Vuoden 2009 Liikunta ja tiede -lehdet ovat Jyväskylän kaupungikirjaston pääkirjastossa. Niitä ei lainata, mutta lehteä voi mennä kirjastoon lukemaan tai esim. ottamaan kopioita:
http://www.jkl.fi/kirjasto/aukiolo
Evert Tauben lauluista on julkaistu Ruotsissa erittäin runsaasti nuottikokoelmia, joista tässä muutamia linkkejä HelMet-kirjaston kokoelmaan:
http://luettelo.helmet.fi/record=b1542460~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b1542489~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b1850218~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b1542502~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b1542603~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b1542596~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b1542585~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b2002659~S9*fin
Tauben lauluja on myös suomennettu, mutta yhtään pelkästään hänen lauluilleen omistettua suomenkielistä kokoelmaa ei näköjään ole julkaistu. Mutta suosituimmat (kuten Keväthuumaus eli Sjösala vals) löytyvätkin...
Harpunsoittajan laulut ovat Goethen Wilhelm Meisterin oppivuodet -romaanin vuoden 1923 kaksiosaisessa suomennoksessa osassa 1. Numero 1 on sivulla 186 ja numero 2 sivulla 185. Romaanissa niillä ei tosin ole nimiä.
Runot ovat myös Maailman kannel -runoteoksessa (suomennokset Eino Leino), sekä Leena Jäppilän suomentamina Taite-runouslehdessä (2002, nro 3, s. 22). Numero 2 löytyy myös Der Musensohn = Runotarten lemmikki : valikoima Johann Wolfgang von Goethen lyriikkaa saksaksi ja suomeksi -kirjasta.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Yhtiön omilla sivuilla on historiikkia, jonka mukaan Kellogg's olisi aloittanut "Pohjoismaissa" vuonna 1929. Aivan varma ei tämän perusteella voi olla siitä, kuuluiko Suomi tuon käsitteen piiriin, mutta mahdollista se on. Ainakaan siis ennen 1930-lukua tuotetta ei liene Suomessa ollut saatavana. Wikipedian Kellogg's-artikkelit eivät kerro juuri mitään eri maitten tuotantojen alkamisesta. Valitettavasti tämän suurempaa varmuutta ei lyhyehköllä verkkoetsinnällä löytynyt, mutta muistelen kyllä itsekin nähneeni ja luultavasti myös syöneeni Corn Flakes -hiutaleita 1950-luvulla.
Heikki Poroila
Alkuperäisten kaavailujen mukaan Langen teoksen vihkiäisiä olisi vietetty tänä vuonna. Suunniteltua sijoituspaikkaa ollaan kuitenkin kokonaisuutena uudistamassa jalankulku- ja oleskelualueeksi, ja näillä näkymin aukion veistoksineen on tarkoitus valmistua kesäkuun 2019 loppuun mennessä.
https://suomifinland100.fi/project/kaksi-maata-yksi-tulevaisuus/
https://www.rakennuslehti.fi/2018/04/erottajan-aukiosta-tulee-jalankulku-ja-oleskelualue/
Perinnesävelmä Laulava leivo löytyy monista vanhoista laulukirjoista. HelMet-kirjaston kokoelmasta löytyvät mm. seuraavat:
Valistuksen laulukirja koulujen ja nuorison tarpeisiin (useita painoksia, tässä linkki uusimpaan http://luettelo.helmet.fi/record=b2184876~S9*fin)
Koululauluja (Otto Kotilaisen toimittama vuodelta 1928, http://luettelo.helmet.fi/record=b1053569~S9*fin)
Koulujen laulukirja (Halme & Paavola 1927, http://luettelo.helmet.fi/record=b2120166~S9*fin)
Kansakoulun laulukirjan säestykset (sama kuin edellinen, mutta neliääninen, muut ovat yksiäänisiä, http://luettelo.helmet.fi/record=b2264210~S9*fin)
Heikki Poroila
Langustit ja hummerit ovat molemmat herkkusuiden suosimia äyriäisiä, mutta aivan eri lajeja. Englanninkielinen nimi spiny lobster on kuvaileva, ei sukulaisuutta ilmaiseva. Englanninkielinen Wikipedia mainitsee nimityksinä myös muodot langustas ja langouste, joista suomenkielinen nimi lienee johdettu. Latinalaisperäisissä kielissä langusteista käytetään yleisesti nimeä palinura.
Hummeri on englanniks lobster, saksaksi Hummer kuten myös ruotsiksi. Suomenkielinen nimitys on väännös näistä kahdesta. Kumpikaan laji ei ole varsnaisesti "rapu", vaan kaikki kuuluvat äyriäisiin.
Heikki Poroila
Makeutusaineet ovat käytännössä kalorittomia aineita, koska niitä käytetään niin pienissä määrissä ruoassa. Niissä ei siis ole energiaa.
Lähde: Jain, T., & Grover, K. (2015). Sweeteners in human nutrition. International Journal of Health Sciences and Research, 5(5), 439-451. (linkki)
Ihmiskeho imeyttää ravintoaineet ja siten siis kalorit eli energian pääasiallisesti vasta suolistossa.
