Matrikkeli löytyy Kansalliskirjaston kansalliskokoelmasta (Fennica) ja on siellä tilattavissa lukusalikäyttöön.
Kyseessä on Fennican tietojen mukaan vain 1 kuvalehden kokoinen julkaisu.
Tässä tietoa Kansalliskokoelmasta kirjaston omilta kotisivuilta:
"Kansalliskokoelma (Fennica) on arkistokokoelma ja sieltä lainataan lukusalilainaksi aineistoa, jota ei löydy muista kirjastoista tai kirjaston muista kokoelmista. Suositeltavin ja nopein tapa saada Kansalliskokoelman aineistoa on:
•etsiä aineiston tiedot Fennica-tietokannasta ja
•sen jälkeen tilata ne e-lomakkeella.
Vaihtoehtoisina tilaustapoina on täyttää Kansalliskirjastossa käydessään lukusalilainakuitti, sähköpostitilaus tai puhelinasiointi asiakaspalvelussamme."
Julius Caesarin uusin suomennos on Lauri Siparin vuonna 2006 julkaistu käännös. Siparin tulkitsemana kysymyksessä mainittu Antoniuksen repliikki on seuraavanlainen:
"Paha elää tekijänsä jälkeen,
hyvä menee usein hautaan luiden kanssa -"
Ulla Janhosen arvostelu Tiikerin voimalla-kertomus toivottomasta tytöstä, joka selviytyi-on julkaistu
Helsingin Sanomissa 19.5.1996. Kyseinen arvostelu on
myös Kirjallisuusarvosteluja kaunokirjallisuus 5/96
-julkaisussa, joka on mm. Espoon pääkirjastossa.
Englanninkielinen versio Bizet'n aariasta tunnetaan tavallisimmin nimellä Dat's love. Siitä on tehty lukuisia levytyksiä. Yksi tunnetuimmista on Carmen Jones -elokuvan soundtrack vuodelta 1954, jossa kappaleen tulkitsevat Dorothy Dandridge, Harry Belafonte, Joe Adams, Olga James ja Pearl Bailey. Aivan Harmony Sisters -tyylinen versio tämäkään ei ole, mutta löytämistäni ehkä eniten siihen suuntaan kallellaan oleva.
Dat's love
Voisit alkaa metsästyksen Design museosta. Heillä on tarjolla kokoelmien verkkonäyttely. https://image.designmuseo.fi/Categories.aspx?&designer=&manufacturer=&years=23367;23368&cat1=23378&cat2=
Aalto-yliopiston luennosta Suomalaisista painokankaan tekijöistä voisi myös löytyä vinkkejä. https://mycourses.aalto.fi/pluginfile.php/158039/mod_resource/content/2/Marian%20luento%203a.pdf
Sekä museo että yliopisto voisivat kenties myös auttaa suoraan tunnistuksessa.
Marimekolla on oma verkkonäyttely http://marimekko.kokoelma.fi/ Samoin Porin puuvillatehtaalla http://www.puuvillansuunnittelijat.fi/nayttely.html
Myös kirjastosta saattaa löytyä apua esim. Helmet-haku asiasanoilla kankaat ja Suomi ...
"Saha paloi poroksi keskiyöllä lauantaina heinäkuun 29 pnä 1967. Johtava lossinkuljettaja Pentti Koponen havaitsi tulipalon klo 23.45 aikaan punaisena kumotuksena sahan harjalla kattorakenteessa lukuisissa ikkunoissa, jotka aikanaan antoivat luonnonvaloa sisäsahaan, silloin jo kun saharakennus valmistui."
Lähde: Matti Rommi: Wahlin saha 1905-1967 - Lamposaari / 2013, (s. 305.)
Pitäisin luotettavana lähteenä Wikipedia-artikkelia, jossa luetellaan sarjasta poistuneet henkilöt.
Siellä Atsoata kerrotaan seuraavaa:
"Atso Niit (es. Anssi Hakanen, 2000) oli 10-vuotias pikkupoika, jonka Ulla Taalasmaa otti suojiinsa ja poika viettikin paljon aikaa Taalasmailla. Ulla luuli Atson virolaisperäistä äitiä prostituoiduksi tämän toistuvien työkiireiden perusteella, mutta luulo osoittautui lopulta perättömäksi, kun Atson äiti oli töissä huoltoasemalla."
Atson sukunimi muistetaan myös Wiki-artikkelissa Atso. https://fi.wikipedia.org/wiki/Atso
Kannattaa kääntyä ylioppilastutkintolautakunnan puoleen. Sen sivuilla osoitteessa https://www.ylioppilastutkinto.fi/tietopalvelut/tutkimusluvat kerrotaan, että heidän arkistossaan on aineistoja vuodesta 1970 alkaen. Koesuorituksia tosin kerrotaan varastoitavan vain pieni satunnaisotos, mutta asiaa voi toki kysyä. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://www.ylioppilastutkinto.fi/yhteystiedot/kanslian-henkilokunta.
Vaikka Ulmasia tavataan jo 1500-luvulta peräisin olevissa asiakirjalähteissä, nimen alkuperälle ei ole löytynyt ehdottoman varmaa selitystä. Paikannimet ovat aina yksi mahdollinen alkuperä henkilönnimille, ja Ulmanen ja muut sitä lähellä olevat sukunimet (Ulmaja, Ulmala, Ulmonen) voivat olla hyvinkin olla peräisin jostakin maantieteellisestä nimestä. Esimerkiksi Suistamolla on Ulmalahti ja Sallassa Ulmapaljakka. Germaanilainankaan mahdollisuus ei ole täysin poissuljettu: äänteellisesti Ulmaselle läheisiä ovat saksalaisperäisen miehennimen Uodalman lyhennysmuodot Ollman ja Ul(l)mann. Nimen merkitys saattaisi liittyä Etelä- ja Laatokan Karjalassa käytettyihin sanoihin ulmakka ja ulmakko, jotka tarkoittavat kylmähköä, pilvistä...
