Kouvolan pääkirjastossa on yksi pöytätietokone ja yksi kannettava tietokone, joilla voi tulostaa Internetistä. Kannettavalla tietokoneella pystyy tulostamaan myös muistitikulta. Hinta 50 senttiä per sivu.
Katsoin Frankista http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/ josta löytyy kirjastojen aineistoa. Turun kaupunginkirjastossa on
Beat poets, 1961. Mikäli olet kiinnostunut em. teoksesta, voit pyytää lähikirjastoasi kaukolainaamaan sen.
Ilmestynyt on esimerkiksi:
- Beat voices : an anthology of beat poetry, 1996
- Beat poems (Everyman's library pocket poets) 2002
Erillisiä teoksia beat-runoilijoilta kirjastoissa, on esimerkiksi seuraavilta tekijöiltä: Ginsberg Allen, Kerouac Jack, Corso Gregory .
Muista on tietoa esimerkiksi Oulun kaupunginkirjastosta löytyvässä
teoksessa Penguin book of the beats.
Netissä on sivusto, josta voit etsiä yksittäisiä runoja
http://www.poemhunter.com
Valitettavasti kysyttyä runoa ei ole etsinnöistä huolimatta tätäkään kautta löytynyt.
Pasilan kirjaston kirjavarastossa olevissa Reino Hirsisepän runokirjoissa sen paremmin kuin hänen muistelmissaankaan, joissa on tekstin joukossa paljon runokatkelmia, ei ole kysyttyä pätkää.
Hirvisepältähän syntyi paljon tekstejä, joita on varmasti julkaistu mm. erilaisissa lehdissä. Niistä meillä ei valitettavasti ole mahdollisuutta runoa jäljittää.
Kansallisbibliografia Fennicassa on mainittu 40-luvulla useina painoksina ilmestynyt teos Aseveikko : lauluja asemies- ja aseveli-iltoihin. Kirjasta on käsikirjastokappale Kansalliskirjastossa (Unioninkatu 36). Sitä saa tilattua myös kaukolainana esimerkiksi Kuopion varastokirjastosta. Jos haluatte...
Elokuva taitaa olla sen verran vanha, ettei sitä ole saatavilla enää uutena nettikaupoista pikaisen haun perusteella. Käytettynä sitä löytyy esimerkiksi Huuto.netistä (http://www.huuto.net) ja Keltaisesta pörssistä (http://www.keltainenporssi.fi). Laita vain elokuvan nimi hakuun, niin saat tulokset. Kannattaa tosin olla tarkkana, sillä siitä on myynnissä tällä hetkellä myös VHS-videoversio.
Elokuvan esittämistä televisiossa voi toivoa laittamalla asiasta palautetta tv-yhtiöille. Osoitteesta http://www.tv-opas.com/tietoa/katsojapalvelut.php löytyvät suurimpien toimijoiden yhteystiedot.
Itsepalvelutulostus on ollut kokeilussa Helsingin kaupunginkirjastossa. Sitä on tarkoitus laajentaa useisiin kirjastoihin vuoden 2015 aikana.
Tällä hetkellä kirjautuminen on mahdollista vain niissä kirjastoissa, joissa palvelu on käytössä eli Kontulassa, Kalliossa ja Kirjasto 10:ssä.
Palvelua voi käyttää edellä mainituissa kirjastoissa voimassa olevilla kirjastotunnuksilla eli se ei edellytä erillistä rekisteröitymistä.
Fennicasta Suomen kansallisbibliografista löytyi muutamia teoksia asiasanoilla vanhukset ja perheväkivalta. https://finna.fi .
Esimerkkejä:
- Perttu, Sirkka: Perheväkivalta auttamistyössä : opas ammattihenkilöstölle, 1999. Julkaisija Ensi- ja turvakotien liitto, 1999
- Vanhuksiin kohdistuvaan väkivaltaan ja siitä ilmoittamiseen liittyvät asenteet : tutkimusraportti. Ensi- ja turvakotien liitto, 1998.
