Kyseessä lienee Aili Runnen laulu Laps olen Karjalan. Laulu alkaa sanoilla "Laps olen köyhän, kauniin Karjalan...". Haku onnistuu monien kirjastojen tietokannoissa ihan laulun nimelläkin, ja laulu löytyy esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 2.
Kappale Entre le boeuf et l'ane gris (Heinillä härkien kaukalon)löytyy ranskaksi ainakin seuraavilta levyiltä:
ILOINEN JOULU
HELSINKI : ONDINE, P2001
CD-äänilevy
- esittäjä on Tapiolan kuoro ja Helsingin kaupunginorkesteri
SIMPLY the best Christmas album [Äänite] : over 2 hours of the most beautiful classical holiday favorites
Paris : Erato Disques, p2000
2 CD-äänilevyä
- kappaleen esittäjä on Maitrise Saint-Pierre Aux Liens de Bulle (poikakuoro)
Noel / PETITS CHANTEURS À LA CROIX DE BOIS (lapsikuoro)
Auvidis, p1987
CD-äänilevy
TALJANKA
Santa Lucia
Taljanka Economics, p2002
CD-äänilevy
CHANTE Noël
Paris : Studio SM, p1983
C-kasetti
- useita esittäjiä, kappaleen esittäjää ei ole mainittu tiedoissa
Sopivia kirjoja ja kirjailijoita voisit löytää vaikkapa tästä joukosta:
Cecelia Ahern: mm. Ps. Rakastan sinua, Lahja, Suoraan sydämestä
Rajaa Alsanea: Riadin tytöt
Candace Bushnell: Sinkkuelämää, Reittä pitkin, Kynsin hampain
Kirsti Ellilä: Miehen tuoksu, Nainen joka kirjoitti rakkausromaanin
Helen Fielding: Bridget Jones - elämäni sinkkuna, Bridget Jones - elämä jatkuu
Emily Giffin: Rakkaus lainassa, Rakkauden pudotuspeli, Vauvanpitävä
Jane Green: mm. Avioliittoallergia, Hiekkalinnoja, Kirjaflirttiä
Niina Hakalahti: Uimataito
Laura Honkasalo: Tyttökerho
Kajsa Ingemarsson: Keltaisten sitruunoiden kahvila
Kate Jacobs: Pieni lankakauppa -sarja
Lisa Jewell: Hyvät bileet, Oikeenlaista kemiaa, Se ainoa oikea
Sophie Kinsella: Himoshoppaaja-sarja...
Yleisimpien suomalaisten sukunimien alkuperästä, varhaisvaiheista ja levikistä kertoo Otavan kustantama Uusi suomalainen nimikirja (1988). Sen mukaan Kervinen on karjalais-savolainen sukunimi, joka on kehittynyt sellaisesta germaanisesta henkilönnimestä kuin Gerwen, Gerwi, Kerwin, Garwen. Samaa alkuperää on Karvinen. Kervinen on tunnettu Suomen ulkopuolellakin Skandinaviassa, Gotlannissa ja Baltiassa, joten sen tuloa Suomeen ei voida tarkkaan tietää. 1500-luvulla nimi oli levinnyt Kannakselle sekä Laatokan Karjalaan.
Ilkka Remes on antanut itsestään erittäin vähän tietoja julkisuuteen.
Luotettavia tietoja löydät seuraavilta sivuilta:
http://www.ilkkaremes.com (Ilkka Remeksen kotisivu)
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=42&lang=FI (Helsingin kaupunginkirjaston kirjailijatietokanta)
http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/(kirjailijat)/5576D8FC09979DBDC2256A760… (Ilkka Remeksen kustantajan WSOY:n kirjailijagalleria)
http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/remes.htm (DekkariNetti)
Ilkka Remes on kirjailijan salanimi. Remes ei ole halunnut kertoa oikeaa nimeään julkisuudessa, mutta oikea nimi on melko helposti löydettävissä Internetistä, esim. Tornion kaupunginkirjaston DekkariNetin salanimiluettelosta http://www.tornio.fi/kirjasto/...
Näitä kuukausirunoja on monia samantapaisia, mutta juuri tätä ei ole tunnistettu. Kysymyksesi on lähetetty kirjastojen yhteiselle sähköpostilistalle, ja jos sitä kautta vastaus löytyy, lähetän sinulle tiedon
Samaa lorua on kysytty tässä palvelussa ennenkin. Silloinkaan sitä ei tunnistettu. Kysymys ja vastaus löytyvät alta:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=17f9328c-d368-42a…
Joululaulu "Pieni joululeikki" (Maijan ja Kallen piirilaulu) löytyy esim. Elsa Kojon kirjasta "Suuri joululaulukirja" sivulta 124. Laulu alkaa sanoilla Nyt on meillä, nyt on meillä hetki herttainen. Laulun sävelmä muistuttaa lauluja "Ukko Nooa" ja "Karhu nukkuu". Laulussa on neljä säkeistöä. Säveltäjä on Bellman, Carl Michael. Tässä tapauksessa kyseisen laulun sovittaja on Joonas Kokkonen.
