Sweet valley high -sarjaa ei ole Suomessa esitetty muilla kanavilla kuin MTV3:lla. Viimeksi sitä on esitetty vuonna 2000. Kanavan nettisivuilla http://www.mtv3.fi/ohjelmat2005b/kysy.shtml sarjan jatkumisesta on kysytty, ja vastauksen mukaan sarja ei jatku. Osoitteessa http://www.angelfire.com/stars4/svh_britney/Ohjelma.html on adressi sarjan uusimisen puolesta.
Waffen-SS joukoissa palveli suuri määrä eri kansallisuuksia. Leijonanosan joukoista muodostivat luonnollisesti saksalaissyntyiset sekä suurissa erissä valloitetuilta alueilta ja liittolaismaista värvätyt vapaaehtoiset. Waffen-SS oli kuitenkin laaja organisaatio jossa palveli myös yksittäisiä vapaaehtoisia yllättävistäkin maista.
Kirjallisia lähteitä näin pienistä ryhmistä on haastavaa löytää, mutta www-sivut ja keskustelupalstat antavat tosiaan ymmärtää, että Waffen SS-joukoissa palveli myös kourallinen amerikkalaisia, irlantilaisia ja japanilaisiakin. On syytä toki muistaa, että saksalaisiin joukkoihin värväytyi paljon saksalaistaustaisia Volks/Reichsdeutsch-henkilöitä ympäri maailmaa. Heitä oli luonnollisesti paljon myös esim....
Olisiko kyseessä Matti Ijäksen vuonna 1988 ohjaama Katsastus, joka pohjautuu Joni Skiftesvikin novelleihin. Elokuvan pääosissa ovat Vesa Vierikko, Sulevi Peltola ja Kaija Pakarinen. Dvd löytyy muutamista Helsingin kirjastoista, saatavuustiedot osoittessa
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xkatsastus**&searchscope=9&m=g&l=&b…
Kirjastot ovat tilanneet tämän teoksen jo kesällä mutta kirjoja ei ole tullut vielä kirjastoon. Kirja on ilmestynyt syyskuussa joten ei sen tulo kirjastoihin varmaan enää kauaa kestä. Teos löytyy jo muualta, esim. Turussa, Lahdessa, Tampereella. Tiedustelen asiaa myös hankintatoimistostamme.
Kyllä, saat kirjastokortin myös viikonloppuisin, jos kirjasto on auki. Ota henkilötodistus mukaan.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Valitettavasti Helsingin keskustan kirjastoissa, Richardinkadun kirjastossa ja Kirjasto 10:ssä ei ole ns. palautusluukkua, johon voisi palauttaa lainat aukioloaikojen ulkopuolella.
Kirjastot, joissa on palautuslaatikko, löytyvät HelMet-palvelusivuston ylälaidassa olevasta pudotusvalikosta "Kirjastot ja palvelut" kohdasta "palautusluukku".
http://www.helmet.fi/fi-FI
Ikävä kyllä HelMet-haussa ei ole sellaista toimintoa, jonka avulla pystyisi hakemaan kaiken tietyntyyppisen tietyssä kirjastossa hyllyssä olevan aineiston. Niinpä siis Puistolan kirjaston hyllyssä tällä hetkellä olevia bestsellereitäkään ei valitettavasti pysty tietokannasta hakemaan.
On toki mahdollista hakea esimerkiksi kaikki Puistolan kirjaston kokoelmaan kuuluva kaunokirjallisuus (tai kaikki Puistolan kirjaston kokoelmaan kuuluva tiettyä aihepiiriä käsittelevä kirjallisuus jne.), mutta teosten tämänhetkinen saatavuus täytyy kuitenkin tarkastaa kunkin teoksen kohdalta erikseen.
Pelkästä sähköisestä huutokaupasta Helsingin kaupunginkirjastosta tai pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista ei löydy aineistoa. Alla mainituista, Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvista kirjoista uskoisin aihetta käsiteltävän. Kaikki kirjastojen kirjat ovat lainassa tällä hetkellä, joten asiaa ei voi tarkistaa.
- Hankintojen kilpailuttaminen ja sopimusehdot / Elise Pekkala, Mika Pohjonen (2014)
- Yrityksen hankintaopas : julkiset hankinnat yrityksen näkökulmasta / Pauliina Karinkanta (toim.) ; Annamari Kontio, Tarja Krakau, Tapio Lahtinen, Susan With (2012)
- Eskola, S. & Ruohoniemi, E. / Julkiset hankinnat (2011)
- Kilpailuoikeus ja julkiset hankinnat 2012 / toimittaja: Tuomas Kokkonen (2011)
http://www.helmet.fi/fi-FI
Aiheesta...
Hei!
Kyseistä teosta ei löydy Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta. Sitä näyttäisi olevan saatavilla useista Suomen kirjastoista. Voitte tehdä sähköisen kaukolainatilauksen Hämeenlinnan kirjaston sivuilla A-Ö -hakemiston kaukolainatilaukset-kohdassa. Tilaus maksaa 6 €.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Luettelemasi kirjat todellakin ovat viimeisimmät suomennetut Maria Wern -dekkarit, eikä niiden välissä ole muita. Uusin Det du vet inte, ei ole vielä ilmestynyt suomeksi.
