Osoitteesta https://en.wiktionary.org/wiki/goltz löytyvän englanninkielisen Wikisanakirjan mukaan sana ”goltz” on Krimin goottia ja merkitsee ’kultaa’ (’gold’). Se olisi esigermaaninen laina merkitykseltään samankaltaisesta sanasta ”gulþą”. En tosin menisi varmasti sanomaan, onko nimi todella peräisin Krimin gootista, mutta ehkäpä se silti ainakin kuuluu tuohon samaan merkityskenttään, josta vastaava sana on lainattu aika moniin muihinkin kieliin.
Jos peliä ei lainata, näin voi mielestäni tehdä.
Jos tarkoitus on myös lainata näitä pelejä, asia on hiukan monimutkaisempi. Laki ei erikseen mainitse pelejä itsenäisenä teoslajina, joten niitä on tarkasteltava joko kirjallisina teoksina tai nykyaikana myös tietokoneohjelmina. Pohjimmiltaan tietokonepelit koostuvat kirjoitetuista koodiriveistä, mutta laki rajoittaa tietokoneella luettavissa olevan tietokoneohjelman lainaamista kirjastosta.
Suomessa ei ole varsinaista ennakkotapausta siitä, onko tietokoneella käytettävä peli "kirjallinen teos" vai lain suojaama tietokoneohjelma. Meillä on sen sijaan tekijänoikeusneuvoston lausuntoja, joiden mukaan tietokonepeli ei ole elokuvateos eikä saa suojaa sellaisena. Neuvosto on myös linjannut, että...
Helmet-kirjastoista löytyy tietoa rakennustekniikan historiasta alla olevista kirjoista:
- Muistomerkki: rakennetun historian ulottuvuuksia (toimittaja Marja Terttu Knapas, 1999)
- Keksintöjen kirja. [8], Rakennustaide ja rakennustekniikka : esihistorialliset rakennukset, rakennustaiteen historia, kaupunkien suunnittelu, uudenaikaiset rakennukset, huonerakennustekniikka / kirjoittajat: Carolus Lindberg, Otto-I. Meurman, Hilding Ekelund, U. Varjo ; toimittaja: Carolus Lindberg (1932)
Melinda-tietokannan kautta löytyivät nämä kirjat:
- Rakentaminen ja kaupunkikuvan muutokset keskiajan Turussa: erityistarkastelussa Åbo Akademin päärakennuksen tontin arkeologinen aineisto / Liisa Seppänen (Väitöskirja, 2012. Luettavissa myös verkossa:
http://...
Lyhyesti voi vastata: ei saa käyttää ilman taiteilijan tai muun oikeudenhaltijan lupaa. Kirjaston täytyy julkisena laitoksena noudattaa tekijänoikeuslakia tiukimman mukaan, joten kannattaa toimia varman päälle.
Hahmot eivät ideoina nauti tekijänoikeuden suojaa, mutta jos Pikku Myyn tai Mikko Mallikkaan piirtää niin, että sen tunnistaa alkuperäisen piirtäjän toteuttamaksi ideaksi, tarvitaan ilman muuta lupa. Käytännössä myös vakiintuneet nimet ovat suojattuja siten, ettei voi piirtää ihan toisenlaista hahmoa ja nimittää sitä Pikku Myyksi. Harry Potter on tässä joukossa hiukan eri asemassa, koska ei ole olemassa yhtä, kaikkien tuntemaa kuvittajaa, vaan eri maissa eri taiteilijat ovat tehneet kirjasarjan kansia. Siten on mahdollista piirtää...
Kehitysvammaisuutta voidaan määritellä monilla eri tavoilla mm. sen mukaan, onko lähtökohtana esim. lääketiede tai toimintakyky. Kehitysvammaisuuden verkkopalvelu Vernerin sivuilta löytyy määritelmiä:
https://verneri.net/yleis/kehitysvammaisuuden-maaritelmia
Vernerin sivuilla on myös vastattu kysymykseen määrittelyn muutoksista. Kehitysvammaliiton koulutuspäällikkö Marjaana Suosalmen mukaan kehitysvammaisuus on "länsimaissa viime vuosikymmeninä määritelty toiminnallisten kriteerien mukaan. Aikaisemmin määrittely oli pääasiassa lääketieteellistä ja perustui diagnoosiin." Koko vastaus löytyy Vernerin sivuilta:
https://verneri.net/yleis/kehitysvammaisuuden-maaritelma
Raviohjastajia on useissa suvuissa monessa sukupolvessa, mm. Allan Korpi ja pojat Heikki, Ilkka ja Pekka. Allan kuoli Wikipedian mukaan kotonaan, Mikko Kontio ("hevosmies") ja poika Jorma Kontio, hänen tyttärensä Anna-Julia esteratsastaja, Harri Koivunen isä ja Olli Koivunen poika, molemmat aktiivisia talleilla edelleen, Heikki Torvinen ja pojat Hannu ja Jukka, kaikki hekin vielä mukana, Tauno Tupamäki (luultavasti ei ole hänkään, koska lehtijutussa, jossa hänestä kerrotaan aika paljon, ei tällaiseen viitata, https://hevosurheilu.fi/ravit/raviuutiset/mies-joka-toteutti-kaarlo-par…), tämän poika Risto Tupamäki (kuoli tapaturmaisesti metsätöissä) ja hänen poikansa Antti Tupamäki, Markku Hietanen ja pojat Heikki Hietanen ja Hannu...
