Emagz on valitettavasti käytettävissä vain Kymenlaakson kirjastoissa, joissa se toimii sekä kirjastojen että omilla tietokoneilla sekä mobiililaitteilla.
Kaikkia Helsingin kaupungin kesätyöpaikkoja haetaan kaupungin työpaikkasivuston kautta. Se löytyy alla olevasta linkistä:
http://www.hel.fi/hki/Rekry/fi/Kes_ty_t/Ty_nhaku
Kuitittomiin varauksiin ei ole siirrytty asiakkaiden kiusaksi vaan siksi, että tietosuojavaltuutetun mukaan asiakkaiden nimet eivät saa näkyä noin vain varausten väleissä. Yksi mahdollisuus on toki käyttää aliaksia, jotka asiakkaiden lempinimiä tai mitä tahansa heidän keksimiään sanoja, mutta olisi valtava tuo luoda yksitellen jokaiselle asiakkaalle tuollainen tunnus.
Lisäksi uudistuksessa on haluttu päästä eroon valtavasta määrästä paperia, joka kuluu vuosittain varausten väliin laitettaviin kuitteihin. Tosin pian asiakas voi myös saada lainausautomaatilta kuitin, jossa näkyvät hänen varauksensa, niiden viimeiset noutopäivät ja tekijän tai teoksen nimi, jonka mukaan kirja on järjestetty viimeisen noutopäivän kohdalle. Se varmasti...
René Goscinnyn ja Jean-Jacques Sempén teoksessa Pikku Nikke (Le Petit Nicolas, 1960) tulee Niken luokalle englantilainen oppilas George Macintosh, joka saa lempinimen Djodjo. Kirjan kuudes kappale on nimetty Djodjon mukaan. Kimmo Korhosen suomennoksessa vuodelta 1977 Georgen lempinimi on tosiaankin Soosi.
http://franceinfo.us/03_books/books/sempe_petitnicolas.pdf
http://joklaaja.blogspot.fi/2015/05/sempe-goscinny-pikku-nikke.html
https://finna.fi
Sempé- Goscinny: Pikku Nikke (WSOY, 1977)
Viola-tietokannan mukaan John D. Loudermilkin sävellyksestä This little bird on tehty kaksi levytettyä suomennosta, molemmat tosin samalla nimellä Pieni lintu. Tutumpi ja vanhempi (1966) on Saukin eli Sauvo Puhtilan Ankille tekemä suomennos, jota ovat käyttäneet myöhemmin monet muutkin, mm. Topi Sorsakoski.
Toisen käännöksen teki Vexi Salmi Kai Hyttisen albumille Tuulta purjeisiin (Finnlevy 1977). Tämä versio on julkaistu myös vuonna 1990 CD- ja kasettimuodossa kokoelmassa Kai Hyttinen.
Lahden kaupunginkirjastosta löytyy Marianne Faithfulin tulkinta laulusta kahdelta CD-levyltä, The very best of Marianne Faithful ja North Country Maid.
Heikki Poroila
Mäki-sana lasketaan vanhaan omaperäiseen sanastoomme kuuluvaksi. Sillä on vastineita kaikissa lähisukukielissämme sekä hantissa (karjalan mäki, vepsän ja viron mägi, vatjan mätši, liivin mä'g ja hantin müg, 'pieni kumpu, mätäs'). Sanalle on kyllä ehdotettu germaanista alkuperää, mutta tämä ehdotus on myöhemmin peruttu. Suomen kirjakielessä mäki on esiintynyt Agricolasta alkaen.
Lähde:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Nykyisen Siltasaarenkadun suoralle jatkolle Hakaniemen torilta Kallion kirkolle oli vuonna 1901 vahvistettu nimeksi Tavastgatan ja sen suomenkieliseksi vastineeksi vuonna 1909 Hämeenkatu. Vuonna 1928 nimi Hämeenkatu poistettiin ja Siltasaarenkatu ulotettiin myös tämän katuosuuden nimeksi.
Helsingin kadunimet (1992) https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunnimien_historia/pdf/Helsingin_kadunnimet_1.pdf
Sinun pitää hankkia kirjastokortti johonkin kirjastoon, joka tarjoaa Kirjastokino-palvelun. Palvelussa ovat tällä hetkellä mukana Helle-kirjastot, Kyyti-kirjastot, Sata-kirjastot, Vaski-kirjastot ja Ratamo-kirjastot.
