Laulussa ”Variksen saappaat” (tai ”Variksensaappaat”) lauletaan: ”Mitäpä se ränttää itkua vääntää ja ikävätä voivotella, juu. Parempi on laulaen terveiset laittaa ja onnea toivotella, juu.” Sanat on kirjoittanut Reino Hirviseppä eli Palle, oikealta nimeltään Reino W. Palmroth. Laulu alkaa: ”Paljasjaloin minä elämäni aloin”. Laulun melodia on kansansävelmä, joka on tuttu laulusta ”Jos sais kerran reissullansa”.
Laulun ovat levyttäneet esimerkiksi Pekka Himanka ja Eija Sinikka. En löytänyt laulua Veikko Lavin diskografiasta. Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin ”120 kitaralaulua : [60 vuotta kitaransoiton juhlaa]” (toimitus: Miika Snåre, Ari Leskelä; F-kustannus, 2013).
Lähteet:
Halmeaho, Matti: Laulajan testamentti : Veikko Lavin...
Lume-sana on johdos samasta vartalosta, josta on muodostettu verbi lumota.
Sana lume on tullut käyttöön 1800-luvun jälkipuoliskolla. Se on esiintynyt nimenomaan sanonnassa "silmän lumeeksi". Elias Lönnrotin sanakirja kertoo, että monikollisena sana on merkinnyt noitakeinoja tai silmänkääntötemppuja.
Verbillä lumota on vastineita muutamissa lähi- ja etäsukukielissä (esimerkiksi viron lummata ja marin lumas). Sanalle on esitetty myös germaaninen lainaetymologia, jolloin sanan lainalähteenä olisi muinaisgermaanin klumo(ja)n.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
https://kaino.kotus.fi/ses/
Länsimaisissa lentokoneissa nopeusyksikkönä käytetään normaalisti solmua (KIAS = Knots Indicated Airspeed). Mm. venäläisissä ja kiinalaisissa koneissa nopeuden yksikkö on km/h (IAS = Indicated Airspeed).
Sanoja oli Niilo Tarvajärvi, oman aikansa radio- ja televisiopersoona.
Yle Areenassa löydät näytteitä hänen ohjelmistaan hakusanalla Niilo Tarvajärvi.
Muistelmia sisältävät seuraava kirjat :
Tarvajärvi, Niilo Tarvan mustelmat Lehmus 1964
Tarvajärvi, Niilo : Satu maista Kauppiaitten kustannus 1989
Olisikohan nimitys ollut pienen piirin käytössä? Ainakaan Stadin slangin suursanakirja ei tunne sanaa pommi tässä merkityksessä. Sanakirjan mukaan pommilla voi olla useita merkityksiä: puoleensa vetävä tyttö, isku tai lyönti, nyrkillä lyöminen tai potkiminen (antaa pommia). Pommi voi myös tarkoittaa amfetamiininyyttiä.
Näiden lisäksi muita merkityksiä voivat olla rommi (1970-luvulla), hälytyssoitto ihmiselle, jolle on asiaa (1990-luku).
Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja / laatineet Heikki ja Marjatta Paunonen (WSOY, 2002)
Myöskään urbaanin sanakirjan mukaan pommi ei viittaa liikennepoliisiin.
https://urbaanisanakirja.com/word/pommi/
Fazerin nykyinen karkkipussilogo on ollut käytössä vuodesta 2017. Aikaisempia vuosien 2006-2017 logoja voi vertailla wikipedia-artikkelista. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fazer
Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluva Fazer-historiikki yltää 1990-luvulle. Se ei juurikaan kerro logon muutoksesta vuosien varrella, mutta sisältää kyllä runsaasti kuvia Fazerin tuotteista. Eri tuotteissa on käytetty aikojen kuluessa varsin vaihtelevallakin tavalla Fazer-tuotenimeä.
Fazer 100 [vuotta] Donner, Jörn (Karl Fazer, 1991)
Finnan kuvahaulla tai verkon kuvahauilla löytää myös kuvia vanhoista Fazerin makeispusseista. Esimerkiksi 1980-1990 -luvuilla Fazerin pusseissa näyttäisi käytetyn modernimpaa kulmikasta Fazer-tekstiä.
Kirjaston tiedonlähteet eivät...
