Selkokieli on tavallista suomea, mutta yleiskieltä helpompaa. Vaikka selkokieli on suunnattu henkilöille, joilla on vaikeuksia lukea, niin selkokielisestä tekstistä on hyötyä monille muillekin, esim. maahanmuuttajille. Vaikea tiedollinen sisältö on helpommin lähestyttävissä kun se on muokattu selkokielelle, ja monet kaunokirjalliset klassikkoteokset ovat selkoversioina myös erinomaisia.
Selkokeskus, ks. https://selkokeskus.fi/, valvoo meillä selkokielisten kirjojen kieliasua ja julkaisemista. Selkokeskuksen hyväksymälle kirjalle myönnetään selkotunnus, joka löytyy kirjan selästä.
Helmet -kirjastoissa on yleensä erillinen selkohylly. Selkokirjoja on kirjoitettu lapsille ja aikuisille, suomeksi ja...
Kyllä liittyvät.
Alkua tarkoittavat ruotsin begynnelse ja englannin beginning ovat johdettu verbeistä begynna ja begin (aloittaa). Molemmat ovat samaa germaanista alkuperää.
Ruotsi kuuluu pohjoisgermaanisiin kieliin ja englanti puolestaan länsigermaanisiin. Koska molemmat ovat germaanisia sukulaiskieliä, on niillä paljon sanastollisia yhtäläisyyksiä. Monilla kielten sanoilla on sama muinainen alkuperä.
Begynna-verbi esiintyi samassa muodossa jo keskiaikaisessa muinaisruotsissa. Ruotsiin se on tullut keskialasaksan sanasta beginnen, josta vielä vanhempi muinaisalasaksalainen muoto on biginnan.
Kyseinen muinaissaksalainen biginnan näyttäisi olevan myös englannin begin-verbin alkuperä. Varhaiskeskiaikaiseen muinaisenglantiin sana tuli...
Nuottikokoelma Finnish Folk Song Favourites = Die schönsten finnischen Volkslieder = Kauneimmat kansanlaulumme (Fazer Music, 1992) sisältää tuttuja suomalaisia lauluja, myös kansanlauluja. Laulujen sanat ovat suomeksi, englanniksi ja saksaksi.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1026047__Sd%3A%28kansanlaulut%29%20d%3A%28Suomi%29%20l%3Ager__P0%2C19__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
Kaj Chydenius on säveltänyt myös saksankielisiä tekstejä kuten Spartacus ja Einmal unterm hohen Sommer. Suomeksi kirjoitoitetuista teksteistä ainakin Viimeisestä illasta (= Olet kaunis Margareta on käännetty saksaksi nimellä Vom letzten Abend. Laulu sisältyy ainakin levyyn Schicksalstango :...
Ruotsin kuninkaan vallassa kautta aikain on tapahtunut suuria muutoksia. Esimerkiksi väkivaltaiseen aikaan vuonna 1523 kuninkaaksi valitulla Kustaa Vaasalla oli paljon suuremmat valtaoikeudet kuin nykykuninkaalla. Monarkia määriteltiin Ruotsin valtiomuodoksi 1809. Nykyinen hallitusmuoto määrättiin perustuslaissa, Regeringsformen, vuonna 1974.
Kustaa Vaasasta ja hänen aikakaudestaan löytyy artikkeli Kansallisbiografiassa, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/315 .
Eduskunnan kirjaston tietopaketista Ruotsi oikeudellisia tiedonlähteitä, https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/ulko… löytyy tietoa Ruotsin perustuslaeista, joista Regerignsformen määrittelee, kuinka maata johdetaan. Vuonna...
Englanti-suomi-suursanakirjan (Raija Hurme, Maritta Pesonen, Olli Syväoja, 2003) mukaan propagator on suomeksi "levittäjä" tai, jos puhutaan puista "lämpölava" tai "idätyslaatikko".
"Summer of love", "Rakkauden kesä" tarkoittaa USA:ssa San Franciscossa
kesällä 1967 vietettyä suurta hippikesää festivaaleineen.