- Serpola, Leena: Ikäihmisten kaltoinkohtelun ehkäisy -projekti 2003-2005 : loppuraportti. Helsinki : Suvanto, 2006.
Palkitun Suvanto-hankkeen sivusto: http://www.suvantory.fi/
Ensi- ja turvakotien liiton julkaisu: http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/liitto/julkaisut/vanhuksiin_kohdi…
Uudempia tutkimuksia on Internetissä, esimerkiksi http...
Pitäisin luotettavana lähteenä Wikipedia-artikkelia, jossa luetellaan sarjasta poistuneet henkilöt.
Siellä Atsoata kerrotaan seuraavaa:
"Atso Niit (es. Anssi Hakanen, 2000) oli 10-vuotias pikkupoika, jonka Ulla Taalasmaa otti suojiinsa ja poika viettikin paljon aikaa Taalasmailla. Ulla luuli Atson virolaisperäistä äitiä prostituoiduksi tämän toistuvien työkiireiden perusteella, mutta luulo osoittautui lopulta perättömäksi, kun Atson äiti oli töissä huoltoasemalla."
Atson sukunimi muistetaan myös Wiki-artikkelissa Atso. https://fi.wikipedia.org/wiki/Atso
Spede Show palasi kuvaruutuihin "lähes kymmenen vuoden tauon jälkeen ja nyt iloisissa väreissä" perjantaina 20.1.1984. Sillä perusteella, että prosenttisketsin kaupan lehtihyllyissä näkyvät esimerkiksi Tekniikan maailman numero 20/1983 ja Nykyposti 1/1984 (sekä jälkimmäisen mainos "uusi suuri parantajaluettelo" -tekstein), se vaikuttaisi ajoittuvan jonnekin vuoden 1984 alkupuolelle ja on siis mitä luultavimmin peräisin jostakin ohjelman kevätkaudella esitetystä jaksosta (20.1., 17.2., 16.3., 13.4.).
Laulun nimi on ”Syysyö” tai ”Syys-yö”. Sen ovat säveltäneet sekä Emil Kauppi että R. Raala eli Berndt Sarlin.
Emil Kaupin sävellys sisältyy ainakin nuotteihin Kauppi, Emil: ”Sekaäänisiä lauluja. Toinen vihko” (Luukkonen, 1909), ”Työväenopiston laulukirja : nuottipainos” (Otava, 1928) ja ”Laulukirja” (Kulutusosuuskuntien keskusliitto, 1936). Missään näistä nuoteista ei tämän laulun kohdalla mainita erikseen sanoittajaa, vaikka muiden laulujen yhteydessä sanoittajan nimi mainitaan. Myöskään Hanna-Maija Härmän kirjassa ”Emil Kauppi : säveltäjä ja musiikkimies” (Suomen työväen musiikkiliitto, 1979) ei sanoittajaa mainita.
R. Raalan sävellys sisältyy nuottiin Raala, R: ”Laululeivonen: kokoelma kaksiäänisiä koululauluja” (järjestänyt Anna...
Eilistä paremmin ikävän tuntee Markus Salo kappaleessaan Ihmisen nielevä ikävä.
https://www.youtube.com/watch?v=gZI-wter-ps&list=RDgZI-wter-ps&start_radio=1
Helsingin kaupunginkirjaston kirjastojen asiakastietokoneilta voi tulostaa ainoastaan A4-kokoisia tulosteita. Myllypuron kirjastossa on kuitenkin erikoistulostin valokuville. A4-kokoisen valokuvatulosteen hinta on 2,60 €/sivu ja A3-kokoisen ja suuremman 5,30 €/sivu. Lisätietoa Helmetin Myllypuron sivuilta kohdasta Tulostin:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirja…
Christina Rossettin runon Remember suomennos sisältyy runoantologiaan Maailman runosydän (toim. Hannu ja Janne Tarmio, 1998, s.656). Runon on suomentanut Alice Martin ja runon nimi on suomeksi Muista.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Maailman runosydän kuuluu kirjastoverkkoalueesi kokoelmiin.