Autoilun alkuaikoina ajokorttia ei ollut vielä käytössä. Opettelu autolla-ajoon oli alussa sitä, että oppi tuntemaan "koneen" ja huoltamaan sitä, jos siihen tuli vika kesken matkaa. Opettajana toimi usein auton myyjä, ja opetus tapahtui auton vierellä mukautettuna sisällöllisesti oppilaan aikaisempiin taitoihin ja tietoihin.
Ajokortit tulivat käyttöön vasta, kun autoilua ja liikennettä alettiin virallisesti säännellä 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Suomessa liikenteen sääntely alkoi Helsingissä vuonna 1907. Silloin voimaan tulleiden järjestyssääntöjen mukaan autonkuljettajiksi aikovilta edellytettiin, että he asiantuntevan henkilön antamalla todistuksella pystyivät osoittamaan täysin perehtyneensä automobiilin rakenteeseen,...
Orvokit (Viola) on suku, johon kuuluu 400-500 lajia. Useimmat ovat monivuotisia ruohoja, joskus varpuja.
Ne ovat levinneet laajalle pohjoisella ja eteläisellä lauhkealla vyöhykkeellä sekä subtrooppisten ja trooppisten seutujen vuoristoihin. Monet lajit ovat toistensa kaltaisia ja vaikeasti erotettavia.
Suomen 13 alkuperäistä orvokkilajia on sopeutunut yhtämoneen erilaiseen elinympäristöön; lajinimet kuvaavatkin osuvasti niiden elinympäristöä, pelto- ja lehto-orvokki. Orvokkien monimuotoisuutta lisää niiden lajinsisäinen muuntelu ja lajien risteytyminen keskenään.
Monia lajeja kasvatetaan koristekasveina. Suomessa yleisimmin viljeltyjä lajikkeita ovat tarha- ja sarviorvokit. Tuoksuorvokeista saatavaa eteeristä öljyä käytetään hajusteena...
Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen Finna-palvelun kautta löytyi joitakin kuvia haminalaisista silloista. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että mkään niistä ei ole etsimäsi. Alla linkki tulokseen:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=hamina+sillat&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FImage%2F%22
Haminan kirjaston kotiseutukokoelmasta voisi olla apua sinulle. Otatko yhteyttä: kirjasto@hamina.fi
Ylempi merkki on Wikipedian taulukoiden perusteella kirjain p, merkin yleisempää symbolimerkitystä ei tiedetä. Alempaa kuviota vastaavaa merkkiä en kyennyt taulukoista löytämään, vaikka sen perusrakenne viittaa h-kirjaimeen. Riimukirjoitusta on toisaalta harrastettu niin pitkän ajan ja eri puolilla, ettei Wikipedian listaus välttämättä ole täydellinen.
Heikki Poroila
Laissa yleisistä kirjastoista (1492/2016) pätevyysvaatimukset määritellään näin:
"Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu.
Kunnan kirjastolaitosta johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys kirjastojen tehtäviin ja toimintaan."
Kirjastoalan töihin ei siis välttämättä enää vaadita alan koulutusta, mutta kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutuksen saanutta henkilöstöä. Soveltuvaa korkeakoulututkintoa edellytetään...
Nykyisen Suomen alueet ovat aikanaan olleet osa Ruotsin kuningaskuntaa. Sen sijaan Suomen hallussa itsenäisyyden alussa v. 1920 - 1944 ollut Petsamo ei kuulunut missään vaiheessa Ruotsille.
Ruotsin vallan ajan itäraja noudatti pohjoisosaltaan Täyssinän rauhan (1595) linjauksia. Rajalinja kulki pohjoisessa nykyistä rajaa lännempänä, jolloin esimerkiksi Inarin itäosa ei kuulunut Ruotsiin. Virallinen Ruotsin ja Venäjän välinen rajankäynti Lapin alueella jäi kuitenkin erimielisyyksien takia tekemättä ja raja jäi kiistanalaiseksi. Myöhemmin Ruotsin vaikutus ulottui myös Itä-Inarin puolelle.
Lähteitä:
Kyösti Julku: Suomen itärajan synty (1987, ISBN 951-99788-0-1).
Pähkinäsaaresta rajat "Kolmen kuninkaan Lapinmaahan".
Suomen...
Kyllähän tuo Jäähvyäisten ensimmäinen säkeistö enemmän itsemurhan kuin onnettomuuden suuntaan tekstin tulkintaa ohjaa: "mikä harhaan käänsi pään / mikä voima veti / valokiilaan lähestyvään". Isän itsemurhasta kertovana kappale mainitaan myös Mikko Meriläisen Rajaportti-albumin arvostelussa (Soundi 3/2002).
https://www.soundi.fi/levyarviot/timo-rautiainen-trio-niskalaukaus-rajaportti/
Amppeli on lainasana ruotsin sanasta ampel, joka on taas lainattu saksan kielestä. Saksan Ampel juontuu latinan sanasta ampulla. Ampulla tarkoittaa alun perin pyöreämuotoista, pullomaista astiaa, jossa on säilytetty esim. voiteita tai nesteitä.
Suomessa sana amppeli on tullut käyttöön 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Amppeli on alkujaan tarkoittanut sekä riippuvaa kattolamppua että riippuvaa astiaa.
(Lähde: Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2004)
