Jämijärven kunnan asukastiedot vuodelta 1939 saa varmimmin Jämijärven kunnan kunnalliskertomuksesta, joista on painettu vain vuodet 1934-1938. Tämän saa nähdäkseen kansalliskirjastosta (yhteystiedot: http://www-db.helsinki.fi/cgi-bin/thw/?${APPL}=kirjastot&${BASE}=kirjastot&${THWIDS}=2.42/1216119162_247014&${MAXHITS}=1000&${HTML}=docusup&${THWURLSAVE}=42/1216119162_247014&${TRIPSHOW}=form=1 ).
Jämijärven kunnankirjastosta (http://www.jamijarvi.fi/palvelut/kirjasto ) voi tiedustella muita, painamattomia kunnalliskertomuksia ja niiden saamista kaukolainaksi muualle Suomeen. Jämijärven kunnankirjaston aineistotietokannasta (http://weborigo.pori.fi/jamijarvi/ ) ei löydy kunnalliskertomuksia, mutta silti niitä kannattaa...
Jos tarkoititte kuinka hakea PIKI-verkkokirjastosta, niin valitettavasti siellä ei ole pelkän luokkahaun valintaa. Siellä voi kyllä hakea luokittain, mutta joukkoon tulee mukaan myös paljon muutakin kyseisiin luokkiin kuulumatonta aineistoa. Vapaasanahakukenttään voi kirjoittaa esimerkiksi 61* (eli perään tähti katkaisumerkiksi), sitten kirjoittaa julkaisuvuosikenttään 2011 ja valita vielä valikosta aineistolajiksi kirja. Mutta tällä tavalla tuloksia tulee todella paljon, joten kannattaa hakea alaluokka kerrallaan. 61-luokan ja sen alaluokat löydätte täältä: http://ykl.kirjastot.fi/fi-FI/luokat/?MinClassNumber=61&MaxClassNumber=….
Salasanan Lahden kaupunginkirjastoon saat käymällä missä tahansa kaupunginkirjaston toimipisteessä ja esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/uusinta.htm
Tiedot asiakkaalla aikaisemmin lainassa olleista kirjoista eivät säily kirjaston tietokannassa. Kirjastolla ei itse asiassa ole lain mukaan lupaa säilyttää sellaisia tietoja asiakkaasta.
Kirjaston järjestelmässä on asiakkaan mahdollista itse tehdä muistilistoja omille sivuilleen. Tänään 18.12.2013 on otettu käyttöön kirjaston uusi verkkosivu, jossa myös tämä on mahdollista. Ohjeet ovat tulossa verkkosivuille.
Jos et muista lukemaasi kirjaa, voit kääntyä vaikka pääkirjaston tietopalvelun puoleen. Usein kirjastonhoitajan ammattitaidolla saattaa kirja löytyä vähäisilläkin tiedoilla kirjaston aineistorekisteristä tai internetistä.
Mistään lähteistä ei löydy suomenkieleen vakiintunutta vastinetta ruotsin sanalle "tvillingbok". Suomessa tällaisia teoksia, joissa on rinnakkaisteksti vierekkäisillä sivuilla kutsutaan yksinkertaisesti kaksikielisiksi kirjoiksi.
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Joulukuusta noutamaan
Joulukuusta noutamaan
nyt lapset saavat tulla.
Pekka kirves olalla
ja kelkkaa vetää Ulla.
-Ulla-sisko, katsohan,
on tässä kaunis kuusi!
Pekka-poika innoissaan
noin iloisesti huusi.
Ripeästi toimeen vaan,
kas, nyt on kuusi poikki!
Tuota kummaa katsomaan
myös pupujussi loikki.
Kuusi kelkkaan nostetaan,
niin kotiin matka johtaa.
Yllä hämärtyvän maan
jo joulun tähti hohtaa.