Lähde: Muto, T. (1988). Digestion and absorption. Tokyo: Daiichishuppan Co., Ltd, 228. (linkki)
Näillä perustein hammastahna ei keskeytä paastoa.
Vaikka kansantarina selittää Äänekosken nimen alkuosan ääni-sanaksi, kielentutkimus on tulkinnut sen mukautuneen varhaissaamen 'isoa' merkinneesetä sanasta, joka nykysaamessa tunnetaan vain johdoksista kuten eanas ~ eatnas ('suurin osa; enimmät'), eanášit ('paljoksua') ja johon suomen enä-, enemmän-sanatkin liittyvät.Nimeämisperusteeltaan Äänekoski ('isokoski') on looginen: Ala-Keiteleeltä vedet putoava kahdeksan metriä Äänekosken läpi kuohutessaan Kuhnamoon; sen sijaan toisella samat järvet yhdistävällä Mämmenkosken kiertoreitillä vesimassa hajoaa useiksi peräkkäisiksi ja rinnakkaisiksi pienemmiksi koskiksi.Konneveden konne- todennäköisesti heijastaa 'peuraa' merkitsevää saamelaista sanaa goddi, kodde; sanan kantasaamelainen muoto on...
Viljo Mäkisestä löytyy tietoa esim. kirjasta Kuvataiteilijat 1986, jonka on julkaissut Suomen taiteilijaseura 1987. Tietoa Mäkisestä ja kuvia hänen töistään löytyy myös Satu Itkosen kirjasta Sydän siveltimellä, suomalaista naivismia. Taidepiste 1998. Myös Keravan taidemuseon 1998 julkaisemassa näyttelyluettelossa Seitsikko naivisteja on tietoa ja kuvia. Näitä voi kysellä kirjastosta.
Myös netistä löytyy esim. Googlen tarkennetulla haulla "Viljo Mäkinen" monia sivuja, esim. Turun taidemuseon sivu http://www.turuntaidemuseo.fi/kokoelmat/makinen/3981.shtml
Kupittaan Saven useita luetteloita on julkaistu näköispainoksena. Niitäkin löytyy kirjastosta.
Etsimäänne teosta löytyy Kansalliskirjaston kokoelmista sekä Museoviraston kirjaston kokoelmista. Ongelmana on se, että niitä ei anneta kotilainaan. Tällaisessa tapauksessa lähikirjasto voi tiedustella, saako teoksia lainattua niin, että niitä käytäisiin lukemassa paikallisessa kirjastossa (eli ei siis lainattaisi kotiin).
Haminan kaupunginkirjastosta löytyy seuraavat Torey Haydenin kirjat: Tiikerin lapsi, Auringonkukkametsä, Sähkökissa, Nukkelapsi, Pöllöpoika, Hiljaisuuden lapset, Toisten lapset, Aavetyttö ja Häkkipoika. Tämän tiedon voit löytää myös KYYTI-verkkokirjastosta (www.kyytikirjastot.fi) valitsemalla kirjastoksi Haminan.
Kokeilitko Kirjastot.fi -sivuston monihaku Frankia http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/ ? Valitsemalla alueeksi Pohjois-Pohjanmaan, löytyy Oulun kaupunginkirjastosta Ludith Levinen Not buing it https://oukasrv6.ouka.fi/Intro?formid=find2&sesid=1313824606&ulang=fin . Tosin lainassa, eräpäivä 25.8.
Frankissa voi etsiä myös muiden Suomen kirjastojen tietoja. Silloin löytyy useampia Levinen kirjoja.
Mikäli Levinen teoksia ei ole omassa kirjastossasi, voit pyytää kirjastoasi kaukolainaamaan niitä.
Hei
Sitten kun sinut rekisteröity Lahden kirjaston asiakkaaksi voit halutessaan käyttää Hollolan kirjaston korttia. Rekisteröityessä pitää näyttää jokin kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Asiasta enemmän kirjaston sivulla
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/kortti.htm
On tulossa. Se on tilattu, mutta ei vielä kirjastoissa, ilmestyykin vasta 2.10. Voit varata kirjan, kun kirjan tiedot ja kirjastot, joihin se on hankittu, näkyvät Helmet-verkkokirjastossa:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Ikävä kyllä en löytänyt tämän nimistä tekijää tai tuon nimisiä runoja. Mikäli ne ovat ilmestyneet jossain laajemmassa antologiassa, kaikkia tekijätietoja ei tosin ole välttämättä pystytty kirjaamaan.
Katsoin myös Runotietokannan, mutta Tarja Vuorista ei ollut listattuna sielläkään.
http://www.kirjasto.sci.fi/runokanta/
I am sorry to hear about your mothers passing.
Via Infopankki you find some Finnish courses online. There you can also do grammar and vocabulary online. Infopankki is a website published by City of Helsinki:
http://www.infopankki.fi/en/living-in-finland/finnish-and-swedish/finni…