Kysymyksessä siteerattu säe on Viljo Kojon runon Veet välkkyy taas viimeisestä säkeistöstä:
Siks salli, suven Jumala,
kun lähden täältä pois,
ett' alla paljaan jalkani
suviruoho lämmin ois.
Kun sitten taivaan salissa suot ilon iäisen,
niin muista pienen lapsesi yks toive pienoinen:
Hän joskus tahtois tavata
taas päivät kesäiset,
veen välkkeen, kentät kukkivat,
puut viherlehväiset.
Runo löytyy Kojon vuonna 1948 ilmestyneestä kokoelmasta Suviautuus. Sen lisäksi se on julkaistu ainakin tekijän itsensä toimittamassa valikoimassa Viljo Kojon kauneimmat runot (Otava, 1962)
"Totta kai" lienee esimerkki kielen elämisestä. Puhekielestä löytyy paljon esimerkkejä siitä etteivät kaikki tietyn sanonnan osaset ole loogisesti sopivia asiayhteyteensä, esim. "ei vaineskaan" sanonnassa vaineskaan juontaa sanaan vain. Sanan kaikki merkitykset eivät sopine kiistatta loogisesti asiayhteyteen.
Itse asiassa sana totta ilmaisee usein myös arvelua, epäröintiä esim. sanonnassa Tottapahan tiedät mitä teet. Eikä siinä kaikki; myös kai -sanalla ilmaistaan mahdollisuutta t. arvelua, (Tulee kai sade / pitää kai lähteä), eikä ainoastaan ivaa t. epäuskoisuutta (Kyllä kai!)
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus eli Kotus on valtakunnallinen kielen asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Toimintaan kuuluu kielen- ja nimistönhuolto,...
Kysymykseen, joka liittyy tähän kirjasarjaan on vastattu vuonna 2010 Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi -palstalla seuraavasti:
"Sarjan nimi on ”Suomen rintamamiehet 1939-45”. Osoitteesta https://finna.fi löytyvän Fennica-tietokannan mukaan tuota Etelä-Suomen kustannuksen julkaisemaa sarjaa on ilmestynyt vuosina 1972–80 yhteensä 21 osaa, joista viimeinen on täydennysosa. Vuosina 1983–91 sellaiset kustantajat kuin Eita, Teospiste ja Kirjaveteraanit julkaisivat sarjaan vielä kymmenen täydennysosaa. (Osien divisioonat löytyvät myös Fennicasta..)
Luulisin, että varmaan täydennysosissa on hyödynnetty samaa aineistoa kuin Etelä-Suomen kustannuksen julkaisemissa osissa, vaikka tarkempaa tietoa en aiheesta löytänytkään. Muutenkaan noista...
Bismillah (بِسْمِ ٱللَّٰهِ) tarkoittaa Jumalan (Allahin) nimessä, Jumalan nimeen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Halal
Afrikkaviikko Antell Catering Oy:ssä. Tiina Bask, opinnäytetyö.
Suomen kirkot ja kirkkotaide 2 - teos mainitsee Oulun tuomiokirkon pinta-alaksi 1.100 m2, kun taas Helsingin tuomikirkon pa on 1074m2 + parvet 374m2 (lisäksi on mm. tilava krypta). Helsingin tuomiokirkon kokonaispinta-ala muodostuu näinollen suuremmaksi (esim. kirkkosali parvineen 1.448 m2) Sensijaan eri lähteet antavat istumapaikkojen lukumäärästä erilaisia numerotietoja. Edellä mainittu teos mainitsee kirkkokansaa mahtuvan Oulun tuomiokirkkoon 1.500 henkeä; Helsingissä istumapaikkoja on 2.500. Mutta "Uudenmaan läänin kirkot" puhuu 1.575 paikasta ja "Suomalainen tietosanakirja" taas 1.700 paikasta. Vaikuttaa siltä, että istumapaikkojen määrä on aika lailla vaihdellut eri aikoina (korjaukset, restauroinnit jne)
Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa tai tutkimuksissa on tietoa parturi-kampaamoalan tuotteista ja niiden aiheuttamista allergioista:
Kemikaalit parturi- ja kampaamotyössä. Työhallinnon julkaisu n:o 23. 1993.
Keskustelua kosmetiikasta: ihovoiteet, deodorantit, hiusväriaineet. 1994
Leino, Timo: Tutkittua tietoa parturi-kampaajien terveydestä ja työoloista: parturi-kampaajien työperäinen astma, nuha ja ihottumat. 1998.
