Kirjallisista lähteistä löytyy jonkin verran mainintoja kirjallisuudessa, mutta varsinaisia teko-ohjeita ei valitettavasti löytynyt.
Helena Honka-Hallilan Ryijystä räsymattoon (Avain 2011) -teoksessa sanotaan varsinaissuomalaisista patjoista:
"Patjojen ja pielusten päälliset tehtiin kotikutoisesta pellavakankaasta --- Patjojen ja pielusten kankaat olivat yleensä raidallisia ---" (s. 27)
Timo Niirasen teoksessa Miten ennen asuttiin - Vanhat rakennukset ja sisustukset (Otava 1981) sanotaan:
"Polsteri päällystettiin karkealla pellava- tai villakankaalla." (s. 261)
Ja Jyväskylästä vuosilta 1839-1885: "Päällysteenä käytettiin sinistä, harmaata, sinivalkoista, harmaanvalkoista, punavalkoista tai siniruskeaa palttinaksi tai toimikkaaksi...
Historiallisia nuortenromaaneja löytyy monenlaisia. Kysymyksessä mainitun L.M. Montgomeryn Anna-sarjan ohella sama kirjailija on kirjoittanut myös lyhyemmän Runotyttö-sarjan. Salainen puutarha ja Pikku prinsessa viittaavat myös kiinnostukseen klassikkokirjoja kohtaan, joten Louisa M. Alcottin Pikku naisia jatko-osineen sopisi myös.
Kotimaisia historiallisia nuortenromaaneja ovat mm. 1950-luvulle sijoittuva Rauha S. Virtasen Selja-sarjan kirjat. Maijaliisa Dieckmann on kirjoittanut eri aikakausiin sijoittuvia yksittäisiä nuortenromaaneja sekä todellisiin henkilöihin pohjautuvia romaaneja. Myös Raili Mikkanen on kirjoittanut todellisisiin henkilöihin pohjautuvia kirjoja, joista viimeisin on vuonna 2023 julkaistu Haluan näytellä!...
Tiedostot säilyvät tulostusjonossa 24 tuntia. Voit siis ladata työn edellisenä iltana ja käydä seuraavana aamuna vapauttamassa sen kirjaston tulostimella.
Vuosituhannen vaihteessa ilmestyneitä suomalaisten kirjailijoiden kirjasarjoja, joissa päähenkilöt ovat lukiolaisia ovat mm. nämä:
Lehtinen, Tuija: Mirkka-sarja, ensimmäinen osa: Mirkka ja riparikesä (Otava 1986), toinen osa: Mirkka, lukiolainen (Otava 1988). Näissä on hyvin värikkäät kannet, kuten muissakin Tuija Lehtinen nuortenkirjoissa.
Toinen mahdollinen voisi olla Manninen, Katri: Sikabileet / Megakesä / Bittitiikeri / Supersivari -sarja (WSOY 1996-1999).
Myös tässä kirjasarjassa on värikkäät kannet: Hakkarainen, Olli: Enkelinkuvia lumessa. (Karisto 1995) / Silmissä auringonkilo. (Karisto 1996).
Kyse saattaa olla vain erilaisista käytännöistä, jotka muotoutuneet aikojen kuluessa. Yhdysvalloissa on tosiaan sama käytäntö kuin Iso-Britanniassa ja Ranskassa, Skandinaviassa tunnutaan noudattavan samaa käytäntöä kuin esimerkiksi Saksassa.
Ulkomaiset osoitteet kannattaa kirjoittaa kohdemaan omien käytäntöjen mukaisesti, jos ne vain ovat tiedossa. Postiosoitteiden merkintätavoista eri maissa löytyy tietoa Universal Postal Unionin sivustolta. Kohdasta postiosoitejärjestelmät jäsenmaissa "Postal addressing systems in member countries and/or territories" löytyy tietoa, miten osoite kirjoitetaan missäkin maassa yksinkertaisesti hakemalla valikosta maan nimi ja lataamalla sen jälkeen kyseisen maan malli.