Tässä joitakin ehdotuksia suomalaisesta lyhytproosasta tai lyhyistä novelleista. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista, ja alla on myös linkit niiden esittelyyn:
Matias Riikonen, Iltavahtimestarin kierrokset: https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789518519655&…
Keltainen kaupunki : kuvitettuja tarinoita Helsingistä = Yellow city : illustrated stories from Helsinki / [käännökset = translations: Matti Nives]: https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789529304288&…
Jukka Viikilä, Suomalainen vuosi: https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789511317845&…
Pirkko Saisio, Spuuki Spaidermän ja raju Nonna /kuvitus: Remu Välisaari: ...
Nimi Erottaja (Skillnaden) tulee siitä, että Erottajan katu ja Erottaja-aukio rajasivat varsinaisen Helsingin kaupungin niin sanotusta Uudenmaan esikaupungista. Uudenmaan esikaupungiksi kutsuttiin 1812 asemakaavoitettua uutta kaupunginosaa, joka käsitti nykyisen Esplanadin etelä- ja länsipuolisen alueen.
Lähde:
Pesonen, Leo A.; Terho, Olavi; Nimistötoimikunta: Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupunki 1981. 2. korj. p., s. 94 ja 144.
Tällä hetkellä A2-koon skannaaminen ei onnistu Helmet-kirjastoissa. Keskustakirjasto Oodiin on tulossa A2-skanneri, mutta ajankohta ei ole vielä selvillä.
Ruokatieto-sivustolta löytyy luettelo tärkeimmistä suomalaisista villi- eli luonnonkaloista:
https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta…
Kauppojen kalatiskeillä myydään vaihtelevasti kaloja mm.kaupan koon ja vuodenajan mukaan, mutta yleisimmät kaupoissa tai torilla myytävät luonnonkalat ovat hauki, silakka, siika ja lohi. Lisää tietoa Ruokatieto-sivustolta:
https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokavisa-vastuullisuus-ruokake…
Esimerkiksi Pro Kala -yhdistyksen sivuilta löytyy paljon kalaruokareseptejä mm. tämänhetkisen kauden kaloista:
https://www.prokala.fi/
Kaikkien luonnonkalojen voisi ajatella olevan luomua, mutta EU:n luomuasetuksen mukaan luomua voi olla vain viljelty kala, joten...
Runo löytyy täältä:
Urho Somerkivi: Lasten oma aapinen vuodelta 1958. Vuoden 1967 uudistetussa painoksessa runoa ei enää ole. Runo löytyy kokonaisuudessaan Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=kultakeng%C3%A4t&lang=FI…
Asiakastyytyväisyyden mittausta on käsitelty ainakin kirjoissa:
Lotti, Leila: Tehokas markkina-analyysi (2001) ja Ylikoski, Tuire: Unohtuiko asiakas? (1999).
Lisäksi Aleksin mukaan asiakastyytyväisyyden mittauksesta on artikkeli Horowitz, Jacques: Asiakastyytyväisyys: raakana, puolikypsänä vai kypsänä? Yritystalous-lehdessä 1/1999.
Hakemalla Turun kaupunginkirjaston kokoelmista osoitteessa http://www.turku.fi/kirjasto/ löytyy International Who's Who of Professional and Business Women vuodelta 1989. Hakutuloksesta käy lisäksi ilmi että teos on sijoitettu Käsikirjaston hyllyyn (ts. ei ole lainakappale). Mutta International Who's Who of Professionals -nimistä kirjaa ei löydy, ja näyttää siltä että on perin hankalaa löytää Suomesta ylipäätään: sekä Manda (yleisten kirjastojen yhteistietokanta) että Linda (yliopistokirjastojen yhteistietokanta) antavat kielteisiä hakutuloksia.