Lähde: google-haku asiasanoilla rakkauden kesä
artikkeli kyseisestä aiheesta www-sivulla:
http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19981216/ulko/981216ul21.ht…
Tietoja hippiliikkeestä löydät esim Plussa-tietokannasta: http://www.libplussa.fi/
käytä seuraavia asiasanoja: hippiliike ja vastakulttuurit
Alppimurmelin latinankielinen nimi on Marmota marmota. Kirjoittamalla internetin hakuohjelmaan tämän nimen saat lukuisia alppimurmeleita käsitteleviä sivuja, joilla on myös paljon kuvia. Teksti on useimmiten englanniksi tai saksaksi. Suomen kielellä kuvia ja tietoa alppimurmelista löytyy ainakin kirjoista, esim. teoksista Maailman luonto, nisäkkäät 2 ja Bjärvall, Euroopan nisäkkäät. Internet-tiedonhakuun pääset esim. kirjastojen internet-sivujen kautta, osoitteesta http://www.kirjastot.fi.
Martti Lindqvistin ajatus on hänen kirjassaan Pidot peilisalissa. 1989, s. 10. Teksti on suorasanaista, luvun nimi on Paluu, se on noin sivun mittainen:
..."riittävän pitkälle mentyäni tuli tuttu vastaan. Se oli mies, kodistaan vaeltamaan lähtenyt, joka huvittavalla tavalla muistuuti minua. Huvittuneisuus kuitenkin muuttui kivuksi huomatessani, että vastaantulija todella olin minä. Se oli kohtaamisista kaikkein vaikein..."
Steve Ray Vaughanista löytyy kyllä englanninkielisiä elämäkertoja, esimerkiksi seuraavat:
Patoski, Joe
Stevie Ray Vaughan: Caught in the crossfire (1993)
Leigh, Keri
Stevie Ray: soul to soul (1993)
Guitar world presents Stevie Ray Vaughan: Stevie Ray in his own words (1997)
Edellämainittuja kirjoja voi kaukolainata pääkaupunkiseudulta, esim. Sipoon kirjaston kautta.
Suomeksi löytyy tietoa hänestä esimerkiksi Soundi-lehden numerosta 5/1999, Rumba-lehdestä numerosta 4/2000 sekä Blues news-lehden numerosta 2/1998.
Porvoon kaupunginkirjastosta löytyy em. Soundi-lehti.
Tietoa Stevie Ray Vaughanista löytyy myös Wikipediasta seuraavasta artikkelista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Stevie_Ray_Vaughan
Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa on vuoden 1957 Hämeen Sanomat sekä sidottuna vuosikertana että mikrofilmeinä. Voit pyytää niitä tutkittavaksesi pääkirjaston lehtisalista.
Hei!
Lasinen kierrekorkki pullossa kuulostaa harvinaiselta. Valmistusaikaa ja -paikkaa sekä hintaa on mahdoton arvioida näkemättä pulloa tai kuvaa pullosta. Myös merkintöjen puuttuminen tekee tunnistamisen hankalaksi. Pienikin särö tai lohkeama yleensä laskee esineen hintaa keräilyesineenä tuntuvasti.
Pullo kannattaa digikuvata, jotta kuvan voi lähettää sähköpostitse.
Kirjastoista löytyy jonkin verran lasinvalmistajien tuoteluetteloita. esim. täällä Lappeenrannan maakuntakirjastolla Karhulan lasitehtaan kristallivalmisteiden kuvasto, alunperin julkaistu v. 1933. ynnä muita.
Jos kotipaikkakunnallanne toimii antiikkiliike, osataan siellä ehkä arvioida pullon alkuperää ja hintaa.
Lappeenrannassa antiikilasin tuntemusta löytyy esim....
Yksittäiset kirjastot poistavat jatkuvasti kirjoja kokoelmaistaan. Nämä kirjat tulevat myyntiin vähitellen. Kirjastoilla on myös tapana järjestää isompia poistomyyntejä. Joissakin kirjastoissa nämä myynnit ovat muodostuneet perinteeksi, kuten Lainan päivä 8.2. Helsingissä. Poistomyynneistä kannattaa kysyä siis ihan suoraan eri kirjastoista.
