I am sorry to hear about your mothers passing.
Via Infopankki you find some Finnish courses online. There you can also do grammar and vocabulary online. Infopankki is a website published by City of Helsinki:
http://www.infopankki.fi/en/living-in-finland/finnish-and-swedish/finni…
Raahen kaupunginkirjaston pääkirjastossa on lainattavissa
17 unkarinkielistä kirjaa. Kirjastoilla on myös mahdollisuus hyödyntää monikielisen kirjaston kokoelmaa erikoisempien kielten osalta.
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa on joitakin 1950-luvun aikakauslehtiä kuten Kansan kuvalehti, Suomen kuvalehti ja Kotiliesi. Jyväskylän yliopiston kirjasto on kaikille avoin kirjasto, josta saat lukusalilainaan 1950-luvulla ilmestyneen hiusalan julkaisun Kähertäjä sekä naistenlehtiä esim. Hopeapeili, Eeva. Yliopiston kirjaston osoite- ja yhteystiedot löydät täältä https://kirjasto.jyu.fi/
Muistaisitko Joakim Pirisen Familjen Bra –televisiosarjaa? Sitä on esitetty ruotsinkielisellä FST:llä vuonna 1988. Sarjan nimi oli suomeksi ilmeisesti juuri Hyväsen perhe. Nämä tiedot ovat peräisin erään taiteilijan cv:stä (otsikon Musik för TV och teater alta) ja keskustelupalstalta. Valitettavasti varmempaa tietoa ei löytynyt. Ehkäpä Yle voisi auttaa: http://yle.fi/yleisradio/ota-yhteytta
http://www.peterlang.ax/biography/CV.pdf
http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=7702.1
Joakim Pirinen on suomalaistaustainen, ruotsalainen sarjakuvapiirtäjä, taiteilija, näytelmäkirjailija ja runoilija:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Joakim_Pirinen
Familjen bra on seikkaillut Ruotsissa myös teattereiden lavoilla:
http://www.svd.se/kultur/...
Kyseessä on A.H. Sidgwickin teos Kävelyesseet, josta on luettu katkelma tänä aamuna Yle Radio 1:n Päivän mietelauseena. Alkuperäinen teos on julkaistu jo 1912, mutta suomennos ilmestyi vasta viime vuonna.
Yleisesti ottaen kirjasto ottaa mielellään lahjoituksena vastaan myös omakustanteita tai muita pienkustanteita, kunhan ne sopivat kokoelmaan. Isot kirjastot ottavat ne todennäköisimmin, sillä pienissä kirjastoissa tilaa on rajoitetummin. Luultavasti Helsingissä Pasilan kirjasto ottaa pääkirjastona isoista kirjoista varmimmin vastaan omakustanteita. Etenkin jos kirjoja ei ole yleisesti ostettavana, niitä ei ehkä saada kirjastoon lainkaan.
Jos lahjoitettuja teoksia lainataan, niistä on mahdollista saada lainausmääriin perustuvaa lainauskorvausta. Asiasta löytyy lisätietoja osoitteesta http://www.lainauskorvaus.fi/lainauskorvaus_fi/.
Kirjastoasetus (406/2013) määrittelee kirjaston henkilöstön koulutusrakenteen ja kelpoisuusvaatimukset. Määritelmän 2. kohdan mukaan ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot pätevöittää alalle.
Näin ollen päätutkinnolla ei ole lain puolesta väliä, jos vaadittavat 60 (lisä)opistopistettä täyttyvät. Kirjastot voivat määritellä omia pätevyysvaatimuksiaan. Voit selailla avoimia työpaikkoja esimerkiksi Kirjastot.fi-sivuston ammattikalenterista: http://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/avoimet_tyopaikat#.V5miFE0QbGI
Tarvitset oman kortin, mikäli lainaat Lahden kaupunginkirjastosta. Lisäksi voit lainata tällä samalla kortilla myös muista Päijät-Hämeen yleisistä kirjastoista.
Hakiessasi korttia ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus, esim. ajokortti tai passi.
Lisätietoja kirjastokortista sivulla:
http://lastukirjastot.fi/kirjastokortti
Helmet-haun artikkelihaussa mukana oleva ARTO on kotimaisten aikakauslehti- ja monografia-artikkelien viitetietokanta ja metatietovaranto. ARTOsta löytyvien viitetietojen perusteella voit etsiä julkaisun, josta kyseinen artikkeli on luettavissa.
Löytämäsi Timo Lapilan artikkelit on julkaistu Turun postimerkkikerhon Abophilin numeroissa 38 (2001) : 6 (s. 34-37) ja 39 (2002) : 1 (s. 42-45). Pääkaupunkiseudulla lehti on luettavissa Kansalliskirjastossa. Abophil-lehden muut sijainnit ja saatavuuden voit tarkistaa esimerkiksi Melinda-tietokannasta, Frank-monihaulla tai Finna-hakupalvelulla.
HelMetin artikkelihaussa voit laittaa nimekkeen koriin ja lähettää tiedot omaan sähköpostiisi. Artikkelia ei siis voi varata, eikä Helmetin kautta pääse...
Vaikuttaa siltä, että thaimaalaista kaunokirjallisuutta on suomennettu hyvin vähän. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet-haun tai kirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta ei löytynyt yhtään teosta.
