Kirsti Kivisen ja Annami Poivaaran Unihiekkaa : hyvänyön satuja (1974, useita uusintapainoksia, Gummerus) näyttää löytyvän useista Suomen kirjastoista. Voit siis tilata kirjan kaukolainaan omaan lähikirjastoosi, mikäli kirjaa ei löydy oman alueesi kirjastoista.
Tällä hetkellä kirjaa ei näytä löytyvän nettiantikvariaateissa, mutta kannattanee jatkaa etsiskelyä. Joissakin antikvariaateissa voi myös jättää etsimänsä kirjan "puutelistalle".
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Kyseessä on Pepe Willbergin esittämä Merimies, vaan ei se Pepen tunnetuin sellainen eli cover Procol Harumin kappaleesta A Salty Dog. Tämä toinen Merimies-kappale on Markku Suomisen sävellys ja Pertti Lähteenmäen sanoitus. Kappaleen ovat Pepen ja Suomisen itsensä ohella levyttäneet ainakin Jussi Nummi ja Jaritapani Koskinen. Valitettavasti emme onnistuneet saamaan tarkkaan selville milloin ja missä muodossa lähettämäsi versio on julkaistu. Se on kuitenkin sisältynyt kasettisi lisäksi ainakin Poptorin julkaisemalle Pepen kokoelmalevylle. Suomisen, Nummen ja Koskisen levytykset ovat saatavilla kuunneltavaksi joidenkin kirjastojen kokoelmista.
Professori Matti Kuusen sananlaskutyyppikokoelmassa on yli 8000 sananlaskua, https://www.mattikuusiproverbtypology.fi/sananlaskutyypit/. Niille on annettu aiheen mukainen luokitus, jonka saa näkyviin haun Code-kohdan alasvetovalikossa. Tyypit on myös on avattu kohdassa typology, mutta siellä teksti on englannin kielinen. Tämä on ainoa löytämäni, jossa sananlaskut on aiheen mukaisesti selattavissa.
Kotimaisten kielten keskuksen Sananparsikokoelma on verkossa, mutta se on alueittain järjestelty eli sen paikan mukaan, josta sananparsi on lähtöisin, https://kaino.kotus.fi/korpus/sp/meta/sp_coll_rdf.xml. Aineistoon on kuitenkin tarjolla haku.
Wikiquote-sananlaskut on järjestetty aakkosiin,
Suomenkieliset...
Tapiolassa olevien vallihautojen, vallareiden historiasta löytyy tietoa esim. Sirkku Laineen kirjasta Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Espoossa.
Myös netistä löytyy tietoa ja muisteloita aiheesta.
Tapiolagardencity.fi sivustolla kerrotaan alueesta:
"Tukikohta XXXVII Tapiola, Otaniemi
Tukikohdan linnoituslaitteet lisättiin suunnitelmiin vuoden 1915 huhtikuussa.
Asema 11 (Otsolahdentie)
Kallioon louhittua ja maahan kaivettua yhdys- ja taisteluhautaa, jota on osittain tuettu hirsillä. Taisteluhaudan rintasuoja on muurattu kivestä, pinta on hierrettyä betonia. Avoin C-tyypin tulipesäke on muurattu kivestä. Kivestä muuratun, osittain betonista valetun A-tyypin tulipesäkkeen katto on räjäytetty...
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan konsti tarkoittaa nokkelaa temppua, keinoa, niksiä yms., ja on lainasana ruotsin sanasta konst, joka puolestaan merkitsee mm. taitoa, taidetta, keinoa ja viisautta. Sanakirja kertoo myös, että suomen kirjakielessä konsti on esiintynyt jo Agricolasta alkaen. Keinoa tai temppua tarkoittava konsti on siis yhteydessä taidetta tarkoittavaan konstiin, sillä molempien merkitys pohjautuu jonkin tekemisen taitoon.
Kotus: Suomen etymologinen sanakirja: konsti
Häkkinen, K. (2004). Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY.
Kappaleen "Mustikanpoiminta" on levyttänyt kahdesti yhtye Antero Raimo & Ovet. Kappaleen sävelsi yhtyeen rumpali Jari Rönkkö ja sanoitti laulaja Raimo Laine. Alkuperäisellä vuoden 1993 levytyksellä soittivat heidän lisäkseen Tuomo Korpela, Tero Siivonen, Hannele Voutilainen sekä Matti ja Mikko Jordman. Vuonna 2013 julkaistulla 20-vuotisjuhlaversiolla soittivat Rönkkö, Laine, Jordmanit, Petri Sinivuori ja Tero Ylevä.
