Voisit alkaa metsästyksen Design museosta. Heillä on tarjolla kokoelmien verkkonäyttely. https://image.designmuseo.fi/Categories.aspx?&designer=&manufacturer=&years=23367;23368&cat1=23378&cat2=
Aalto-yliopiston luennosta Suomalaisista painokankaan tekijöistä voisi myös löytyä vinkkejä. https://mycourses.aalto.fi/pluginfile.php/158039/mod_resource/content/2/Marian%20luento%203a.pdf
Sekä museo että yliopisto voisivat kenties myös auttaa suoraan tunnistuksessa.
Marimekolla on oma verkkonäyttely http://marimekko.kokoelma.fi/ Samoin Porin puuvillatehtaalla http://www.puuvillansuunnittelijat.fi/nayttely.html
Myös kirjastosta saattaa löytyä apua esim. Helmet-haku asiasanoilla kankaat ja Suomi ...
Aspergerin oireyhtymäksi kutsuttu piirteistö ei vaikuta ihmisen mielipiteisiin sen paremmin yhtenäistämällä niitä muioden Asperger-ihmisten kanssa tai erilaistamalla niitä. Jokainen ihminen näkee maailman omalla tavallaan ja puhuminen erilaisuudesta tässä suhteessa on aika merkityksetöntä. Yleensäkin arvioimme omaa tai muiden käyttäytymistä tai näkemyksiä hyvin karkeisiin yleistyksiin turvautuen. Ainoa Asperger-ihmisiä laajemmin yhdistävä tekijä on tietääkseni keskimääräistä suurempi mielenkiinnon keskittyminen vain tiettyihin asioihin. Sekään ei silti tee heitä keskenään samanlaisiksi. Olemme kaikki yksilöitä.
Heikki Poroila
Pignet'n vertausluvun mukaan luokiteltiin tarvittaessa ruumiin yleisrakenne. Vertausluvun laskutapa oli vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännössä seuraava:
Pignet'n vertausluku = ruumiin pituus (sm) - [rinnan ympärys hengitystauon aikana (sm) + paino (kg)].
Mitä suurempi luku, sitä heikommaksi katsottiin tutkittavan yleisrakenne. Jos luku oli yli 25, katsottiin asianomaisen rakenteen olleen hento ja jos yli 35, hyvin heikko.
Sotapalveluskuntoisuusluokka perustui lääkärin tarkastustilaisuudessa tekemiin havaintoihin, huomioiden esitetyt lääkärintodistukset ja tukeutuen lääkärintarkastusohjesäännön sotapalveluskelpoisuusluokittelutaulukkoon. Sotapalveluskelpoisuusluokat olivat vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön...
Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi esitellään kymmenen romaania ja kuusi novellikokoelmaa, joissa teemana on juutalaisuus. Helmet-kokoelmasta https://haku.helmet.fi/ voi etsiä kaunokirjallisuutta hakusanoilla juutalaisuus ja identiteetti. Tässä joitakin nostoja edellisistä:
Patrick Modiano, Kehäbulevardit
Pariisissa vuonna 1945 syntyneen Modianon tuotantoa leimaa vahvasti perhetausta. Isä oli italianjuutalainen. Kehäbulevardit kuvaa Pariisin kohtalonaikojen yöllistä tunnelmaa, se on tarina arvoituksellisesta isästä, identiteetistä, vainotun ja vainoojan ongelmasta taustana Ranskan miehityksen ja vastarintaliikkeen mustat vuodet. Modiano sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuona 2014.
Nathan Englander, Erikoistapausten...
Ruoan pureskeleminen ja sylkeminen voi olla syömishäiriön oire. Sivuvaikutuksena tällaisesta tavasta saattaa seurata esimerkiksi hampaiden reikiintymistä tai vatsahaava.
Aivotutkija Shelly Fan kirjoittaa blogissaan, että ruuan pureskeleminen nielemättä tuottaa lisää greliiniä. Se on hormoni, joka lisää näläntunnetta ja ruokahalua.