Etsimäsi teksti on todennäköisesti Elsa Beskowin kirjoittama (suomennos J.S). Se tunnetaan myös Lilli Thunebergin säveltämänä lauluna Kun pimenevät illat.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on tästä kyseisestä laulusta ainakin erilaisia nuotti- ja äänitejulkaisuja. Voit etsiä niitä Helmet-haun avulla hakusanalla "kun pimenevät illat".
Tasavallan presidentin vuotuisesta palkkiosta säädetään laissa, ja palkkio pysyy samana, kunnes eduskunta toisin säätää. Presidentin palkkio ja asuntoetu samoin kuin eläke ja perhe-eläke ovat verovapaita. Muista tuloista presidenttiä verotetaan normaalisti.
Palkkion verottomuus on siis laissa määritelty. Esimerkiksi Helsingin Sanomien uutisarkistoja tutkimalla käy ilmi, että käytännöstä on ajoittain keskusteltu eduskunnassa. Viimeksi vuonna 2013 ainakin oppositiopuolueet edustajat vaativat presidentin palkkion muuttamista veronalaiseksi.
https://www.presidentti.fi/presidentin-toimi/palkkio-ja-elake/
Helsingin Sanomat 4.1.2013
Mekään emme löytäneet tietoja kyseisen sanonnan alkuperästä. Sanontojen ja lentävien lauseiden alkuperää on usein hankalaa ellei mahdotonta selvittää. Ne ovat usein kansan kielenkäytössä muodostuneita, ja sitä kautta vähitellen vakiintuneita.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa sanonnan alkuperän, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Korvarenkaita on löydetty jo esihistoriallisista naisten haudoista rautakauden loppupuolelta, mutta niiden esiintyminen on ollut voimakkaasti alueittaista, eivätkä ne siten kuulu aikakauden tyypillisimpiin koruihin. Meillä tavallisimpia koruja olivat erilaiset soljet, ranne- ja kaularenkaat, helmet, sormukset, neulat, rintaketjut riipuksineen ja kammat. Korvarenkaita on sitä vastoin saatu talteen enimmäkseen vain Raja-Karjalasta ja Laatokan rantamilta, missä niitä käytettiin eritoten ortodoksisen väestön keskuudessa, sekä Pohjanmaalta. Maan länsiosissa korvarenkaat tulivat monin paikoin käyttöön vasta 1800-luvun alkupuoliskolla. Muunlaisia korviin kiinnitettäviä koruja ei tutkimassani lähdekirjallisuudessa mainittu.
Lähteet:
U. T....
Alice Martin on suomentanut Jenny Josephin runon Varoitus (Warning) ensimmäisen rivin näin: "Kun tulen vanhaksi minä pukeudun violettiin (--)".
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Tämän runon haluaisin kuulla 3 (2000, s.416)
Masuuninmäki (Masunnin mäki) eli Massunmäki sai nimensä Tampellan alueen ensimmäisestä tehtaantapaisesta eli masuunista, jonka Nils Idman rakennutti vuonna 1842 kosken rannalle. Vuosina 1857–58 Adolf Törngren rakennutti masuunin viereen viisikerroksisen pellavatehtaan. Masuuninmäki sijaitsee tehdasalueen koilliskulmassa. Tänne rakennettin asuntoalue tehtaanväkeä varten. "Massunlapset" olivat Masunnin mäen lapsia.Pellavatehtaalle otettiin kyllä lapsia töihin "puolille päiville", mutta vasta 12 vuotta täyttäneinä, jolloin alkeiskouluikä oli jo sivuutettu. Tehdasyhtiö oli jo vuonna 1872 rakennuttanut alueelle koulurakennuksen "niiden perheiden lasten tiedon lähteille ohjaamiseksi, jotka sitä halusivat". Masunnin koulun oppilaiksi otettiin...
Christopher Gillbergin kirja Touretten oireyhtymä, joka on käännetty suomeksi vuonna 2001, taitaa tällä hetkellä olla paras saatavilla oleva suomenkielinen kirja. Kirjan saatavuuden voi tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta, osoite on
http://www.helmet.fi
Touretten oireyhtymästä löytyy myös useita Internetlinkkejä. Erityisen hyvältä vaikuttaa Suomen Tourette Yhdistyksen sivu osoiteessa
http://www.tourette.fi
Artikkeliviitetietokanta Aleksista löytyy asiasanoilla kuvapuhelimet ja testit mm. seuraavat viitteet:
Kamera on kännykän uusin varuste (Kuluttaja 2003:1, s. 24-26)
Pienet kamerakännykät (Tietokone 2003:9, s.74-76)
Uusimmat GSM-kuvapuhelimet (Tekniikan maailma 2003: 11, s. 38-41, 43-47)
Puhelin kohtaa kameran : vertailussa kiinteän kameran sisältävät kännykät (MikroPC 2003:2, s. 30-33)
Valokuvia puhelimesta : ensimmäiset värinäyttöiset GSM-kuvapuhelimet (Tekniikan maailma 2002:20, s.56-60, 62-64 ja 66-68).
Replica-sarja on yksi Marilyn Kayesin kirjasarjoista. hän on hyvin tuottelias nuortenkirjalija ja on myös käyttänyt pseudonyymin Shannon Blair.
Suomeksi on lähinnä ilmestynyt Replica-sarja.
kaikki kirjat löytyvät tästä:
http://www.marilynkaye.com/All%20About%20My%20Books.htm
