Jos tarkoitit seitsemännen Harry Potter-kirjan nimeä, fanisivujen mukaan kirja on vielä nimeämätön, mutta eräs lehtihaastattelu paljastaa, että kirjailija on jo nimennyt kirjan, mutta ei vielä halua julkaista sitä. Tässä sinulle linkki fanisivuille ja pari muuta aiheeseen liittyvää linkkiä:
http://hpfanit.vuotis.net/index.php
http://fi.wikipedia.org/wiki/J._K._Rowling#Harry_Potter_-kirjat
http://www.harrypotter.fi/asp/empty.asp?P=5628&VID=default&SID=48630557…
http://www.jkrowling.com/en/thankyou.cfm
http://hpfanit.vuotis.net/
Suomenkielisiä Harry Potter-peliromppuja löytyy kyllä aika monta, myös kirjastoista. Et maininnut kotipaikkakuntaasi, joten en voi tarkistaa tilannetta siellä, mutta Helsingin kaupunginkirjastosta niitä on...
Tuurin Kylmien kyytimies on pikapuoliin tulossa lainattavaksi Helmet-kirjastoihin. Varauksen voi tehdä vasta kun tiedot äänikirjasta ja kirjastoista näkyvät Helmetistä. Ennakkoon varausta ei voi tehdä.
Helmetiä (www.helmet.fi) kannattaa seurata ja tehdä varaus kun tiedot sinne illmestyvät. Varauksen voi tehdä itse Helmetin kautta kirjastokortin ja pin-koodin avulla tai pyytää kirjastossa tai puhelimitse henkilökuntaa sen tekemään.
Satumaa: Unto Monosen elämä ja tangot -elämäkertaelokuvaa ei löydy Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta. Muutamissa muissa kirjastoissa sitä näyttäisi olevan, joten voit tehdä kaukolainapyynnön omassa asiointikirjastossasi.
HelMet-kokoelmassa on toistaiseksi erittäin vähän blu-ray eli BD-levyjä, joissa olisi musiikkia. Tämän linkin kautta pääsee selaamaan kokoelmassa nyt olevia 20 nimekettä http://www.helmet.fi/search~S8*fin/?searchtype=X&searcharg=BDLEVY&searc…
Lars Roosin Örongodis-nimistä ei näyttäisi olevan HelMet-kirjastoissa, meillä on vain vanhempi Cocktailgodis, joka löytyy Sellon kirjastosta. Tutkin saatavuutta myös muista maakuntakirjastoista, mutta en löytänyt näitä muistakaan kirjastoista. Wikipedian ja Lars Roosin omien kotisivujen http://www.larsroos.com/798.php mukaan näitä Örongodis-nimisiä levyjä on ilmestynyt 9 erilaista, mutta uusinkin niistä on vuodelta 1996.
Hei!
Harold Bloomin "läntiseen kaanoniin" kuuluu valtava määrä kirjoja alkaen Gilgamesistä ja Raamatusta jatkuen aina tämän vuoden Nobel-palkittuun Tomas Tranströmeriin. Suomalaisia kirjoja en nopeasti katsoen listalta löytänyt. Tässä linkki nettisivuun: http://home.comcast.net/~dwtaylor1/theocraticcanon.html
Kyseessä taitaa olla harvinaisempi sukunimi (Väestörekisterikeskus http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L=1). Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan toimittamassa Sukunimet -kirjasta (Otava 2000) ei kyseistä sukunimeä löydy. Arvailen, voisiko nimellä olla tekemistä nimien Päivinen tai Päiviön kanssa? Päivion kohdalla mainitaan myös Lapissa esiintyneet muodot Päiwiä, Peiwe, Päiwe.