Kappaleen levytti myös Suuri Suomalainen Cumbia-orkesteri vuonna 2016.
Lähteet:
"Yhtye nimeltä Antero Raimo & Ovet"
Vuoden 1993 single (Discogs).
Albumi Elämä on vaarallista
Albumi The Great Cumbia-Orchestra of Finland (Discogs)
Suvivirttä on laulettu koulujen kevätjuhlissa 1800-luvun lopulta alkaen, mutta yleisemmin kuitenkin 1900-luvun alusta. 1800-luvun lopulla kansakoulu yhdessä rippikoulun kanssa teki suvivirrestä koko kansan tunteman kesälaulun, ja virsi alettiin mieltää keväisenä ja toiveikkaana lauluna, joka sopi moniin tilanteisiin. Kansakoulu oli kristillinen instituutio siitä huolimatta, että se oli kunnan vastuulla, ja siksi oli myös luontevaa, että se pyrki opettamaan virsiä koululaisille. Lisää tietoa Suvivirren historiasta:Helsingin seurakunnat: Suvivirren kolme vuosisataaYle: Suvivirren taustalla piilee nälkää, kannibalismia ja erotiikkaa
Maigret Theme-niminen kappale löytyy itse asiassa kahdelta eri säveltäjältä: Nigel Hess ja Ron Grainer. Mies ja piippu on suomennos Grainerin kappaleesta (san. Saukki). Hessin kappale löytyy ainakin "More TV hits of the 90s"-nuotilta (tunniste 1859090001,nuotinnos: laulumelodia, piano, sointumerkit. "Tv themes for keyboard" (tunniste: 1859091717, nuotinnos: melodia ja sointumerkit kosketinsoittimille) sisältää jommankumman version, luettelointitiedoissa säveltäjää ei mainita. Suomenkielisestä versiosta ei valitettavasti löydy nuottina viitteitä hakuteoksista eikä tietokannoista. Nuottien saatavuustiedot voit tarkistaa aineistotietokannastamme Plussasta (www.lib.hel.fi/plussa/).
Katsokaapa sivu http://mainio.kirjastot.fi/, sieltä löytyvät aakkosissa kaikki Suomen kirjastot ja niiden aineistotietokannat - sillä edellytyksellä että tietokannasta on nettiversio. Sieltä selviää mm. se, että kaipaamanne kirja löytyy esimerkiksi Uudenkaupungin ja Laitilan kirjastoista. Kotikirjastonne Rauman aineistotietokantaa ei voi tarkastella internetin kautta.
Tampereen kaupunginkirjaston kotisivulta osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ löytyy kohdasta Haku asiasanalla laatujärjestelmät yhteensä 63 teosta. Erityisesti vaatetusteollisuutta koskevaa kirjallisuutta laatujärjestelmistä en löytänyt.
Tietotekniikka-aiheisia videoita voit hakea Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta osoitteessa http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form2&sesid=1069422196 seuraavasti: kirjoita asiasanaksi pelkkä tieto (tietotekniikka, tietoliikenneverkot jne) ja valitse alasvetovalikosta aineistolajiksi videokasetti. Näiden videoiden sisältöön pääset tutustumaan hieman tarkemmin luettelokortilta, jonka saat esiin näpäyttämällä teoksen nimeä. Suoranaisesti kirjaston aineistotietokannasta hakemista näillä videoilla ei varmaankaan valitettavasti käsitellä.
Voisiko teille olla apua Veturista, tiedonhankinnan verkkotutuoriaalista http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/veturi/etusivu.htm ja etenkin osiosta, jossa harjoitellaan käyttämään kirjaston...