https://outi.finna.fi/Record/outi.374073
Mekään emme löytäneet tietoja kyseisen sanonnan alkuperästä. Sanontojen ja lentävien lauseiden alkuperää on usein hankalaa ellei mahdotonta selvittää. Ne ovat usein kansan kielenkäytössä muodostuneita, ja sitä kautta vähitellen vakiintuneita.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa sanonnan alkuperän, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Masuuninmäki (Masunnin mäki) eli Massunmäki sai nimensä Tampellan alueen ensimmäisestä tehtaantapaisesta eli masuunista, jonka Nils Idman rakennutti vuonna 1842 kosken rannalle. Vuosina 1857–58 Adolf Törngren rakennutti masuunin viereen viisikerroksisen pellavatehtaan. Masuuninmäki sijaitsee tehdasalueen koilliskulmassa. Tänne rakennettin asuntoalue tehtaanväkeä varten. "Massunlapset" olivat Masunnin mäen lapsia.Pellavatehtaalle otettiin kyllä lapsia töihin "puolille päiville", mutta vasta 12 vuotta täyttäneinä, jolloin alkeiskouluikä oli jo sivuutettu. Tehdasyhtiö oli jo vuonna 1872 rakennuttanut alueelle koulurakennuksen "niiden perheiden lasten tiedon lähteille ohjaamiseksi, jotka sitä halusivat". Masunnin koulun oppilaiksi otettiin...
Alice Martin on suomentanut Jenny Josephin runon Varoitus (Warning) ensimmäisen rivin näin: "Kun tulen vanhaksi minä pukeudun violettiin (--)".
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Tämän runon haluaisin kuulla 3 (2000, s.416)
Korvarenkaita on löydetty jo esihistoriallisista naisten haudoista rautakauden loppupuolelta, mutta niiden esiintyminen on ollut voimakkaasti alueittaista, eivätkä ne siten kuulu aikakauden tyypillisimpiin koruihin. Meillä tavallisimpia koruja olivat erilaiset soljet, ranne- ja kaularenkaat, helmet, sormukset, neulat, rintaketjut riipuksineen ja kammat. Korvarenkaita on sitä vastoin saatu talteen enimmäkseen vain Raja-Karjalasta ja Laatokan rantamilta, missä niitä käytettiin eritoten ortodoksisen väestön keskuudessa, sekä Pohjanmaalta. Maan länsiosissa korvarenkaat tulivat monin paikoin käyttöön vasta 1800-luvun alkupuoliskolla. Muunlaisia korviin kiinnitettäviä koruja ei tutkimassani lähdekirjallisuudessa mainittu.
Lähteet:
U. T....
Lukinurkka ei enää toimi Kallion kirjastossa eikä muissakaan kirjastoissa. Lukitoiminta on keskitetty HEROon (Helsingin seudun erilaiset oppijat ry). Heron osoite on Vilhonkatu 4 B 13, puh. 68693500. Yhdistyksen omat nettisivut löytyvät osoitteesta http://www.lukihero.fi .
Hintasäännöstelyyn liittyvää kirjallisuutta voit etsiä Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta esim. asiasanoilla hintavalvonta tai hinnat. Oulun yliopiston kirjaston tietokannan osoite: http://oula.csc.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?DB=local&PAGE=First .
Aiheeseen liittyvät mm:
- Olavi Väyrynen, Hintavalvonnan vaiheita, 1990.
- Kilpailu- ja hintakomitean mietintö, 1987:4.
- Jukka Pekkarinen, Talouspolitiikan pitkä linja, 1993.
- Ylä-Liedenpohja, Jouko: Hintasääntely talouspoliittisena keinona, 1978.