Alla olevasta linkistä voit lukea lisää palvelusta.
https://www.kirjastokino.fi/fi/faq
Nathan Myhrvoldin ja Francisco Migoyan Modernist Bread -teoksen (osa 3, s. 421-423) mukaan leivän kuivuminen johtuu jauhoissa olevan tärkkelyksen uudelleenkiteytymisestä. Leivän lämmittäminen kumoaa ainakin osittain tätä uudelleenkiteytymistä, mikä ilmenee leivän pehmenemisenä. Lisätietoa tärkkelyksen kemiasta löytyy seuraavasta osoitteesta:
https://molekyyligastronomia.fi/ruokaverstas-seinajoella/tarkkelyksen-kemiaa/'
Myhrvold ja Migoya suosittelevat kirjassaan vesilasin laittamista mikroaaltouuniin, kun kuivunutta leipäpalaa lämmitetään.
Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä! Unto Monoselta ja Kaj Chydeniukselta tosiaan löytyy molemmilta P. Mustapään runoon "Viimeisestä illasta" tehdyt toisistaan poikkeavat sävellykset. Monosen sävellyksessä (tahtilaji 12/8) alun melodia lähtee alaspäin. Chydeniuksen sävellyksessä (tahtilaji 4/4) puolestaan alun melodiakulku on ylöspäin. Chydeniuksen sävellyksen on tehnyt tunnetuksi mm. Eino Grön. Monosen sävellystä ovat esittäneet mm. Jaska Mäkynen ja Mikko Perkoila. Kaikista em. esityksistä löytyy äänite Keski-kirjastoista.
Hei,
Tekijänoikeuslaki toteaa asiasta seuraavasti:
Tämän lain mukaan suojatun teoksen suojana olevaa tehokasta teknistä toimenpidettä, jonka teoksen tekijä tai joku muu tekijän luvalla teosta yleisön saataviin saattaessaan on teoksen suojaksi asettanut, ei saa kiertää.
Tehokkaalla teknisellä toimenpiteellä tarkoitetaan tekniikkaa, laitetta tai osaa, joka on suunniteltu tavanomaisessa käyttötarkoituksessa estämään tai rajoittamaan teoksiin ilman tekijän tai oikeuksien muun haltijan lupaa kohdistuvia tekoja ja jolla tavoiteltu suoja saavutetaan.
Eli e-kirjan suojauksen poistaminen kappaleen valmistusta varten ei ole sallittua. E-kirjan julkaisija voi kuitenkin joskus mahdollistaa sen, että kirjasta voi esim. kopioida joitakin osia...
Kesäkuun alku vuonna 1944 oli tavanomaista viileämpi etelässä vain niukasti toiselle kymmenelle yltäneine lämpötiloineen.
Leudon keskitalven jälkeen huhtikuussa alkanut poikkeuksellinen kylmyys viivästytti kevään tuloa ja jäiden sulamista, eivätkä lämpötilat kohonneet normaaleihin kevätkesän ja kesän lukuihin oikeastaan kuin vasta heinäkuussa. Etelä-Suomessakin maat alkoivat paljastua lumen alta vasta huhtikuun puolivälistä lähtien. Vappua vietettiin aurinkoisessa, mutta koleassa säässä, ja toukokuun ensimmäisellä viikolla Helsingissäkin saatiin rakeita ja lumisadetta. "Odotamme vain hartaasti, koska tämä 'takatalvi' rupeaa muuttumaan entisajan lämpimäksi toukokuuksi", valitteli Aamulehden pääkaupunkilaiskolumnisti 6.5....
Seikkaperäinen analyysi Nummisuutareista sisältyy Aarne Kinnusen kirjaan Aleksis Kiven näytelmät : analyysi ja tarkastelua ajan aatevirtausten valossa. Ehkäpä tähän tutustuminen voisi tuoda selkoa näytelmän tapahtumiin.