Kielitoimiston ohjepankki...
Kyseessä lienee Charles Dickensin romaaniin perustuva kanadalainen animaatioelokuva David Copperfield vuodelta 1993.
http://elakoonkuvat.blogspot.com/2012/09/kysely-mika-pelotti.html
David Copperfield alkukielisenä versiona (YouTube)
Kokapensaan lehtiä, joista kokaiini valmistetaan, on pureskeltu Etelä-Amerikassa Chilestä Guatemalaan yli 4 000 vuoden ajan. Koka oli yksi ensimmäisistä kasveista, joita Pohjois- ja Etelä-Amerikan kansat kasvattivat. Eurooppalaiset tutkimusmatkailijat löysivät kokan 1400- ja 1500-lukujen vaihteessa, mutta kesti kauan ennen kuin siihen alettiin kiinnittää vakavaa tieteellistä huomiota. Koka oli yksi aiemmin "maagisina" pidetyistä aineista, joiden salaisuuksia kemistit 1800-luvulla ryhtyivät selvittämään.
Kokaiinin keksi saksalainen kemisti Albert Niemann vuonna 1859. Niemann oli tutkinut kokanlehtiä ja onnistunut uuttamaan niistä siitä etsityn vaikuttavan aineen: "Se on puhdas kemiallinen aine, alkaloidi. -- Olen antanut sille nimen ...
Aurinko pitää painovoimallaan aurinkokuntamme planeetat radoillaan sekä valaisee ja lämmittää niitä. Ilman aurinkoa, ei planeettojakaan olisi olemassa. Teoksesta Avaruus visuaalinen ensyklopedia.
Aurinko on aurinkokuntamme keskus ja sisältää 99.8 % koko aurinkokunnan massasta. Kirjasta Joan Maria Galat: Todelliset taitajat - avaruus.
Auringon pinta ei ole kiinteä, vaan se on jatkuvasti liikkeessä olevaa kuumaa plasmaa. Auringosta poispäin virtaavat hiukkaset muodostavat koronan. Koronasta avaruuteen karanneet hiukkaset ovat nimeltään aurinkotuulta. Maapallon ilmakehässä hiukkaset näkyvät napa-alueilla revontulina.
Maapallon pyöriminen akselinsa ympäri saa aikaan päivän ja yön vaihtelun. Maan pyöriminen auringon ympäri aiheuttaa...
Suomen urheilukirjastosta kerrottiin, ettei asiasta ole mitään sääntöjä tai määrayksiä. Tulosten julkaisijat ovat voineet käyttää kumpaa sanaa tahansa, mitään logiikkaa niiden käyttöön ei liity.
Kirjalijalle voi parhaiten toimittaa postia hänen kustantamonsa kautta. Kustantajan nimi näkyy kirjoissa.
Voi myös kysyä kustantajaa ja osoitetta esim. kirjastosta.
Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta löytyy lukuisia hyviä linkkejä nettiin, esim. http://www.vuorelma.net/index2.htm tai http://www.kansallispuvut.fi/
Jos haluat tutkia tai lainata kansallispukukirjoja, ne löytyvät pääkaupunkiseudun yhteistietokannasta http://www.helmet.fi seuraavasti: klikkaa sanahakua, kirjoita kansallispuvut, niin saat luettelon niistä uusimmasta alkaen. Klikkaamalla jonkin teoksen nimeä näet sen sijainnin, voit soittaa kirjastoon ja noutaa sen itse (ei maksa mitään) tai tehdä puhelimitse/netissä varauksen, jolloin ilmoitat mistä kirjastosta sen haluat noutaa (maksu50 snt).
Harry Potter- sarjan viimeinen osa Harry Potter and the Deathly Hallows ilmestyy Iso-Britanniassa 21.7.2007. Suomennoksen ilmestymisestä ei vielä ole tietoa. Seuraa tilannetta alkusyksyn aikana esim. HelMet -aineistohausta sivulta www.helmet.fi tai kysy kirjastoista.