Annikki Hovila (teoksessa Satuvakka I: Oheislukukirja kansakoulun I:lle luokalle, 1964)
Voisiko kyseessä olla sitaatti Paavo Haavikon Rauta-ajasta (s.41) "On niillä se ero, miehellä ja naisella, että mies kulkee vaatteet päällä, mutta nainen on alasti vaatteittensa sisällä."
Ruoka ja nälkä ovat keskeisiä teema Chapella, kuten kulkurihahmolle kuuluukin
On useita vaihtoehtoja, mutta ei ehkä yhtään täysin täsmäävää.
Läheltä liippaavat Siirtolainen (rahattomana ravintolaan) ja Kaupungin valot (ihmiset ilkkuvat ja paheksuvat).
Elokuvassa Charlie siirtolaisena (Immigrant, 1917)Charlie katselee jossakin kohtaa ravintolan ikkunan läpi, jatkaa matkaa ja löytää kolikon, palaa ravintolaan ja tilaa mitä sillä saa, lautasellisen papuja.
Lähteitä:
https://www.youtube.com/watch?v=9kebar7T2bM
Robinson, David
Chaplin : elämä ja elokuvat / David Robinson, suom. Reijo Lehtonen
Jyväskylä ; Helsinki : Gummerus, 1988
Fazerin historiikki löytyy ihan omana kirjanaan, samoin Ekbergin
kahvilasta löytyy tietoa ainakin Bo Lönnqvistin kirjassa Leivos. Molemmat yritykset ovat niin vanhoja, että Helsingin muistakin historioista löytyy niistä tietoa.
Fazer-yhtiöiden www-sivuilla kerrotaan lyhyesti myös yrityksen ja sen tuotteiden historiasta osoitteessa http://www.fazer.fi/ , Ekbergin kahvilan sivuilla on myös historiikkia http://www.cafeekberg.fi/ .
Asiasanalla lastenkutsut löytyy tietokannastamme mm. seuraavia teoksia, jotka sopivat kestien suunnittelijalle:
68.26 MANNINEN: Lastenkutsut
68.26 CADOGAN: Lastenkutsut
30.81 HÅKANSSON: Iloiset lastenjuhlat
68.26 WILKES: Pikku juhlija
68.2 EKSTRAND HEMMINGSSON: Lasten oma juhlakirja
30.81 KOTKA: Onnistuneet lastenjuhlat
30.81 BOTELER: Iloiset lastenkutsut
Tässä listassa ei ole vieraskielisiä kirjoja, joissa kuitenkin on hyviä vinkkejä esim. kakkujen koristeluun. Tervetuloa kirjastoon valitsemaan kirjoja.
Ritari Ässä (engl. Knight Rider) on yhdysvaltalainen televisiosarja, jota NBC-kanava tuotti vuosina 1982–1986. Sarjaa tehtiin yhteensä 90 jaksoa ja vuonna 1991 televisioelokuva Knight Rider 2000. Ritari Ässän tuotti käsikirjoittaja ja tuottaja Glen A. Larson. Ritari Ässä (Knight Rider) kertoo Michael Knightin (David Hasselhoff) ja tekoälyllä varustetun autonsa KITTin (Knight Industries Two-Thousand) seikkailuista.
KITT on Pontiac Trans Am Firebid -auto vuosimallia 1982. Jack Gillin johtamat stuntit käyttivät neljää Firebirdiä. Yksi autoista oli painoltaan kevennetty versio, ja sitä käytettiin hyppykohtauksiin. Siinä oli muun muassa joustava lasikuituinen alusta. Sitä voitiin nostaa nostokurjella, ja kuvata alhaalta.
Stunting-...
Äänestyslippu voidaan mitätöidä, jos ehdokkaan numeroa ei ole selvästi merkitty.
