Vaasassa ei ilmesty nykyään muita ilmaisjakelulehtiä kuin mainitsemasi Ikkuna. Vaasassa on lisäksi jakelussa usean maakunnan laajuinen Ykköset-ilmaisjakelulehti.
Helena Hirvikorven teoksessa Linnan juhlat kautta aikojen kerrotaan kutsusta juhliin (s. 74-83) ja s. 75 on kuva kutsusta. Kuvassa näkyy myös kutsun teksti.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet(2000)kerrotaan, että Pitkämäki nimeä esiintyy Ilmajoen seudulla samoin Tampereen ja Turun lähettyvillä. Teoksessa viitataan Pitkämäki nimestä Pitkäaho nimeen ja tästä kerrotaan, että " kokoa ja muotoa ilmaisseista Pitkä-alkuisista luontonimistä tai niiden mallin mukaan on muodostettu asutusnimiä, jotka ovat paikoin kiteytyneet myös sukunimiksi". Mikäli haluat perehtyä tarkemmin Pitkämäki -nimen alkuperään, kirjastoista löytyy tätä tarkoitusta varten sukunimikirjoja.
Hei!
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastosta Pasilasta löytyy luokasta 587.4 kirja Flowers of the Himalaya. Kirjan tekijöinä ovat Polunin & Stainton ja se on tällä hetkellä hyllyssä. Lisäksi löytyy yleisteos
(The) Guiness guide to plants of the world. Se on myös saatavilla lainaksi Pasilasta, luokasta 588.
Wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Nepal#Maantiede, on Nepalia käsitteleviä artikkeleita, joiden lähdeluetteloista saattaisi olla aiheesta lisätietoa. Lisäksi Nepalin matkaoppaissa, jotka Helsingin kirjastoissa sijaitsevat pääsääntöisesti luokassa 429, voisi olla myös kasvustosta tietoa.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisluettelotietokannasta Helmetistä http://www.helmet.fi löytyy seuraavanlaisia teoksia:
URBS : kirja Helsingin kaupunkikulttuurista. Helsingin kaupungin tietokeskus. (Edita 2000)
Cantell, Timo: Helsinki and a vision of place (Helsinki : City of Helsinki Urban Facts, 1999)
Cantell, Timo: Valoa yössä : taiteiden yö kaupunkikulttuurin uudistajana (Helsinki : Helsingin kaupungin tietokeskus, 1992)
Lehtovuori, Panu: Experience and conflict : the dialectics of the production of public urban space in the light of new event venues in Helsinki 1993-2003 (Helsinki University of Technology, Centre for Urban and Regional Studies, 2005)
Kulttuurituottajan kyydissä : alueellisen kulttuuritapahtuman tuotanto (...
Turun kaupunginkirjastosta löytyy mm. kirja Tieliikennelait (2011), jossa on koottu keskeinen tieliikennelainsäädäntö ajantasaisena. Kirjassa on tieliikenteen yleissäännösten lisäksi mm. ajo-opetusta ja liikennevakuutusta koskevaa lainsäädäntöä.
Kirjan saatavuus löytyy Vaskista http://www.turku.fi/vaski
”Paras kurkku on tummanvihreä, kapea ja kevyt.” Tämä on kahdeksas ohje Katja Marteliuksen kirjoituksessa ’Elämänohjeita pääsiäisen ratoksi’. Elämänohjeet ilmestyivät Helsingin Sanomissa 7.4.2012.
Mikrofilmeiltä vanhoja Helsingin Sanomia voi lukea Pasilan kirjastossa, Kellosilta 9. http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Huomasin tosin, että artikkeli löytyy nettihaullakin luettavaksi.
Kirja Ryttylän työväenyhdistys ry 70-vuotta (Soile Varis, 1998) löytyy Riihimäen kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta. Siinä ei ole henkilöhakemistoa, mutta ainakaan selailun perusteella kysymäsi henkilön nimeä ei kirjasta löytynyt.