Kaikkien kirjastojen yhteinen ilmoitustaulu kirjastot.fi -sivustolla on ihan hyvä idea, mutta se tuskin toteutuu käytännössä. Suomessa ja ihan pääkaupunkiseudullakin on melko paljon kirjastoja ja kirjastot ovat pitkälti keskittäneet tapahtumista ym. tominnasta ilmoittelun omille kotisivuilleen. Paras tapa on itse aktiivisesti seurata oman alueen kirjastojen kotisivuja tai muuta ilmoittelua. Helsingin...
Tiedustelin asiaa sarjan kustantajalta, ja sieltä kerrottiin, että sarjasta ilmestyy kaksi seuraavaa osaa vuoden 2013 alussa. Kannattaa siis odotella siihen asti.
Äskettäin julkaistu Helmet.fi-sivusto ei toimi vielä täysin toivotulla tavalla: tämäkin toiminto on ilmeisesti tilapäisesti puuttunut. Tällä hetkellä "Takaisin listaan" -linkki on taas paikallaan sivun vasemmassa reunassa teoksen tietojen yläpuolella.
Näyttäisi siltä, että muita Barbro Lindgrenin Mattias-kirjoja ei ole suomennettu kuin Kesä kaupungissa. Ruotsiksi Mattiaksesta kertovat teokset Mattias sommar (1965, suomeksi Kesä kaupungissa), Mera om Mattias (1966) ja Hej hej Mattias (1967).
Kyseinen Hilda Lipposen muistelma on ilmestynyt aikaisemmin Pertti Virtarannan teoksessa ”Länsi-Kannaksen murrekirja” (SKS, 1982). Siinä tuo murteellinen kohta selitetään sivulla 180 siten, että ”olliit laakkasissaa ja hyymistelliit” merkitsee ’värisivät, hytisivät’.
Kyseessä on varmaankin Alfred Hitchcockin ohjaama Noiduttu (Spellbound) vuodelta 1945. Pääosissa ovat Ingrid Bergman ja Gregory Peck.
Elokuvan tiedot IMDB:ssä: http://www.imdb.com/title/tt0038109/.
Ikävä kyllä Inkeri Hynysestä ei ole löytynyt henkilötietoja tai muutakaan tietoa. Hän ei ole julkaissut runokokoelmaa tai muutakaan kokonaista teosta. Yksittäisiä runoja voi olla julkaistuna muitakin, esimerkiksi lehdissä, mutta niiden löytämiseen ei ole kirjastoissa välineitä.
Vanhojen lehtien vuosikertoja (Myös Hymy) löytyy Kansalliskirjastosta Helsingistä. Toki myös muista yliopistokirjastoista saattaa löytyä vanhempia lehtiaineistoja.
Niistä saa helpoimmin tietoa Melinda-haulla.
http://finna.fi
1950-luvun Hymyt löytyvät Kansalliskirjastosta.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/DPG5S7PSYSPD6LB7CK13X878M4SX6YH3Q…
Niitä voi käydä siellä lukemassa mikrofilmeiltä tai tilata omaan lähikirjastoonsa lukusalikäyttöön.
Fennica ei löytänyt tätä oppilasmatrikkelia.
Sitä voisi tiedustella Aalto yliopiston arkistosta:
Aalto-yliopiston arkisto ARTS
Sähköposti: arkisto@aalto.fi
Yhteydenotto ensisijaisesti sähköpostilla
Puh. 050 340 9330
Käyntiosoite: Hämeentie 135A, Helsinki
Taidemaalarista löytyi teos:Sallasta Karjalankannakselle : jatkosota tekstein ja piirroksin / Aares Salli ; toimittanut Seppo Porvali. 2004
https://finna.fi
Se olisi tilattavissa Kansalliskokoelman lukusaliin. (Helsingissä)