Lahden toisella puolella Kungliga biblioteket, Stockholms stadsbibliotek, ja Stockholms universitetsbibliotek eivät nekään tunnista ko. kirjaa.
(Ns. vapailta markkinoilta löytyy sen sijaan, esim....
Marilyn Kayen kirja Mallioppilaat on ilmestynyt 2003, WSOY:n kustantamana (Replica -sarjan 15 kirja).
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=product&cat=nuortenkirjat&isbn=951-0-275… .
Hyvin sitkeän myytin mukaan Nobelilla olisi ollut suhde Mittag-lefflerin vaimon kanssa. Myytin mukaan tämä olisi ollut syy siihen että matematiikan palkintoa ei ole!
Mitään näyttöä tästä ei ole vieläkään olemassa. Todennäköisempi syy on professori Olle Häggströmin mukaan se että Nobel ei koskaan ajetellut että matematikkalla olisi voinut tehdä ihmiskunnalle yhtä terkeitä palveluja kuin muut alat.
Katso lisää
http://www.svd.se/dynamiskt/kultur/did_9280394.asp
Vastaus kysymykseesi voisi löytyä esimerkiksi Jean-François Revelin Dalai Lamaa käsittelevästä kirjasta ”Munkki ja filosofi” (Basam Books, 1999). En saanut kirjaa juuri nyt käsiini, joten en voinut tarkistaa asiaa. Kirja kuuluu Kotkan kaupunginkirjaston kokoelmiin ja näyttää ainakin tällä hetkellä olevan hyllyssä. Lisäksi kirjastossa on useita Dalai Laman ajattelua valottavia teoksia. Näet luettelon kirjoista kirjaston aineistotietokannasta http://kyytikirjastot.fi:8001/intro2.dll?formid=form2&sesid=1137507109 kirjoittamalla Tekijä-kenttään Dalai Lama.
Lisäksi sinun kannattaa tiedustella kirjastosta seuraavia lehtiartikkeleita:
Tekijät: Peiponen, Katja
Nimeke: Kristinuskon ja buddhismin dialogista / teksti: Katja Peiponen
Julkaisussa...
Kirjastot.fi -sivustolta löytyy tiedonhaun perusteita esim.
http://www.kirjastot.fi/lapsille/kirjastot
Täältä löytyy kursseja ja opastusta tiedonhakuun sekä useita linkkejä, esim. Tiedon jäljillä (Hyvinkään kaupunginkirjasto). Näissä esitellään tiedonhakua kirjastosta mutta myös verkkotiedonhakua.
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tiedonhaku/
Tästä osoitteesta löytyy verkkotiedonhaun perusteita
ja tietoa ylipäätään verkkotiedonhausta.
Kuka kukin on -teos vuodelta 2005 kertoo, että Sinikka Nopolalla on yksi lapsi.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx löytyy tietoa ja tiedonlähteitä kirjailijasta. Kirjoita hakusanaksi nopola sinikka.
Kalajoki, Anneli. Kirjanystäviä Tallinnassa.- Bibliophilos (1991) No. 1, s. 26
Kalajoki, Anneli. Tallinnan antikvariaatteja.- Bibliophilos (1997) No. 1, s. 57-59
Kalajoki, Anneli. Viron ensimmäiset vanhan kirjan päivät.- Bibliophilos (1991) No. 4, s. 38
Kalajoki, Anneli. Viron ihannekirjasto vuodelta 1935.- Bibliophilos (2000) No. 1, s. 44-45
Kalajoki, Anneli. Viron kirjan juhlavuodet.- Bibliophilos (2001) No. 2, s. 50-52
Voit tehdä kirjasta kaukolainatilauksen oman kirjastosi kautta.
Paraisten kirjaston sivuilla kerrotaan, että kaukolainat voi tilata kirjaston neuvonnasta tai sähköpostitse osoitteesta fjarrlan@pargas.fi.
Kaukolainaus on maksullista, Paraisilla varausmaksu on 1 € ja muut maksut määräytyvät lainanantajakirjaston hintojen mukaan.
En löytänyt Paraisten kirjaston sivuilta tietoja hankintaehdotusten tekemisestä, mutta mahdollisuutta kannattaa kysäistä kirjastosta. Todennäköisesti kaukolaina on kuitenkin nopeampi tapa saada kirja luettavaksi.