Uutta, virallista tietoa Suomen puolustuspolitiikasta saat Suomen Puolustusministeriön sivuilta:
http://www.defmin.fi/index.phtml?s=56
Myös esim. näistä kirjoista löydät tietoa
- Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2004 : valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko 2004
- Arvot ja velvollisuudet isänmaan puolustuksessa / toimittanut Risto Sinkko
(Helsinki : Maanpuolustuskorkeakoulu, johtamisen laitos, 2005)
ISBN tunnus hankitaan kaikille julkaisuille ISBN-keskuksesta, joka on Kansalliskirjastossa http://www.lib.helsinki.fi/julkaisuala/isbn/ . Sinun kannattaa tiedustella asiaa suoraan sieltä. Sähköpostiosoite on isbn-keskus@helsinki.fi.
En onnistunut löytämään Lucinda nimeä mistään suomalaisesta nimikirjasta. Historiska museetin kotisivulla, www.historiska.se, löytyy hakuominaisuus "Vad betyder namnet?" johon kirjoitin nimen ja sain vastaukseksi että se on latinalainen nimi joka on peräisin sanasta lucere, joka tarkoittaa loistaa.
Tarkistin sähköpostiosoitteenne, se on oikein asiakastiedoissamme kuten muutkin tiedot. Näin ollen sähköposti-ilmoitusten olisi pitänyt toimia. Ilmoitan eteenpäin ongelmasta ja pahoittelen toimimattomuutta. Toistaiseksi emme ole saaneet toisilta asiakkailta ilmoituksia s-posti-ilmoitusten toimimattomuudesta, mutta sitä on kyllä esiintynyt joskus tilapäisesti, silloin kylläkin kaikkia asiakkaita koskien. Pyydän palaamaan aiheeseen mikäli ongelma jatkuu vielä. Kirjautumalla omiin tietoihin saatte ajanmukaiset tiedot varauksista ja erääntyvistä lainoista niin kauan kun ongelma jatkuu.
Lisäyksenä edelliseen: Jos et saa kirjastolta ilmoituksia sähköpostiisi, tarkista, oletko valinnut O m i s s a t i e d o i s s a s i ilmoitustavaksi...
Kysymäsi Markku Ojasen kirja on ilmestynyt vuonna 2011, joten sitä ei löydy aiemmin mainitsemistani kirjallisuusarvosteluja-julkaisuista. Myöskään Parnasso-lehdessä ei ole kirjasta arviota.
Pieni esittely löytyy vaikkapa Helmetin sivuilta:
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789522471451&q…
Olisiko Suomi-Kiina -seura yksi paikka, jossa voisi tavata kiinalaisia
http://www.kiinaseura.fi/
Helsingin evankelis-luterilaisilla seurakunnilla on myös kiinankielistä toimintaa
https://www.helsinginseurakunnat.fi/seurakunnat/kallio/chinesechurchinf…
Lisätietoja viime mainitusta saa esim. googlaamalla pastorin nimellä.
Varaukset voi toki peruuttaa. Voit perua varauksesi myös itse.
Koska kortiisi on siis liitetty pin-koodi, pääset kirjautumaan omiin tietoihisi. Kirjatumisikkuna löytyy HelMet-palvelusivuston aloitussivun ylälaidasta. Etsi kohdasta "omat tietoni" lista varauksistasi. Jos haluat poistaa kaikki varaukset, klikkaa kohdasta "poista kaikki varaukset". Jos haluat jättää jonkin varauksen voimaan, laita ruksi niiden varausten kohdalle, jotka haluat poistaa ja klikkaa sitten kohdasta "tallenna muutokset". Tämän jälkeen ilmestyy uusi ruutu, jossa kysytään vielä "Allaolevat varaukset poistetaan tai muutetaan. Jatkatko?". Vastaa tähän "kyllä".
Jos tämä tuntuu monimutkaiselta, voit myös vaikka soittaa mihin tahansa HelMet-kirjastoon. Voit perua...
Kurkistuskirjoja on olemassa runsaasti. Lastenosastolla työskentelevälle kollegalle tulivat ensimmäisinä mieleen Maisa-kirjat.
Kurkistuskirjoja voi etsiä osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/i löytyvällä HelMet-haulla valitsemalla hakutavaksi ”Asiasana” ja kirjoittamalla siihen ”kurkistuskirjat”. Valikoimaa on runsaasti suomeksi ja muilla kielillä. Kohdasta ”Rajaa/Järjestä hakua” voi säätää hakutuloksen kieltä ja kirjastoa, jossa kirjaa on. Tarvittaessa kirjan voi varata lähikirjastoon, eikä lastenaineiston varaaminen maksa mitään.
