Kyseinen Hilda Lipposen muistelma on ilmestynyt aikaisemmin Pertti Virtarannan teoksessa ”Länsi-Kannaksen murrekirja” (SKS, 1982). Siinä tuo murteellinen kohta selitetään sivulla 180 siten, että ”olliit laakkasissaa ja hyymistelliit” merkitsee ’värisivät, hytisivät’.
Hei!
Kyseinen runo on alunperin englantilainen lastenloru Solomon Grundy. Sen on kirjannut muistiin John Orchard Halliwell ja se on julkaistu vuonna 1842. (https://en.wikipedia.org/wiki/Solomon_Grundy)
Löysin lorulle suomennoksen Alice Munron novellikokoelmasta Hyvän naisen rakkaus, novellista Muutoksen aika s. 298-299.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1420144
Muita kokoelmia ei valitettavasti ainakaan vielä tullut vastaan.
Tampereen kaupunginkirjastossa on Ex libris -sarjaan kuuluva tietoviedeo: Ex libris 15: J.L. Runeberg
vuodelta 1988. Sitä löytynee muistakin kirjastoista.
Toivo Särkän ohjaama elokuva Runon kuningas ja muuttolintu kertoo myös J.L. Runebergista, joskin
se on tietenkin kuvitteelinen.
Ville Pernaan kirjassa Uutisista, hyvää iltaa: Ylen TV-uutiset ja yhteiskunta 1959-2009 (2009) kerrotaan, että uutistenlukijan rooli oli alkuajan uutislähetyksissä suuri. Hän valitsi illan sähkeuutiset uutistoimistojen materiaalin joukosta ja muokkasi tekstin itselleen sopivaan muotoon. Kun kuvallista materiaalia vielä siihen aikaan oli vähän, lukijan rooli korostui.
Ensimmäisiä television uutistenlukijoita oli Kauko Saarentaus. Hän toimi lukijana syksystä 1959 vuoden 1967 lopulle. Hän oli lukijana persoonallinen ja uskalsi vinoilla ja "heittää väliin satiirin suolaa". (s. 28) Saarentaus oli uutistenlukijana vain sivutoimisesti. Päätoimenaan hän työskenteli kansakoulunopettajana.
Kielitoimiston sanakirja määrittelee uutisankkurin...
Englannin 'strap muscles' (toiselta nimeltään 'infrahyoid muscles') on suomeksi alemmat kieliluulihakset.
Lähteet:
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Infrahyoid_muscles
Ihminen : fysiologia ja anatomia (WSOYpro Oy, 2011)
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana on arkikielinen ja tarkoittaa komeaa ja upeaa. Esimerkiksi maisema voi olla hulppea.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Kyseessä on Kontiomäen hyppyrimäki "Sikkis" Vartiokylässä, Kontionmajan ja Kehä I:sen välissä. Mäki rakennettiin vuonna 1956. Mäellä nykyisin sijaitseva ”torni” on matkaviestitukiasema.
http://www.kotikaupunkipolut.fi/hyddat/kartta/
http://www.nouseva.com/index.php?mod=31&recordID=120
https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2019-004894/u511051003010vh4-2019-43/
Tässä joitakin ehdotuksia suomalaisesta lyhytproosasta tai lyhyistä novelleista. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista, ja alla on myös linkit niiden esittelyyn:
Matias Riikonen, Iltavahtimestarin kierrokset: https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789518519655&…
Keltainen kaupunki : kuvitettuja tarinoita Helsingistä = Yellow city : illustrated stories from Helsinki / [käännökset = translations: Matti Nives]: https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789529304288&…
Jukka Viikilä, Suomalainen vuosi: https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789511317845&…
Pirkko Saisio, Spuuki Spaidermän ja raju Nonna /kuvitus: Remu Välisaari: ...
Johanna Tuomolan jännitystrilogian kolmas osa ei ole vielä ilmestynyt. Ilmestymisen ajankohdasta ei ole ennakkotietoa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/node/161
Puukon valmistusta käsitellään esim. Ilari Mehtosen "Puukkoseppä" ja P. Väyrysen "Puukonrakentajan opas" -nimisissä kirjoissa, jotka löytyvät luokasta 65.2.
Yleisissä kirjastoissa oleva kansallispukuja käsittelevä aineisto löytyy esim. Oulun kaupunginkirjaston tietokanta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 asiasanalla kansallispuvut, esim. Lehikoinen Leena-Liisa, Mervi Kurula: Kansallispukuja Suomesta, video Suomalainen kansallispuku : kaiken kansan merkkivaate, Yleisradio, 1996, Paritasku ja punapaita : Pohjois-Suomen kansallispuvut, 1997. (Viitteitä Introsta tuli noin 50.)
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-sivustossa http://www.makupalat.fi on monia hyödyllisiä linkkejä kansallispukuihin, esim. http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/esitteet.htm .
Linkkejä kansallispukuihin voit katsoa myös linkkikirjastosta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Linkkikirjasto/Luokat....
Kirjailijanimimerkki V.H.V eli Väinö Valvanne on kirjoittanut kirjan nimeltä " Mikä on elämän tarkoitus?". Siinä käsitellään elämään, kuolemaan ja kehitykseen liittyviä kysymyksiä. Kirja on teosofinen. Monihaun mukaan sitä löytyy mm. useammasta maakuntakirjastosta (http://monihaku.kirjastot.fi ).
Anu Holopaisen kotisivujen: http://whitecortex.net/~anu/teokset.html mukaan Syysmaan 4. osa on työn alla.
Holopaisen kustantaja on Karisto, myös sieltä löytyy tietoa kirjailijasta: http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?aid=2&ac…
Tässä tietotekniikkaa paremmin ymmärtävän työtoverin ohje:
1. Kirjaudu koneeseen tunnuksilla, joilla on järjestelmänvalvojan oikeudet.
2. Paina hiiren oikealla painikkeella Oma tietokone -kuvaketta ja valitse valikosta Ominaisuudet.
3. Valitse välilehdeltä Lisäasetukset ja sieltä Käyttäjäprofiilit-kohdasta Asetukset.
4. Valitse luettelosta se käyttäjäprofiili, joka on jumissa ja paina Poista-painiketta. Varmista poisto.
(5. Voit joutua luomaan uudelleen käyttäjäprofiilin.)
Huom! Kun poistaa käyttäjäprofiilin, poistuvat samalla Suosikit sekä työpöydälle tallennetut tiedostot.
HelMet-kirjastoista löytyy useita eri nuottiversioita "All you need is love" -kappaleesta. Voit valita nuotit eri soittimille. Hakiessasi voit valita hakusanojen "all you need is love" lisäksi hakurajoittimeksi "nuotti". Sopivan hakutuloksen kohdalta näet suoraan tai plusmerkkiä painamalla, missä kirjastossa nuotti on saatavilla juuri nyt. Voit myös varata ja tilata nuotin lähimpään kirjastoosi.
Sukunimi Teeriaho löytyy suojattujen sukunimien listasta. Nimen perässä luettelossa lukee -37, mikä tarkoittaa suojausvuotta.
Lähde:
Sukunimiopas ; Suojatut sukunimet [toimituskunta: päätoimittaja: Timo Hanhivaara ... et al.] Suomalaisuuden liitto, 1994 [Uud. laitos]
ISBN 951-96348-2-7