Olisiko kyseessä Jorma Kurvisen kirjasarja Susikoira Roi? Siitä on tehty myös televisiosarja, https://areena.yle.fi/1-4412122. Toinen koirasarja televisiossa on itävaltalainen Poliisikoira Rex, https://www.nelonen.fi/ohjelmat/poliisikoira-rex, löysin myös Kommissar Rex-nimisen kirjasarjan, mutten suomennosta siitä. Lisäksi on olemassa Joyce Strangerin kirja Paimenkoira Rex, jonka tarina sijoittuu Skotlantiin ja kirja on ilmestynyt suomeksi 1969. Tämä on yksittäinen kirja, ei sarja.
Kokkolan kaupunginkirjaston aineistoa voi etsiä Anders-verkkokirjastosta http://webkirjasto.kpnet.fi/fi/ Vasemmasta laidasta valitaan kohta asiasana ja kirjoitetaan hakuruutuun kansallispuvut. Esim. kirja Kansallispukuja Suomesta.
Linkkejä kansallispukuihin löytyy Linkkikirjastosta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?classID=635
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-sivustossa http://www.makupalat.fi on myös linkkejä kansallispukuihin, esim. http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/esitteet.htm
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta on aikaisemminkin kysytty kansallispukuihin liittyvää aineistoa. Aiemmat vastaukset löytyvät arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Voit hakea esim. Googlesta "Agatha Christie" ja valitset ruksilla, että haluat ainoastaan suomenkielisiä sivuja. Tuloksena on esim. DekkariNetin sivut http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/agatha.htm tai Wikipedian sivut http://fi.wikipedia.org/wiki/Agatha_Christie. Näiltä sivuilta löytyy tietoja Agatha Christien elämästä ja tuotannosta.
Agatha Christiesta löytyy myös kirjoja, esim. hänen omaelämäkertansa, ja lehtiartikkeleita. Näitä voit kysyä lähimmästä kirjastostasi.
Kyllä Windows Me:tä vielä käyttää voi turvapäivitysten lakkaamisesta huolimatta. Suurin osa uusista tietoturvauhkista koskee nimenomaan Windows XP:tä, joka on selvästi suosituin käyttöjärjestelmä. Tietysti Windows Me tarvitsee suojakseen jonkin virustorjunta- sekä palomuuriohjelman.
Jos tietokoneeseen on asennettu Windows Me, niin koneella on ikää todennäköisesti jo yli 5 vuotta ja siihen ei enää kannata alkaa Windows XP:tä asentamaan. Eli uusi käyttöjärjestelmä kannattaa hankkia vasta uuden koneen yhteydessä. Tällöin voi uuden Windows-koneen vaihtoehtona harkita myös muita käyttöjärjestelmiä kuten Apple Macia tai Linuxia.
Hei!
Asiasanalla lapsityövoima löytyy OUTI-kirjastojärjestelmästä 7 viitettä, joista 3 löytyy kirjana Kiimingin pääkirjastosta, ovat tällä hetkellä hyllyssä.
Voit tulla myös kirjastoon tekemään hakuja Aleksi-artikkeliviitetietokannasta. Esimerkiksi asiasanalla lapsityövoima tietokannasta löytyy 131 viitettä. Kyseessä on viitetietokanta, joten sopivat viitteet löydettyäsi, tarkistetaan OUTI-kirjastojärjestelmästä ym. kirjastotietokannoista, onko ko. artikkelin sisältävää lehteä kirjastossa lainattavissa.
Internistä (esim. Google) löytyy myös hakusanalla lapsityövoima todella paljon viitteitä.
Tervetuloa asioimaan Kiimingin pääkirjastoon!
Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen julkaisema Suomen lajien uhanalaisuus : Punainen kirja 2010 arvioi kasveistamme uhanalaisiksi kaikkiaan 197 lajia. Näistä 31 kuuluu luokkaan äärimmäisen uhanalaiset (CR, critically endangered):
baltiantoukokämmekkä
harsomatara
idänmasmalo
imeläkurjenherne
isopukinjuuri
itämerenlaukkaneilikka
kaitaängelmä
kaunopihlaja
kellokanerva
kiiltovalkku
koiranruusu
lehtokattara
merisolmukki
meritatar
perämerenmaruna
pikkulehdokki
pikkunoidanlukko
pohjanailakki
pulskaneilikan Kaavin serpentiinirotu
punavalkku
rantaruttojuuri
räpyläsara
rönsysorsimo
sorsanputki
talvikkipaju
tunturikeulankärki
tunturisarake
tähkähelmikkä
valkopärskäjuuri
vuorikuisma
värimaratti
Punaisen kirjan lisäksi suositeltavaa...