Lähde:
Vaalilaki
2.10.1998/714
85 §
Äänestyslipun mitättömyys
Äänestyslippu on mitätön, jos:
1) vaalikuoressa on useampi tai muutakin kuin yksi äänestyslippu;
2) vaalikuoreen on tehty äänestäjää tai ehdokasta koskeva taikka muu asiaton merkintä; (5.4.2002/247)
3) äänestyslippuna on käytetty muuta kuin oikeusministeriön painattamaa äänestyslippua;
4) äänestyslippua ei ole leimattu;
5) ehdokkaan numero on merkitty siten, ettei selvästi ilmene, ketä ehdokasta se tarkoittaa;
6) äänestyslippuun on kirjoitettu äänestäjän nimi tai erityinen tuntomerkki taikka siihen on tehty muunlainen asiaton merkintä; taikka
7) äänestyslipulla on...
Päivy voidaan nähdä kuuluvaksi samaan päivä-sanasta johdettuun nimiperheeseen kuin Päivi, Päivikki, Päivyt ja Päivä sekä niiden miespuoliset vastineet Päivö ja Päiviö. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Päivy-nimeä on annettu sekä naisille että miehille. Naispuoliset Päivyt voivat viettää nimipäiväänsä 16. kesäkuuta niin kuin Päivi, mies-Päivyille taas luontevampi juhlapäivä on Päivön ja Päiviön päivä 30. kesäkuuta.
Liisa-Maria Patjas & Katleena Kortesuo, Uusi etunimikirja : Aadasta Äijöön
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Kustaa Vilkuna, Etunimet
Haussa ei valitettavasti löytynyt juuri mainittua tekstijaksoa sisältävää sävelmää.
Kärki - Helismaa kaksikon tekemä Rakastan tätä maata -laulu alkaa sanoilla "On Suomi karu, kylmä maa, sen talvet pitkät on". Samaa aihetta lähestyy myös Timo Rautiaisen Kova maa: "Kylmä ja kova maa, mun kotimaa...". Samoin Vesa Alaren Kaunis karu maa: "Kaunis karu maamme jolta voimaa saamme".
Tunnistaisiko joku palstaa seuraava kappaleen?
Auguste Escoffier'n teos Le guide culinaire ilmestyi vuonna 1903. Teos on luettavissa digitoituna useammassakin palvelussa. Valitettavasti Le guide culinaire -teoksesta ei löydy salaattireseptiä tai muutakaan ruokaohjetta, jossa olisi sana japonica.
https://gallica.bnf.fr/ark:/12148/bpt6k65768837/f14.item.texteImage
https://archive.org/
Laissa ei suorastaan kielletä kissan vapaana pitoa, mutta on alueita, joihin kissa ei saa mennä. "Järjestyslaissa ei ole säädetty koirien kanssa vastaavaa velvoitetta pitää kissaa kytkettynä taajama-alueella. Kissan pitäminen kytkemättömänä on siten sallittua. Kissan omistajan ja haltijan tulee kuitenkin kiinnittää huomiota niihin riskeihin, joita kissa voi kohdata liikkuessaan vapaana taajama-alueella. Esimerkiksi liikenne on suuri riski vapaana kulkeville kissoille.
Kissan omistajan tai haltijan on pidettävä huolta siitä, ettei kissa pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle eikä lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön...
Valtakunnallisen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun ja Helsingin kaupunginkirjaston IGS-Kysy.fi:n toimitukset ovat alusta alkaen olleet kaksi eri toimituskuntaa ja sijainneet eri yksiköissä, joten valitettavasti emme osaa antaa tarkkaa vastausta kysymyksiin. Sen verran olemme tietoisia Kysy.fi:n tilanteesta, että virallisesti se on tauolla eikä lopettamispäätöstä ole vielä tehty, mutta että se ehkä tehdään.
Kysymykseen miksi osaamme antaa vain arvioita omasta näkökulmastamme, eli koska tietoa ei ole annettu oikeastaan minnekään, emme osaa antaa Helsingin kaupunginkirjaston perustelua asialla. Oletettavasti sillä on yhteyttä siihen, että tuon tapaisen palvelun ylläpitäminen vaatii valtavasti resursseja. IGSissä ja Kysy.fi:...