Martan tapauksessa kyse näyttäisi Kinnusen mukaan olevan rahan sokaisevassa voimassa: "Muuan korpraali oli testamentannut melkoisen rahasumman, 500 riksiä, annettavaksi joko Eskolle tai Jaanalle riippuen siitä, kumpi ensin avioituu. Ilmeisesti korpraali oli toivonut Eskon ja Jaanan avioliittoa, mutta Jaana ei huoli Eskoa, vaan rakastaa seppä Kristoa. Alkaa kilpailu rahasta. Topias ja Martta yrittävät naittaa Eskon naapurikylän Kreetalle, Karrin kasvatille." (s. 113)
Sepeteuksesta puhuttaessa vaikuttaa siltä, että...
Espoon kirjastoissa voit kopioida ilmaiseksi 20 sivua. Paperikopion ottaminen paperisesta asiakirjasto sujuu siis ilmaiseksi myös omatoimiaikaan. Monitoimilaitteissa parhaiten Helppo kopiointi -toiminnolla. Jos laite on pimeänä, paina puolikuun näköistä nappia laitteen näppäimistöllä.
Tulostaminen tai muistitukulla olevien tiedostojen kopiointi paperille sujuu myös omatoimiaikaan Princh -järjestelmän kautta. Omatoimiaikana Maksa tiskillä -vaihtoehto ei ole käytössä.
Monitoimilaitteiden käyttöön saat opastusta kaikissa kirjastoissa henkilökunnan ollessa paikalla.
Kirjastokortin voi uusia, jos vanha kortti ei ole enää kirjaston rekisterissä, kirjastokortti on kadonnut tai se on mennyt rikki. Jos asiakastietosi ovat kirjaston asiakasrekisterissä niin uusi kortti maksaa aikuisilta 3,00 € ja lapsilta 2,00 €. Jos vanha kortti ei enää ole rekisterissä niin uusi kortti on maksuton.
Linkki Helmet-sivuille, kirjastokortti ja lainaaminen:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Voit rekisteröityä kirjaston asiakkaaksi tämän sivun kautta: https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
Uuden kortin saat käymällä kirjastossa ja esittämällä voimassaolevan kirjaston hyväksymän henkilötodistuksen: https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Henkilollisyyst…...
Nimen alkuperäistä keksijää pitää tiedustella lakimuutosta valmistelleesta sosiaali- ja terveysministeriöstä. Hankkeen yhteyshenkilöt löytyvät ministeriön hankesivulta: https://stm.fi/hanke?tunnus=STM055:00/2019
Nimivaihtoehtoja pohdittiin sote-maakunnan, hyvinvointimaakunnan ja hyvinvointialueen kesken. Esimerkiksi kotimaisten kielten keskus ei suositellut käytettäväksi näistä yhtäkään. Hyvinvointialue-nimi julkistettiin 13.10.2020.
Kotuksen uutinen hyvinvointialue-nimestä: www.kotus.fi/nyt/uutistekstit/kotuksen_uutiset/kotuksen_uutiset_2020/hyvinvointialue_ei_ole_selkea_ja_asiallinen_nimi.34862.news
Kristiyhteisö on syntynyt Rudolf Steinerin (1861-1925) oppien pohjalle. Steinerin kristologia ei ollut puhdasoppista, eivätkä kristilliset kirkot hyväksyneet sitä. Joukko luterilaisia pappeja perusti vuonna 1922 Kristiyhteisön (Die Christengemeinschaft), joka ilmentää Steinerin kristillistä teologiaa. Monet kristilliset suuntaukset eivät ole tunnustaneet tai eivät ole ottaneet kantaa Kristiyhteisöstä kristillisenä uskontokuntana. Kristiyhteisö ei ole Suomen ekumeenisen neuvoston eikä Kirkkojen maailmanneuvoston jäsen.
Lähteet:
Uusien uskontojen käsikirja, Kirjapaja 2006
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kristiyhteis%C3%B6
https://kristiyhteiso.fi/tutustu-kristiyhteisoon/yleista/
Etsimäsi Maaria Leinosen nimeämätön runo on kokoelmasta Uni niin todellinen (1990). Runo alkaa rivillä "Ilo sen pitäisi olla jokaisen uuden aamun...".
Voit lukea runon myös teoksesta Maaria Leinonen: Elämän täysi : Kootut runot I, 1980 - 1993 (s. 271).
https://finna.fi/Record/vaski.151183
https://finna.fi/Record/vaski.455270