Kauhukertomuksia naisiin kohdistuvasta väkivallasta en löytänyt. Jännityskirjallisuudesta esimerkkinä voisivat olla Liza Marklundin kirjat Uhatut ja Turvapaikka. Klassikko on elokuvanakin tunnettu Alberto Moravian Kaksi naista, joka kertoo äidin ja tyttären kokemasta väkivallasta Italiassa toisen maailmansodan aikaan. Uusimpia kotimaisia ovat Sofi Oksasen Puhdistus ja Katja Ketun Kätilö. Myös Susanna Alakosken Sikalat, Roddy Doylen Nainen, joka törmäili oviin ja Joyce Carol Oates: Kosto käsittelevät samaa teemaa.
Seuraavalla haulla saa esiin HelMet kirjastojen kaunokirjallisuutta naisiin kohdistuvasta väkivallasta
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastot säilyttävät Turun sanomia vain muutamia viikkoja tai kuukausia. Lehti on käytettävissä Kansalliskirjastossa mikrofilminä. Yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Vaihtoehtoja on monta. Voit lainata varatut teokset siskosi kortilla. Voit myös ottaa mukaan kirjeen, sähköpostiviestin tai sinulle edelleenlähetetyn tekstiviestin, jossa varauksen noudosta ilmoitetaan siskollesi ja lainata kirjat omalla kortillasi. Olet tällöin vastuussa lainaamistasi kirjoista.
Käräjäoikeuden tuomarit ovat osa oikeusministeriön alaista valtionhallintoa ja siten valtion palkkalistoilla. Käräjäoikeudet on jaettu alueellisesti siten, että puhutaan mm. Helsingin käräjäoikeudesta. Virastolla ei kuitenkaan ole yhteyttä Helsingin kaupungin organisaatioon vaan ilmaisu on tekninen. Lautamiehet valitsee kuitenkin kunnanvaltuusto.
Heikki Poroila
Shadow of the Vampire löytyy Jyväskylän kaupunginkirjastosta videokasetilla. DVD-versiolle ei ehkä ole saatu lainausoikeuksia - kirjastokäyttöön ei voi ostaa dvd-levyä kaupasta, vaan meidän täytyy ostaa siihen myös lainausoikeudet. Kaikkiin julkaisuihin lainausoikeuksia ei saada.
Fearless Vampire Killers -elokuvasta ei ehkä ole suomiversiota tehtykään, en löydä sitä edes myynnistä mistään. Huuto.net-palvelussa on myynnissä ruotsi-versio, jossa tekstitys on ruotsiksi ja englanniksi.
Jos haluatte lainata Jyväskylästä tuon Shadow of the Vampire -videon, se maksaa 7 euroa. Kaukopalvelupyyntö tehdään täyttämällä tama lomake:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Tarkistin Suomen kirjastojen tilanteen...
Kyseessä on luultavasti ollut tilapäinen häiriö, koska varauksen tekeminen näyttäisi nyt onnistuvan. Kirjaudu sisään ja yritä tehdä varaus uudestaan. Ilmoitus "Et voi tehdä varausta tähän aineistoon" liittyy siihen, että verkkokirjasto ilmoittaa aiheettomasti kaikkien aineistojen kohdalla sisään kirjautumattomille asiakkaille, ettei varausta voi tehdä. Pahoittelemme asiaa!
Harpunsoittajan laulut ovat Goethen Wilhelm Meisterin oppivuodet -romaanin vuoden 1923 kaksiosaisessa suomennoksessa osassa 1. Numero 1 on sivulla 186 ja numero 2 sivulla 185. Romaanissa niillä ei tosin ole nimiä.
Runot ovat myös Maailman kannel -runoteoksessa (suomennokset Eino Leino), sekä Leena Jäppilän suomentamina Taite-runouslehdessä (2002, nro 3, s. 22). Numero 2 löytyy myös Der Musensohn = Runotarten lemmikki : valikoima Johann Wolfgang von Goethen lyriikkaa saksaksi ja suomeksi -kirjasta.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
