Punaisen Ristin sotavankitoimiston arkiston yhteydessä. Kortisto on käytettävissä Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä, http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Suomen_Punainen_Risti,_Sotavankito…
Uudempaa tutkimusta aiheesta:
Danielsbacka, M. (2013). Vankien vartijat: Ihmislajin psykologia, neuvostosotavangit ja Suomi 1941-1944. Helsinki: [Helsingin yliopisto]. Verkossa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9353-1
Suolahti, I. (2016). Yhteinen vihollinen, yhteinen etu: Sotavankien luovutukset ja vaihdot Suomen ja Saksan välillä jatkosodan aikana. Helsinki: Helsingin yliopisto. Verkossa...
Kaivattu sitaatti sisältyy tarinaan Konsta Pylkkänen hankkii tietokirjoja (Konstan Pylkkerö, s. 108). Koko lailla tarkkaan se on muistiin merkityn mukainen: "Ja yksi on hyvä puoli kirjassa, että saapi lisätä tai vähentää omassa mielessään kirjoittajan rivien välissä aina sen mukaan, näyttääkö kirjoittaja olleen olennaisesti kiihtyksissä vai unisella päällä. Eikähän se kirjojen paljous, vaan se miten tarkasti ne lukee ja mielessään puntaroi ajatukset!"
Anton Tsehovilla on yksi luisteluaiheinen novelli, mutta siinä ei kuvailemasi kaltaista romantiikkaa esiinny. Tsehovin novelli Leikkiäkö vain? kuvaa talvista kelkkailua ja kahden nuoren välillä kipinöivää tunnetta.
Toisaalta Virginia Woolfin romaanissa Orlando on kuvaamasi kaltainen luistelukohtaus, jossa Orlando kuvailee tunteitaan luistelevaa venäläisruhtinatarta kohtaan.
Myös muusikkona paremmin tunnettu Patti Smith on kirjoittanut tarinan, jossa luistelijaa katselee mies. Se on hänen osin omaelämäkerrallisessa teoksessaan Omistautuminen. Minna Rytisalon uudessa romaanissa Rouva C on myös romanttinen luistelukohtaus. Eikä sovi unohtaa Topeliuksen Välskärin kertomuksia, jonka toisessa osassa on luku "kohtauksia luistinjäällä"....
Väestörekisterikeskus julkaisee avoindata.fi-palvelussa suomalaisten etu- ja sukunimet, joita on väestötietojärjestelmässä vähintään 20 kappaletta.
Tietosuojasyistä sukunimiä, joita on alle 20 kappaletta, ei esitetä luetteloissa. Luettelossa sukunimiä on 22690. Nimiaineistot on poimittu syyskuussa 2018. https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/none
Sukunimi-info -sivustolle on kerätty tietoja 23315 Suomessa esiintyvästä sukunimestä suomalaisista sukunimistä. Tieto on yhdistelty julkisista listauksista, tilastoista ja nimitutkimuksista. 22 654 sukunimestä on koottu erilaisia tilastoja. http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/index-tilastot.html
Tarkistin asian HSL.lta
Heidän mukaansa "Nivelbusseja ajetaan tavallisella linja-autojen D-ajokortilla, eli eri tarvitse niillä ajoon erillistä korttia."
Haitaribussia ei siis tulkita linja-autoksi ja perävaunuksi, vaikka se on noin 6m pidempi kuin normaali linja-auto.
(Varmaankaan DE kortti ei haittaa koskaan työn saamista.)
Ajokortti-info.fi sivuilta löytyy tarkempi listaus eri korteilla ajettavista ajoneuvoista.
Kuorma- ja Linja-auton kuljettajan tulee huolehtia myös ammattipätevyyden säilymisestä käymällä kertauskursseja joka 5 vuosi.
Koiratytöt-sarjan kahdeksas osa ilmestyy alkuvuodesta 2008. Osa on nimeltään Jesse lintukoira. Valitettavasti kansikuvaa ei löytynyt: Kirjastoon ei vielä ole tullut Kariston kevään 2008 kirjaluetteloa eikä kuvaa ollut netissäkään. Jos asia sinua kovasti kiinnostaa, voit ottaa yhteyttä kustantajaan, www.karisto.fi
Nostureita säilytetään sellaisissa paikoissa, joissa niitä saa lakien ja asetusten mukaan turvallisesti säilyttää. Useampikin säädös säätelee työkoneiden käyttöä ja säilytystä, mm. Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta.