Olet ilmeisesti varaamassa Lucy Maud Montgomeryn kirjoja Ellibs-kirjaston kautta. Valitettavasti jouduit törmämään järjestelmän pieneen pieneen virheeseen. Lucy Maud Montgomeryn kirjat ovat PDF-muotoisia ja teknisistä syistä johtuen näiden kirjojen varaaminen ei onnistu. Jos kirja on vapaana, sen voi suoraan ladata koneelleen. Jos taas kirja on lainassa, näet suoraan kirjan tiedoista, milloin se on taas saatavilla ja kirjan vapauduttua lainata sen heti itsellesi. Virhe on hämmentävä, mutta toistaiseksi virhettä ei ole vielä saatu korjattua.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat/Kirjaudu_ekirjapalveluihin(…
Helsingin kaupunginkirjastossa on rekisteröity Hesarin kuukausiliite kolmessa kirjastossa (Rikhardinkatu, Laajasalo, Itäkeskus). Voit varata haluamasi numerot osoitteessa www.helmet.fi, kirjoita hakulaatikkoon Helsingin sanomat kuukausiliite, saat neljä viitettä, valitse niistä Helsinki. Lokakuun kuukausiliitteen voit lainata vasta, kun marraskuun kuukausiliite on ilmestynyt. Muuallekin Hesari kuukausiliitteineen tulee, mutta sanomalehtiä liitteineen ei niissä rekisteröidä eikä niitä siten voi lainata.
Syöpään parannuskeinon keksineitä kosmoksen muukalaisia tavataan ainakin Octavia E. Butlerin kirjassa Aamunkoitto (Kirjayhtymä, 1990). Olisikohan tämä ehkä kaivattu tieteisromaani?
Puoliintumisajalla tarkoitetaan aikaa, jonka kuluessa radioaktiivisen aineen säteily eli aktiivisuus vähenee puoleen alkuperäisestä. Puoliintumisajat vaihtelevat suuresti, lyhytikäisillä aineilla se on sekunteja, pitkäikäisillä miljoonia vuosia.
Tarkempaa tietoa asiasta saat esim. Ahorannan teoksesta Tekniset fysiikka tai Uuden lukion fysiikka 3 laaja oppimäärä.
Helsingin Sanomissa julkaistun muistokirjoituksen mukaan Raija Uosikkinen suunnitteli 1978–1983 valmistetut vuosittaiset joululautaset. Tutkin kuitenkin netin myynti-ilmoituksia, ja havaitsin että myös vuosien 1984 –1989 joululautasissa on Uosikkisen signeeraus.
Lähde:
Helsingin Sanomat 15.1.2004 https://www.hs.fi/muistot/art-2000002625944.html
Aleksi-tietokanta on yhdistetty Arto-tietokantaan tämän vuoden alussa. Aleksi-tietokannan ylläpito lopetettiin vuoden 2017 lopussa ja tietokantaa tuottanut BTJ luovutti Aleksi-artikkeliviitetiedot Kansalliskirjastolle. Kansalliskirjasto on vienyt vanhat Aleksi-viitteet Arto-tietokantaan kevään aikana, josta ne ovat löydettävissä. Arton aineistoon pääsee käsiksi myös Finna-hakupalvelun kautta. Lista lehdistä, jotka yhä tallennetaan Artoon ja lehdistä, joiden tallentaminen on lopetettu 2017, mukaan lukien Aleksista siirretyt lehdet, löytyy osoitteesta https://finna.fi.
Arto-tietokannasta lisätietoa Kansalliskirjaston sivuilta: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/metatietovarantopalvelut/arto
Arto-tietokanta: https://finna.fi...
Osassa Helsingin kirjastoja A3-kokoisen värisivun tulostaminen onnistuu kopioikoneinakin toimivilla monitoimilaitteilla muistitikulta. Esimerkiksi Pasilan kirjastosta tällaisia laitteita löytyy kaksikin. Tiedosto täytyy tallentaa muistitukulle ja tulostaa tiedosto liittämällä muistitikku laitteeseen. Ainakin Pasilan laite tunnistaa yleisimpiä kuvatiedostomuotoja (esimerkiksi jpg ja tiff) sekä pdf-tiedostoja. Microsoftin asiakirjamuodoillakin tulostaminen näyttää onnistuvan, mutta ilmeisesti laite muuntaa ne johonkin toiseen muotoon, jolloin tulostusjälki ei ole välttämättä hyvää. Saattaa myös olla, etteivät laitteet tunnista kaikkia muistitikkuja.
Siitä, missä kirjastoissa on monitoimilaite, ei ole listaa, mutta voit tiedustella asiaa...