Luoma, Aija: Parturi-kampaajan ja kosmetologin turvalliset työtavat: yhteiselämää mikrobien kanssa - ärsytys ja allergia. 2001. (Aija Luomalla myös muita kosmetiikkaa käsitteleviä kirjoja)
Työtervyettä kampaajille ja partureille. Toim. Timo Leino. 1995.
Parturi-kampaajien allergioita käsitellään myös esim. seuraavissa...
Susanna tarkoittaa heprean kielellä liljaa. Vanhan testamentin apogrysikirjoissa Susanna oli nainen, jota väärät tuomarit syyttivät aviorikoksesta, mutta jonka Daniel osoitti syyttömäksi ja toimitti väärille tuomareille rangaistuksen. Uudessa testamentissa Susanna oli Jeesuksen parantama ja häntä palveleva nainen. Katolisessa kirkossa Susanna on myös viiden pyhimyksen nimi. Suomen almanakassa vuonna 1706 Susanna oli kuten jo Mikael Agricolan rukouskirjassa 1544 19.2. sekä vuosina 1708-1928 ja uudelleen vuodesta 1950 11.8. Tämä päivä on perimätiedon mukaan vuoden 300 tienoilla surmatun roomalaisen Susanna-marttyyrin muistopäivä.
Susannan rinnakkaismuoto on Susanne ja lyhentymiä ovat Sanni ja Sanna.
Lähde: Pentti Lempiäinen : Suuri...
Paksuimmasta kirjasta on palvelussa kysytty ennenkin. Tässä aiempi vastaus:
"Guinness Wolrd Recordsin mukaan maailman paksuin kirja on vuonna 2009 julkaistu The Complete Miss Marple, johon on koottu kaikki Agatha Christien Miss Marple -romaanit ja -novellit yksien kansien väliin. Kirjassa on 4032 sivua ja se painaa noin 8 kiloa. Siitä otettiin 500 kappaleen painos.
Iowan yliopiston kirjastom sidontaosastolla valmistettiin vuonna 2011 peräti 10000-sivuinen kirja, jonka kirjoitti runoilija Dave Morice satapäiväisen runomaratonin aikana. Kirja on yksittäiskappale."
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=6318ab35-58…
Enten tekstiä voisi olla juuri tässä The Complete Miss Marple -teoksessa.
Ensimmäiset runot ovat...
Talossa ei asu nykyään varsinaisesti ketään. Huvila rakennettiin 1852 ruukinpatruuna Adolf Grönbergin toimesta. Sen jälkeen talossa asui mm. tupakkakauppias Jakob Fiinnilä perheineen. Fiinnilän tytär meni naimisiin Harald Bouchtin kanssa ja huvila siirtyi Bouchtin suvulle useaksi vuosikymmeneksi. 1940-luvulla tilat vuokrattiin kesävieraille ja lopulta Bouchtit myivät tilan Mustasaaren kunnalle vuonna 1963.
Svenska YLE halusi tehdä Strömsötä muualla kuin studiossa ja he etsivät kaunista taloa, joka sijaitsisi meren äärellä. Talossa pitäisi olla myös puutarha ja tilaa eri toiminnoille. Vaasan kaupunki osti Mustasaarelta tilan ja remontoi sen. Vaasan kaupunki teki pitkäaikaisen vuokrasopimuksen Yle:n kanssa ja ohjelman teko saattoi...
Hei!
Valitettavasti mistään nimikirjasta ei löytynyt nimeä Sella.
Väestörekekisterikeskuksen nimipalvelun https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 mukaan Suomessa on annettu kahdeksalletoista naiselle nimi Sella.
Makupaloissa on myös kattavia etunimhakemistoja http://www.makupalat.fi/kieli1.htm#nimet ja ainakin Rean nimihakemistossa http://uotila.tripod.com/uotila/etunimi.html esiintyi nimi Sella, selitys valitettavasti puuttui.
Äänneasultaan nimi muistuttaa Ceciliaa tai Seljaa, näiden näiden nimien nimipäivää vietetään 22.11.
Megatavu on 1024 kilotavua tai 1 048 576 tavua.
Kaikki tietokoneen käyttämät luvut noudattavat binaari- eli kaksilukujärjestelmää. Lukujen hahmottamisen helpottamiseksi muistin ja kiintolevyn koko ilmaistaan etuliitteillä kilo, mega ja giga, jotka ovat tuttuja yleisesti käytettävästä kymmenlukujärjestelmästä. Yksi megatavu on tarkalleen ottaen 1 048 576 tavua
Mega tule miljoonasta eli 1 000 000 ja kilo tuhannesta 1 000
