Kyseinen kirja on niin uusi, että siitä on voitu viedä kokoelmatietoihin vasta teoksen nimeketiedot. Yhteensä Aineellinen yhteisö -kirjaa on tilattu HelMet-kirjastoihin kuusi kappaletta. Ja kunhan niistä yksikin saapuu ja saadaan laitettua lainauskuntoon ja vietyä rekisteriin, niin kyseinen teos on myös varattavissa. Kannattaa siis seurata, milloin HelMet-verkkokirjastoon ilmestyy tiedot ensimmäisestä yksittäisestä kirjasta.
Kyllä, on mahdollista lainata yhdellä käynnillä kirjavaraston lainattavaa aineistoa ilman ennakkotoimenpiteitä. Pasilan kirjastossa sijaitsevassa HelMet-kirjavarastossa saa aineistoa aina Pasilan kirjaston aukioloaikoina asioimalla Pasilan kirjaston henkilökunnan kanssa. Muihin kirjastoihin kirjavaraston aineistoa saa varauksen tekemällä. Kirjavarastossa järjestetään myös avoimia ovia keskiviikkoisin klo 13-18. Seuraavat avoimet ovet pidetään 16.1.2013.
Ennen joulua Pasilan kirjasto on auki normaalisti 21.12. perjantaina klo 9.00 - 18.00 ja 22.12. lauantaina klo 10.00 - 16.00. Jouluaaton aattona kirjasto on suljettu.
HelMet-kirjavarasto HelMet-sivustolla:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Voit tehdä kaukopalvelupyynnön HelMet-palvelusivuston kaukopalvelulomakkeella http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu tai olemalla suoraan yhteydessä siihen kirjastoon, josta haluat kaukopalvelutilauksesi noutaa. Kaukopalvelu on maksullista toimintaa.
Taskukirjoja on myös poistettu koska ne ovat tulleet niin huonokuntoisiksi. Kirjastoon yritetään kyllä ostaa asiakastoiveet huomioiden mutta kaikkia numeroita ei ehkä ole Jumbosta hankittukaan. Hankintatoiveen voi jättää netissä http://www.airbnb.com
En ole aivan varma, onko kyseessä sama asia, mutta voisikohan kyseessä olla suositukset? Voit kysyä ystävältäsi esimerkiksi elokuvasuositusta ja hän voi halutessaan vastata suositukseen. Tämä tapahtuu ystävän tiedoissa, missä hän on listannut esimerkiksi omat suosikkimusiikkinsa.
Kansallisdiskografia Violan mukaan Päivänne-Mieskuoro ja Säynätsalon Sekakuoro ovat julkaisseet vuonna 1975 albumin "Kantaatti" (Posetiivi PPLP1), jolta löytyy myös tama Sibeliuksen sävellys, jonka levyllä esittää Säynätsalon Jousikvartetti. Sibelius teki sävellyksen Säynätsalon tehtaitten 25-vuotisjuhlille 28.12.1922 ja se on omistettu Walter Parviaiselle. Muun ohjelmiston johtaa Vilho Maaniemi. Muita Vilho Maaniemen levytyksiä ei valitettavasti löydy.
Tämä äänite taitaa olla erittäin hankala tapaus löytää, sillä Kansalliskirjastossa ei näytä olevan siitä omaa kappaletta. Yleisradion äänilevystössä levy on, mutta se kuullakseen täytyy asiasta sopia levystön kanssa erikseen ja tulla Pasilaan kuuntelemaan. Lainaksi sitä ei saa.
Levy löytyy...
Kuten kysyjä varmaan itsekin arvaa, kysymykseen ei voi olla sellaista vastausta, jonka Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta voisi saada.
Vuonna 2011 kun tämä sama kysymys esitettiin, siihen vastattiin näin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-elaman-tarkoitus-2?language_conte…
Muutamia vuosia aikaisemmin vastaus oli "Elämän tarkoitus on esittää kysymyksiä ja saada niihin vastaus."
Kysymys on myös tiedekeskus Heurekan järjestämässä kyselyssä valittu "maailman vaikeimmaksi kysymykseksi".
Uskoakseni ainoa oikea vastaus on, että sitä ei kukaan tiedä, mutta jokaisella ihmisellä on oikeus etsiä siihen vastausta.
3D-tulostimet tulevat asiakkaiden käyttöön helmikuun 2018 puolella. Laite on Prenta Duo XL SE. Tulostusmateriaali on PLA-muovi. Viipalointiohjelma eli ohjelma, joka "kääntää" 3D-mallin tulostimen "ymmärrettäväksi", on Simplyfy3D-tulostusohjelma. Ainakin tiedostomuodot obj ja stl käyvät.
Hakuprofiilin tekeminen tarkoittaa haluamiesi hakuehtojen määrittelyä. Rajusti yleistäen: hakuprofiilin voit aloittaa miettimällä aihettasi: perustermejä, avainsanoja, fraaseja jne. Sen jälkeen mietit vastaavia rinnakkaistermejä tai synonyymejä sekä ylä- ja alatermejä eli laajempia ja suppeampia asiaa koskevia sanoja. Termejä yhdistelemällä tai poissulkemalla voit sitten muotoilla hakulauseketta.
Eri tietojärjestelmissä hakuehtoja ja termejä saatetaan käsitellä eri tavoin, eli kovin yksityiskohtaista vastausta en voi antaa tietämättä mistä järjestelmästä haluat hakea tietoa. Internetin hakuprofiilit rakentuvat aivan eri lailla, kuin vaikkapa oman kirjastoni asiakkaille tarkoitetut hakuprofiilit. Tule kirjastoon, niin mietimme asiaa lisää...