Kahdessa teoksessa on thaimaalaisen kirjailijan suomennettu novelli. Heistä Rattawut Lapcharoensap on syntynyt Yhdysvalloissa, kasvanut Bangkokissa ja opiskellut Yhdysvalloissa. Somtow Papinian Sucharitkul eli S. P. Somtow taas on syntyjään thaimaalainen, mutta opiskellut Englannissa. Varmuutta siitä, että novellit olisi kirjoitettu thain kielellä eikä englanniksi, ei löytynyt.
Rattawut Lapcharoensapin novelli Kapteeni on julkaistu kirjallisuuslehti Grantassa nro 7, Koti.
S. P. Somtowin novelli Aquila on kokoelmassa Science...
Lauri Pohjanpäältä on käännetty ruotsiksi yksi runokokoelma: Pilgrimerna : finsk lyrik. Siinä runoa ei ollut.
Runoa ei löytynyt myöskään näistä antologioista:
- Finsk dikt I svensk tolkning / Mörne, Kihlman (1933)
- Finsk lyrik 1 (1926)
- Finsk lyrik 2 (1932)
- Ung finsk lyrik / i tolkningar av Joel Rundt (1938)
- Modern finsk lyrik (1947)
Pohjanpään runoja on myös sävelletty, mutta niidenkään joukosta kysymääsi runoa ei löytynyt.
Lähteidemme avulla emme käännöstä löytäneet, mutta on mahdollista, että se on ilmestynyt jossakin antologiassa, tai esimerkiksi lehdessä.
Zinio-palvelun englanninkieliset aikakauslehdet ja PressReader-palvelun ulkomaiset sanomalehdet ovat luettavissa kirjaston ulkopuolella digitaalisina.
Kotimaisia aikakauslehtiä ei tällä hetkellä ole luettavina kirjastojen palveluissa digitaalisina lainkaan. Kotimaisia sanomalehtiä voi lukea kirjaston tiloissa digitaalisina ePress-palvelussa, mutta palvelu ei valitettavasti ole käytettävissä etänä.
Kirjaston e-lehtipalveluista voit lukea lisää alla olevasta linkistä. Kirjaston henkilökunta opastaa tarvittaessa e-aineistojen käyttöön.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Elehtipalveluista_viihdetta…
Sinulla voi olla Helmet-kirjastoissa kerralla enintään 50 varausta.
Helmet http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Heterogeenisissa seoksissa voidaan havaita eri kerroksia ja niitä voidaan erottaa toisistaan esimerkiksi suodattamalla. Esimerkiksi salaatinkastike, jossa on öljyä ja etikkaa on nesteestä ja nesteestä koostuva heterogeeninen seos.
Lähteet:
http://www11.edu.fi/etalukionkursseja/kemia1/page.php?Seokset
https://peda.net/kemi/kemin-lyseon-lukio/oppiaineet2/kemia/k1ijek/arkst…
Talvi- ja jatkosodassa käytettiin erilaisia miinoja. Niitä löytyy edelleen Suomen maastosta. Lapissa on vielä tuntematon määrä saksalaisten asentamia miinoja, joita raivaamistoiminnasta huolimatta on jäänyt syrjäisemmille alueille. Räjähtämättömiä ampumatarvikkeita löytyy etenkin talvisodan taistelualueilta, mm. Suomussalmelta ja Kuhmosta.
Miinojen siviiliuhreista Lapissa Sotahistoriallisessa Aikakauskirjassa:
Virkkunen, J. (2013). Lapin sodan aiheuttamat miinojen ja räjähteiden siviiliuhrit. Sotahistoriallinen aikakauskirja 33: Sotahistoriallisen seuran ja Sotatieteen laitoksen julkaisuja, pp. 160-182.
Perusteellinen johdatus suomalaiseen pioneeritoimintaan ja miinasodankäyntiin on professori Janne Mäkitalon kaksiosainen teos:...
Kysymänne asia on herättänyt laajemminkin keskustelua, ja siihen ei voi antaa suoraa vastausta. Tässä alla on linkki artikkeliin, missä asiaa pohdiskellaan. Argumentteja sille, että Teofilus/Teofilos olisi ollut oikea henkilö on, mutta myös Teofilus/Teofilos, Jumalan ystävä merkitykselle on perusteita. Lisää aiheesta tässä:
https://tampereenseurakunnat.fi/sivustot/etsikko/hengen_paloa/jeesus_ja…
Kirjaa ei saa kirjakaupoista (lähteenä FinnBooks-cdrom = kirjakaupoista saatavana olevat kirjat), mutta sitä kannattaa kysellä antikvariaateista. Kirjan saa lainaksi Helsingin kaupunginkirjastosta, katso aineistotietokanta http://www.libplussa.fi/.
Finnairin sivuilla kerrotaan, että reitti Helsingistä Frankfurtiin on 1538 km pitkä.
http://www.finnair.fi/web/finnair/scripts/template_2level_white.jsp?BV_…
Emma-gaalan juntajina toimivat Jenni Ahola ja Simo Frangen. Emma-gaala oli Yleisradio TV2:n ohjelmistoa. TV2:n tiedotuksesta arveltiin MTV:n eli Music Television juontajien olleen Kicki ja Amelia. Eli Amelia olisi näin ollen etsimäsi tummaihoinen pitkä nainen.