Voit pyytää halutessasi kirjan kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
Aila Meriluodon suomennos Wordsworthin Lines written in early spring -runosta löytyy Edith Holdenin kirjasta Nuoren naisen päiväkirja luonnontapahtumista 1906 (Otava, 1979).
Rachel Leen teos With malice on suomennettu nimellä Paha tahto (2005). Kirja löytyy esimerkiksi Eurajoen pääkirjastosta ja Korian kirjastosta. Voit saada kirjan kaukolainana omasta kirjastostasi. Kaukolainaus on maksullista. Ohessa Salon kaupunginkirjaston maksut http://www.salo.fi/kirjasto/asiakkaanakirjastossa/maksut/
Kirjastossa ei ole tällä hetkellä paikalla molempia versioita, mutta kirjan tietojen perusteella kova- ja pehmeäkantisten painosten sivumäärät ovat täsmälleen samat. Siten mitä luultavimmin tekstitkin ovat samat. Pokkariversioita aika harvoin muutetaan kovakantisista, etenkään kun painokset ilmestyvät kohtuullisen pienellä aikaviiveellä. Kustantajakin mainostaa osoitteessa http://www.gummerus.fi/fi/kirjailija/sara-shepard/96/ kovakantista, pokkaria ja e-kirjaa vain eri kirjojamuotoina eli sisällöltään yhtenäisinä.
Urpo Jokisen säveltämä ja sanoittama laulu "Suomi on hyvä maa" sisältyy nuottiin Sotaveteraanien perinnelaulut (Suomen Mieskuoroliitto, 2005). Nuotinnos on mieskuorolle.
Suomen yleiset kirjastot myyvät säännöllisesti poistokirjoja, mutta sellaista käytäntöä, että kirjasto myisi asiakkaan osoittaman kirjan, ei ainakaan virallisesti missään ole. Asiakas voi toki esittää toivomuksen, että jokin kirja tulisi poistomyyntiin, mutta tämä toive yksinään ei oikein voi riittää poistamisen perusteeksi.
Siksi suosittelen kääntymään suomalaisten antikvariaattien puoleen, nehän ovat erikoistuneet ostamaan ja myymään kaupoista loppunutta kirjallisuutta. Verkkosivulla http://www.antikvariaatti.net/ voi tehdä hakuja, joiden piirissä on lukuisia antikvariaatteja. Kysyjä on tosin saattanut näin jo tehdäkin ja kääntynyt kirjastojen puoleen, koska tätä vuonna 1985 julkaistua (Kustannus-Mäkelä) Kazuo Iwamuran kirjaa ei näytä...
Tampereen kaupunginkirjastossa on saatavissa useita nuotteja Antônio Carlos Jobimin sävellykseen Wave. Nuotinnoksia on monenlaisia: joissakin nuoteissa on kappaleen melodia, sanat ja sointumerkit, joissakin (myös) kosketinsoitinsovitus tai sovitus esim. kitaralle, joissakin nuoteissa on mukana cd-levy, joka sisältää säestyksen. Sovitusta harmonikalle en löytänyt. Esim. nuotissa Jobim, Antônio Carlos: Anthology : piano, vocal, guitar (Hal Leonard, 1994) on sanat, melodia, kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit, samoin nuotissa Jobim, Antônio Carlos: Best of Antonio Carlos Jobim (Carisch, 2004). Nuotissa Latin favorites (Hal Leonard) on Wave-kappaleesta erittäin helppo pianosovitus.
Myös internetistä löytyy tähän kappaleeseen nuotteja. Osa...
Käytettävissä olevista lähteistä ei löytynyt yhtäkään mainitsemistasi paikannimistä.
Tarkempaa tietoa paikannimistä saa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta (www.kotus.fi), joka mm. tutkii ja huoltaa nimistöä ja pitää yllä nimiaineistoja ja laajaa paikannimiarkistoa.
Nimien alkuperää voisi tiedustella myös esimerkiksi suoraan Sonkajärven kirjastosta, jossa voi olla paikallishistoriikkejä (http://www.sonkajarvi.fi/Suomeksi/Palvelut/Kirjasto,-kulttuuri-ja-kansa…).