Persicon kirjaa vuodelta 1990 on todella vaikea jäljittää. Kannattaa kuitenkin vielä kysyä kirjastojen kaukolainatoimistosta, joskin ruotsalaisesta Libris-tietokannastakaan kirjaa ei löytynyt. Kaukolainapyynnön voi tehdä kaupunginkirjaston kotisivulta.
Asiasanoilla itsearviointi tai itsekasvatus löytyy useita viitteitä, joiden näkökulmat saattavat vaihdella paljon. Voit tehdä itsekin vastaavan haun osoitteessa http://www.libplussa.fi/
Tässä muutama:
Furman: Ratkaisukeskeinen itsensä kehittäminen (1999)
Anu Räisänen: Etsi laatu itsestäsi - itsearviointikäytäntöjä (1996)
Mari Aulanko "Johdan itseäni -- aikaa on, energiaa riittää" (1999)
Näiden teosten kirjallisuusluetteloista löytyy varmasti myös lisää sopivaa aineistoa.
Vapaan sivistystoiminnan liiton opintokeskuksen http://www.vasili.fi/ sivuilla on tietoja ja aineistoa aiheeseesta ryhmätoimintaa kehittävä itsearviointi, mm. määritellään se mitä itsearviointi on ja mitä sen edut ovat.
Opetushallituksen sivuilla http://www.edu.fi/...
Wikipedian artikkeli "Kammion sairaala" antaa muutamia lähteitä, joihin kannattaa tutustua. Voisitte vielä kysyä Helsingin kaupunginmuseolta. Mahdollisesti siellä tiedettäsiin enemmän, yhteystiedot: http://www.helsinginkaupunginmuseo.fi/yhteystiedot/
Risto Isomäki kuuluu niihin suomalaisiin kirjailijoihin, joista löytyy hyvin vähän tietoa. Jotain tietoja löydät Kirjasammosta ja Kirjasammon mainitsemista teoksista ja linkeistä.
Risto Isomäki Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175947712112
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/272
Risto Isomäen teosten käännöksiä voit etsiä Suomalaisen kirjallisuuden seuran käännöstietokannasta tai suomalaisen kirjallisuuden bibliografiasta Fennicasta.
Käännöstietokanta http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Fennica https://finna.fi
Perintökaaren 10 luvussa, Testamentin tekemisestä ja peruuttamisesta, sanotaan mm., näin:
"Testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden todistajan ollessa yhtaikaa läsnä, ja heidän on, sitten kun testamentin tekijä on allekirjoittanut testamentin tai tunnustanut siinä olevan allekirjoituksensa, todistettava testamentti nimikirjoituksillaan. Heidän tulee tietää, että asiakirja on testamentti, mutta testamentin tekijän vallassa on, tahtooko hän ilmoittaa heille sen sisällön.
Todistajat merkitkööt nimikirjoituksensa oheen ammattinsa ja asuinpaikkansa samoin kuin todistamisen paikan ja ajan sekä tehkööt siihen merkinnän muistakin seikoista, joiden he katsovat vaikuttavan testamentin pätevyyteen."
Koko lakiteksti on luettavissa Finlexistä:...
Lyhenne SMB voi viitata useampaan asiaan. Sillä voidaan esimerkiksi tarkoittaa yhdistystä Society for Mathematical Biology, elektroniikkaliitintä (SubMiniature version B) tai hajautettua levyjärjestelmää (Server Message Block).
Susanne on ranskalainen muoto nimestä Susanna, jonka taustalta löytyy heprean "liljaa" merkitsevä Shushannah.
Suomessa Susanne alkoi saada kantajia säännöllisesti 1950-luvun puolivälissä. Suosituimmillaan se oli 60- ja 70-luvuilla. Nimen yleisyyttä tuolloin lienee lisännyt sen samanaikainen suosio Ruotsissa, missä Susanne on edelleen selvästi Susannaa yleisempi kirjoitusasu.
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Mielenkiintoinen kysymys. Maailman väestössä punapäitä arvioidaan olevan kaksi prosenttia. Suurin osa lienee sukujuuriltaan skotteja tai irlantilaisia, sillä Skotlannin väestöstä noin 6 - 13 % on punapäitä ja Irlannin väestöstä heitä on noin 10 %.
Lukumäärällisesti eniten punapäitä lienee kuitenkin Yhdysvalloissa, mutta arvio vaihtelee 6 ja 18 miljoonan välillä.
What Percentage of the World Population Has Red Hair? - WorldAtlas
Ginger hair: 13 fascinating facts about redheads (cosmopolitan.com)
Red hair - Wikipedia
Huikari nimeä on alunperin esiintynyt Haapavedellä, Konginkankaalla ja Pihtiputaalla. Myöhemmin nimeä on esiintynyt myös aivan vastakkaisella puolella Suomea. Huikarilla voidaan tarkoittaa vähäpätöistä viitatessa ihmiseen - vähäpätöinen mies - huikari. Todennäköisesti Huikarilla on tarkoitettu myös talon nimeä. Legendan mukaan Haapavedellä talo oli saanut nimekseen Huikari, kun joessa talon kohdalla kävellyt hiisi oli kastellut housunsa ja huutanut hui hui!
Argillander-nimi viittaa tapaan, jolla Euroopassa alettiin 1500-luvun alussa nimetä henkilöitä. Tuolloin ihailtiin Antiikin aikoja ja oman kielen sanoista tehtiin latinanmukaisia käännöksiä. Suomessa alettiin 1600-luvulla, yliopiston tullessa Turkuun, nimetä oppilaita. Myös...