Lisätietoa: Wikipedia (englanninkielinen)
Tarkoitat ilmeisesti Nathan Evansin tunnetuksi tekemää uusiseelantilaista kansanlaulua ”The Wellerman”, josta käytetään myös nimiä ”Wellerman” tai ”Soon may the Wellerman come”. Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin ”Chart hits of 2021” (Hal Leonard, [2021]; HL00386448; nimeke takakannessa: ”Easy piano arrangements of 20 smash hits”). Nuotissa on helppo pianosovitus, sanat ja sointumerkit. Myös verkosta löytyy useita nuotinnoksia tästä laulusta, osa niistä voi olla maksullisia. Tässä yksi esimerkki:
https://musescore.com/user/6695411/scores/6613120
Suomenruotsalaisten lippu, keltainen risti punaisella pohjalla, on epävirallinen lippu. Ahvenanmaan suomenruotsalaiset käyttävät Ahvenanmaan omaa lippua. Suomenruotsalaisten oman lipun käyttö on vähäistä. Lähtökohtaisesti suomenruotsalaiset nostavat salkoon Suomen lipun, sillä harva suomenruotsalainen edes tietää suomenruotsalaisten lipusta. Sen sijaan isännänviirien käyttäminen kesämökeillä on hyvin tavallista suomenruotsalaisille. Tämän tavan ovat omaksuneet myös monet suomenkieliset suomalaiset.
Suomen sanojen alkuperä -kirjan mukaan pullikoiminen ('niskuroida, vastustella') pohjautuu 'pulista'-sanan merkitykseen 'väittää vastaan'.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2, L-P
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pulista?searchMode=all
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pullikoida?searchMode=all
Markku Pölösen elokuva perustuu Veikko Huovisen Hamsterit-kirjaan, mutta kirjan kaikki kappaleet ovat lainassa, joten valitettavasti en pääse tarkistamaan, käytetäänkö teoksessa jotakin runolainaa. Kulttuurikuplia-blogissa mainitaan Hamsterit-elokuvasta seuraavaa:
"Paula Vesalan suloinen Kaksi kärpästä -laulu ja Eila Kivikk’ahon Kolme kuiskausta -runo (Sinikallio, 1942) jäivät muistiin kauniina yksityiskohtina."
Oletettavissa on, että kyse on Kivikk'ahon runosta. Sinikalliot-runokokoelma sisältyy useisiin Kivikk'ahon Kootut teokset -painoksiin, joita pääsee varaamaan oheisista linkeistä:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.112917
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.320741
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.558672
Lähde:
https://...
Puoliranskalainen sidos tarkoittaa Nykysuomen sanakirjan mukaan nahkaselkäistä ja -kulmaista kirjansidosta. Kirjakauppa Adlibriksen sivulla se määritellään näin: "selkä ja mahdollisesti myös kulmat nahkaa, laadukas sidos."
Suomalainen fraasisanakirja / toimittanut Sakari Virkkunen (Otava, 1981) kertoo:
Nahkapäätös on oikeudenkäyntitermi. Nahkapäätös tulee, kun kanne tai syyte hylätään. Jutun häviäjä vetää nahkat. Kirjassa viitataan Helsingin Sanomien uutiseen 31.7.1970. Uutisessa kerrottiin, että Kainuun keskussairaalan nurmikkoa koskevassa asiassa kunnat toivoisivat, kunnat toivoisivat, urakoitsija "vetäisi nahkat oikeuskäsittelyssä".
Esititpä vaikean kysymyksen! Vastaajaksi tarvitaan alan asiantuntija, juristi tai vakuutusasioiden ammattilainen. Jos haluat itse pohtia asiaa, voit tutkailla mitä aiheesta löytyy Valtion säädöstietopankista http://finlex.om.fi/ . Etene näin: klikkaa Lainsäädäntö ja kirjoita hakulaatikkoon vaikkapa peitelty osingonjako, valitse Tekstihaku lainsäädäntöön ja sitten vain haku käyntiin. Avuksi on myös Suomen Laki I ja II, vaikka tulkitsijaa siihenkin tarvitaan, joten käänny alan ammattilaisen puoleen.