Säädökset löytyvät Finlex-tietokannasta:
http://www.finlex.fi/fi/
Silloin kun uusitte lainojanne tai teette varauksen Kyyti-verkkokirjastossa (www.kyyti.fi), omissa tiedoissa näkyy sähköpostiosoite, mutta ei valitettavasti ainakaan tällä hetkellä osoitetta eikä puhelinnumeroa. Verkkokirjasto tulee kuitenkin muuttumaan lähivuosien aikana, toivottavasti seuraavassa versiossa asiakas pääsee näkemään myös muut yhteystietonsa. Tällä hetkellä ainoa keino tarkistaa osoite ja puhelinnumero on siis ottaa yhteyttä kirjastoon joko puhelimitse tai sähköpostitse tai käymällä paikan päällä. Suosittelemme yhteydenottoa suoraan kirjaston omaan sähköpostiosoitteeseen (kirjasto@kotka.fi), silloin kun kysymys koskee omia yhteys- tai lainatietoja.
Tietoa Eppu Nuotiosta voitte saada esimerkiksi seuraavista teoksista:
-Luovuuden lähteillä: lasten- ja nuortenkirjailijat kertovat. 2010. Toim. Päivi Heikkilä-Halttunen.
-Koski, Mervi: Kotimaisia lastenlyyrikoita. 2003.
-Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 2001. Toim. Ismo Loivamaa.
-Kotimaisia nykykertojia. 2005. Toim. Ismo Loivamaa.
Kaikki nämä teokset löytyvät tällä hetkellä Oulun kaupunginkirjastosta ja ne ovat lainattavissa.
Kysyin asiaa Suomen Näytelmäkirjailijoidenliiton kirjastosta. Valitettavasti näytelmän ja dialogin kirjoittamisesta ei ole olemassa mitään perusteosta. Tiedot pitää noukkia sieltä täältä tai hakeutua jollekin kurssille.
Käännyimme kysymyksesi kanssa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen puoleen ja sieltä vastattiin näin: "Seuraava teos käsittelee aihetta: Bergström L. Nutrient losses and gains in the preparation of foods. Uppsala: Livsmedelsverket; 1994, ja alla on siihen suora linkki.
Asiaa ei voi ihan lyhyesti esittää, sillä jo esivalmisteluilla kuten pilkkomisella, raastamisella ja repimisellä on erilaisia vaikutuksia eri ruokien ravintosisältöön, minkä lisäksi erilaiset kuumennus-, jäähdytys- ja säilöntämenetelmät ajallisine kestoineen."
http://www.fineli.fi/download/rapportNLG.pdf
Kyseinen kirja ei valitettavasti ole vielä tullut lainattavaksi pääkaupunkiseudun kirjastoihin, eikä siitä voi vielä tehdä varausta. Voit seurata HelMet-tietokannasta milloin kirja tulee kirjastoihin, ja varata sen itsellesi.
Viimeisin suomennettu aakkosdekkari on T niin kuin tappaja vuodelta 2008.
Sue Graftonilta on ilmestynyt enemmänkin aakkosdekkareita englanniksi:
U is for U is for undertow,
V is for vengeance ja
W is for wasted.
Nämä ovat ilmestyneet vuosina 2009 - 2011, mutta niitä ei ole vielä suomennettu.
Linda Howardin viimeisimpiä suomennettuja teoksia ovat:
Yön huntu, 2012
Vieressä ja vaarassa , 2011.
Liian kaunis kuolemaan, 2010.
Kirjailijalla on myös muita vielä suomentamattomia teoksia.
Uusimpia suomentamattomia ovat Prey ja Shadow woman.
Joissakin matkaoppaissa, mm. Lonely Planet -sarjan Russia-kirjassa, on pieniä sanastoja, joissa on venäjän kielen sanat latinalaisin kirjaimin ja englanninkielinen käännös. Laajaa tällaista sanakirjaa ei löytynyt.
Tikkurilan kirjastossa on kaksi tutkijanhuonetta, jotka annetaan hakemuksesta käyttöön kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan. Huoneissa on tietokoneet ja niitä voi käyttää myös kirjaston ollessa suljettuna. Seuraava hakuaika on joulukuun lopussa tammi-helmikuuksi 2015.
Muiden HelMet-kirjastojen tiloja voit katsoa
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut, sieltä Valitse palvelu -alasvetolaatikosta valitaan Työhuone.
Kaikki kaukolainaus toimii kirjastojen välillä, joten oikea paikka kysyä tästä asiasta on tämä Suomi-instituutin kirjasto tai jokin muu Tukholman isompi kirjasto. Suomen ja Ruotsin välillä toimii kyllä kaukopalvelu, mutta ei välttämättä kaikkien kirjastoyksiköiden välillä. Helsingin kaupunginkirjasto on Suomen puolella hyvä ehdokas.
Ennen kaukolainapyyntöä täytyy kuitenkin löytää julkaisu, jossa on haettu versio, sillä useimmat joululaulukokoelmat eivät sisällä sekakuorosovituksia vaan yksinkertaisemman nuotinnoksen. Näin on myös näiden kahden suositun laulun kohdalla.
Maasalon laulu löytyy sekakuoroversiona kokoelmasta "Joulun aikaan : 150 joululaulua sekakuorolle" (1998), mutta tässä ei ole Collanin Sylvia-laulua. Näin on monen muunkin...