Essi Outinen on tehnyt Helsingin yliopistoon pro gradu-tutkielman "Muinaissuomalaiset henkilönnimet nykykäytössä. Käyttö, assosiaatiot ja asenteet" (2018), jossa on tutkittu mm. nimeä Paju.
Outisen mukaan Paju on muinaissuomalainen luontoaiheinen henkilönnimi. Se herättää mielleyhtymiä pajupuusta ja pajupuun ominaisuuksista, esimerkiksi pajupuun sitkeydestä ja taipuusuudesta. Nykyisin nimeen voi liittyä mielikuvia kokonaisesta elämäntavasta ja ajatusmaailmasta, jota nimenkantajien ajatellaan edustavan. Henkilömielikuvissa Paju mielletään usein nuoreksi aikuiseksi tai lapseksi.
Outinen kirjoittaa: " Etunimi Paju ei esiinny tutkimissani kirkonkirjoissa kertaakaan. Myöskään Väestönrekisterikeskuksen tiedoissa ei ole...
Löytämäni tiedon mukaan pukimo on toiminut vielä ainakin vuonna 1939. Sen mainos löytyy eräästä tuona vuotena järjestettyjen ratsastuskilpailujen käsiohjelmasta. Lisää tietoa saattaa löytyä esimerkiksi patentti- ja rekisterihallituksen tietopalvelusta.
Helsingin kaupunginkirjaston kirjastojen asiakastietokoneilta voi tulostaa ainoastaan A4-kokoisia tulosteita. Myllypuron kirjastossa on kuitenkin erikoistulostin valokuville. A4-kokoisen valokuvatulosteen hinta on 2,60 €/sivu ja A3-kokoisen ja suuremman 5,30 €/sivu. Lisätietoa Helmetin Myllypuron sivuilta kohdasta Tulostin:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirja…
Kyseinen Eino Leinon runo on kokoelmasta Sata ja yksi laulua (1898). Runo on järjestyksessä 81. runo ja kokonaisuudessaan se kuuluu näin:
Kun yksi rehkii ja yksi raataa
ja kaikki repii ja kaikki kaataa,
kun yksi kantaa ja kaikki sortaa,
kun yksi muuraa ja kaikki murtaa
ja yks se anteheks antaa vaan –
niin minne yksi se joutuukaan?
https://www.gutenberg.org/cache/epub/14649/pg14649.html
Sonja (Sonya) nimen merkitystä ja alkuperää on kysytty aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Voit katsoa vastauksia sivulta: https://www.kirjastot.fi/kysy
Kirjoita hakukenttään: Sonja.
Tässä vastauksia:
Sonja – suomalainen muoto nimestä Sonya joka tulee nimestä Sophia. ‘Sophia’ on kreikan kielessä ‘viisaus’.
https://etunimet.net/
Sonja on alunperin venäläinen hellittelymuoto nimestä Sofia (kreik. viisaus). Nimi on yleisesti käytössä mm. Pohjoismaissa, Saksassa sekä englanninkielisissä maissa. Suomen almanakassa Sonja on ollut Sofian rinnalla v:sta 1964.
Sonja on venäläinen hellitelymuoto Sofiasta, joka on kreikkalainen nimi tarkoittaen viisautta tai rakkautta viisauteen.
Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri...
Kirjasta ”Wesilahti veistelee : kaskuja ja sananlaskuja. 2” (Vesilahden museoyhdistys, 2000, s. 101) löysin saman sanonnan toisinnon: "Haukkaa kakkoo kans, senkin muikulipää, äläkä kaikkee maitoo juo."
Selailin joitakin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS, https://www.finlit.fi/fi) julkaisemia sananlaskukokoelmia, mutta niistä en tätä sanontaa löytänyt. Koska kysymys on todennäköisesti arkistoaineistosta, kysyin asiaa SKS:n asiantuntijoilta (https://kysy.finlit.fi/web/questions).
Kotimaisten kielten keskuksen sananparsikorpuksesta löytyi sanonnasta erilaisia versioita, esim.
”Haukkaa sitä leipää leveämmälti äläkä sitä piimää niin römistä.”
”Haukkaa kakkua kanssa, pitkänokka, että et kaikkea piimää ryyppää, sanoi lapsi muinoin...