Vuonna 1999 on ilmestynyt useita html-oppaita suomeksi. Niiden nimet ja saatavuuden eri kirjastoissa löydät osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp Sivulta on pääsy Suomen yleisten kirjastojen kotisivuille ja kokoelmatietokantoihin. Esimerkiksi Tampereen kokoelmaa tarkastellessasi saat kaipaamasi kirjat esille valitsemalla tarkan haun ja kirjoittamalla asiasana-kenttään html.
Tällaisia kirjoja ovat mm. Linjama, Tero: Kotisivun tekeminen (1999); Phillips, Lee Anne: HTML-ohjelmoijan käsikirja (1999); Ek, Jesper: Dynaaminen HTML käytännössä (1999); Pirouz, Raymond: HTML expert (1999).
Lähetin sinulle sähköpostitse muutaman englanninkielisen artikkelin Ebsco artikkelitietokannasta (löytyy ainakin suurimmista yleisistä kirjastoista). Voit arvioida onko niissä etsimääsi aineistoa. Aiheesi on kaikenkaikkiaan sellainen että on vaikea näin neuvottelematta kanssasi tehdä relevantteja hakuja. Oletko tehnyt hakuja jollain Internetin hakukoneella?
Kokeilin sanoilla java and "internet security" (fraasina) ja käytin Northern Lightia http://www.northernlight.com/ . Sain näin maallikon silmin arvioituna ihan hyviä sivuja. Helsingin Yliopiston tietojenkäsittelytieteenlaitoksen julkaisemana löytyy Antti Viljamaan lyhyehkö tutkimus nimellä Java and Internet security (1998)
Pitsikirjoja on Jyväskylän kaup.kirjastossa useita ja lisäksi käsityölehtiä,
joissa on pitsinmalleja. Etsin muutamasta kirjasta, en lehdistä, ja löysin
mielestäni lähinnä sopivan. Sellainen on kirjassa
Vinha-Mustonen, Toini
Virkaten uutta ja perinteistä. 1993.
sivulla 68-69.
Kirja on mm. Mikkelin maakuntakirjastossa.
Huom! Kirjastojen tietopalvelukysymykset pitää lähettää tietopalvelulistalle,
eikä etätietopalveluun, joka on tarkoitettu yksityisille asiakkaille.
Puuhakkeen energiakäyttöä käsittelevät mm. teokset
-Hakelämmitysopas, Motiva, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, 2001
-Puupolttoaineiden tuotantotekniikka, toim. Eija Alakangas, VTT energia, 1996
-Hakkila, Pentti:Metsämme bioenergian lähteenä, Metsäntutkimuslaitos, Puuenergia, 1996
Kirjat löytyvät Helmet-aineistohausta, os. http://www.helmet.fi . Pääkaupunkiseudn yleisten kirjastojen kokoelmista ei löydy aineistoa rypsin energiakäytöstä, mutta internetissä asiaa käsittelevät mm. seuraavat sivut:
http://www.limetti.fi/biodiesel/sivu/biodiesel
http://fi.wikipedia.org/wiki/Biodiesel
http://www.motiva.fi/fi/yjay/kuljetusala/polttoainevaihtoehdot/biodiese…
Sopivia hakusanoja lisähakuihin ovat uusiutuvat energianlähteet, biopolttoaineet,...
Runo löytyy suomennettuna Leo Saukkoriipin julkaisemasta ja suomentamasta (?) kokoelmasta Riemunkirjavin lyhdyin Keisarin papukaija Oravanpyörästäni(Tornio 1991) sivulta 174.
Ensimmäinen ruotsinnos Carrollin v. 1865 ilmestyneestä teoksesta on Emily Nonnenin kääntämänä "Alice´s äfventyr i sagolandet" vuodelta 1870. Ruotsin tieteellisten kirjastojen verkkohaun linkki teokseen on tässä: http://libris.kb.se/bib/1579189 .
Kirjasto 10:ssä on muutama kitara lainatavissa. Kirjoita helmetin hakukenttään "soitin" ja rajaa aineistolaji "esine" http://helmet.fi/search*fin/X
http://www.kuinoma.fi/ palvelussa voi pientä maksua vastaan lainata mm. soittimia. Helsingin seudulla toimituspaikkoina toimivat Vallilan ja Viikin kirjastot.