Valitettavasti suomen kielistä äänikirjaa ei ole olemassa. Joitain pienille lapsille tehtyjä lyhyitä satukasetteja on, mutta ne eivät kyllä sovellu kyseiseen tarkoitukseen. Kehotankin vaihtamaan esitelmän aihetta!
Näyttäisi siltä, että ainakaan vielä DVD-levyä ei ole kirjastoihin tilattu, eikä myöskään viimevuotisten kisojen DVD-versiota löydy HelMet-kirjastoista. Vuodet 2004, 2006 ja 2007 sen sijaan löytyvät. DVD-levyjen kirjastokäyttöoikeudet ovat vaihtelevia, ja on tietysti mahdollista, ettei näille puuttuville jostain syystä ole myönnetty oikeuksia kirjastokäyttöön. Halutessasi voit kuitenkin tehdä DVD:stä hankintahedotuksen. Eri kaupunkien hankintaehdotuslomakkeet löytyvät HelMet-verkkokirjaston ( http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X ) etusivun kohdasta "Hankintaehdotukset". Silloin kirjastot varmasti ainakin yrittävät hankkia levyn, jos se vain on mahdollista.
Näyttää todella siltä, että Representational State Transfer eli REST-termistä ei ole vielä yleisessä käytössä olevaa suomennosta. Sanakirjat eivät tunne suomennosta ja löydetyissä teksteissä käytetään tästä Web services -protokollasta vain englantilaista muotoa tai sen lyhennettä (esim. REST-protokolla, REST-periaate, REST-pohjainen palvelu tai pelkästään REST-arkkitehtuuri).
Suomenkielisiä tekstejä, joissa termiä käytetään, löytyy esimerkiksi www.google.fi . Valitse vaihtoehdoista kohta suomenkielisiltä sivuilta ja käytä hakusanana "Representational State Transfer" launausmerkkien kera.
Sinun on syytä tulla käymään kirjaston jotta voisit yhdessä kirjastonhoitajan kanssa tehdä tiedonhakuja. On syytä muista että tiedonhakuja joutuu tekemään monta kertaa.
Voit varata pitemmän ajan kirjastonhoitajan kanssa, katso lisää
http://www.lib.hel.fi/Page/ae65596d-d6f4-42b4-971e-edca26dcf0b2.aspx
Hei!
Ensimmäinen säepari on Anna-Mari Kaskisen runosta, jonka löysin netistä,osoitteesta http://www.pelastakaalapset.fi/tue-tyotamme/verkkokauppa/postikortit/ Runo on siis postikortissa ja sen nimi näyttää olevan Tunnetko salaisuuden?
En tiedä kenenkään naisrunoilijan kirjoittaneen jääporteista, mutta mieleeni tuli Edith Södergran ja Internetistä löytyikin hänen portti-aiheinen runonsa osoitteesta: http://fi.wikisource.org/wiki/Kaikkiin_nelj%C3%A4%C3%A4n_tuuleen
Myöskin Aale Tynni on kirjoittanut runon Porteilla, se löytyy kokoelmasta Lehtimaja ja myös kirjasta Tämän runon haluaisin kuulla 3.
Laitan kysymyksenne vielä kirjastoje väliselle tieto-listalle ja odotan, josko joku toinen tietäisi paremmin.
Hei !
Kirjastokortit vanhenevat noin kolmessa vuodessa eli niiden tiedot häviävät rekisteristä.Pin-koodia tarvitaan kun käyttää kirjastoa www.helmet.fi kautta, siellä voi itse mm muuttaa korttinsa tietoja, etsiä aineistoa ja varata, myös lainausautomaatilla kysytään koodia. Uuden kortin ja samalla pinin saat käymällä kirjastossa ja esittämällä kuvallisen henkilötodistuksen.
