Showtanssista tai showdancestä ei löydy paljonkaan tietoa vielä. Ehkä kannattaisi tehdä puhelinhaastattelun esim. Tanssistudio Taina Kovalaisen kanssa. Niin voisit täydentää ainestoasi.
Katso lisää:
http://www.tainakovalainen.com/showtanssi.html
Kirja on tilattu ja sitä on tulossa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoihin 389 kappaletta. Todennäköisesti sen voi lainata ja varata varsin pian ilmestymispäivän jälkeen. Kannattaa seurata tilannetta Helmet-verkkokirjaston kautta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Suomen Työväen Musiikkiliitto STM on julkaissut Puhallinmusiikkilehteä, mutta lehti ei ilmesty enää. Tampereella toimivan STM:n yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.stmmusic.net/
Ydinvoima on yksinkertaistetusti sanottuna energiantuotantotapa, jossa atomien ytimiä hajottamalla tai yhdistämällä saadaan energiaa. Fissio eli ytimien hajottaminen on tapa, jolla ydinvoimaloissa uraanista tai plutoniumista saadaan energiaa. Ydinvoimalan toiminnasta syntyy radioaktiivista ydinjätettä. Suomessa mielipiteet ydinvoimasta vaihtelevat: toiset kannattavat sitä energiamuodon halpuuden ja vähäisten hiilidioksidipäästöjen vuoksi, kun taas toiset vastustavat sitä ydinvoimaan liittyvien turvallisuusriskien ja hyvin pitkään radioaktiivisena pysyvän jätteen vuoksi
Ydinvoima on sen verran laaja aihe, ettei tässä ole oikein mahdollisuutta kertoa siitä kattavasti. Siksi annankin tässä alla sinulle linkkejä sivustoilla, joista voit lukea...
Voit pyytää lisäämään eräpäivämuistutuksen asiakastietoihisi seuraavalla kirjastokäynnilläsi tai puhelimitse/sähköpostilla. Eräpäivämuistutus on Kouvolan kirjastoissa maksuton.
Kirja on suomennettu nimellä Saksan ihme, "nimen Hyvinvointia kaikille sijasta, koska se suomalaiselle lukijalle tuttuna sanontana selvemmin ilmaisee, mitä tapahtumaa kirjassa käsitellään". Esipuhe suomalaiseen painokseen on kirjassa suomeksi. Kirja on lainattavissa Pasilan kirjaston kirjavarastosta.
Radonia esiintyy alueilla, joiden kallio- tai maaperässä on riittävästi radioaktiivisia mineraaleja. Uraaniamalmien ja uraanikaivosten alueella radonia varmaankin esiintyy, mutta usein myös tavallisessa graniittisessa kivessä on niin paljon radioaktiivisia aineita, että ilmaan tai vaikkapa porakaivon veteen erittyy radonkaasua. Esimerkiksi Suomessa itäisellä Uudellamaalla on graniittisia alueita, joilla radon on huomattava ongelma.
Joten Venäjäällä varmasti on radonia uraanimalmien ja jätealueiden ympäristössä, mutta saattaa olla myös joidenkin graniittien alueilla, vaikka niissä ei hyödynnettäviä uraanimalmeja olisikaan. Tarkempaa tietoa Venäjän radon alueista saattaa olla Suomen Säteilyturvakeskuksella http://www.stuk.fi/
Kirja löytyy Lahden kaupunginkirjastosta sekä lainakappaleena että kotiseutukokoelmasta:
http://www.lastukirjastot.fi/lahti/teos.asp?teosid=D87C647B%2D21B5%2D00…
Ikävä kyllä emme tällä hetkellä voi ottaa alustavia varauksia. Varauksen voi jättää heti, kun materiaali löytyy HelMet-tietokannasta saapuneena jollekin kirjastolle.
Valkoisen kääpiön äänikirjaversion ilmestymispäiväksi meille on ilmoitettu 15.9., johon täytyy lisätä pari viikkoa käsittelyaikaa, ennen kuin se saadaan kirjastoihin.
Espoossa ollaan ottamassa käyttöön kirjastojärjestelmän oma hankintajärjestelmä, jolloin varauksia voi jättää heti, kun materiaali on tilattu kirjastoihin. Parannusta palveluumme on siis luvassa!
Wikipedia-artikkeli määrittelee taiteilijakirjan itsenäiseksi taideteokseksi, yleensä käsintehdyksi kirjaa muistuttavaksi esineeksi. Se on kirjan ja taideteoksen yhdistelmä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Taiteilijakirja
Sitä ei liene mahdollista täysin kattavasti ja yksiselitteisesti määritellä. Emmi Martin, joka hoitaa Helsingin Rikhardinkadun kirjastossa sijaitsevaa taiteilijakirjakokoelmaa ja on yksi RikArt-verkkogallerian toimittajista, kertoo kiinnostavasti taiteilijakirjoista Kirjastokaista-videolla:
http://www.kirjastokaista.fi/2010/02/19/taiteilijakirjat_esittelyssa/
Kirjan Vanish suomennosta on kysytty palvelussa aikaisemminkin. Se on trilogian toinen osa, ja sitä on kysytty trilogian ensimmäisen osan kustantaneen Nemon Facebook-sivulla. Kustantaja on vastannut vuosi sitten, että "Toivottavasti Liekkiin saadaan jatkoa myös suomeksi. Tällä hetkellä käännöstä harkitaan".
Asiaa voi tiedustella kustantajalta: http://www.nemokustannus.fi/yhteys/
Metsäjäniksen talviturkki on evoluution myötä kehittynyt perinnöllinen piirre. Sitä ei kuitenkaan laukaise säätila, vaan pääasiassa päivän pituus eli valon määrä. Valon määrähän ei muutu samalla leveysasteella kuten säätila.
Samalla leveysasteellakin jänisyksilöiden kohdalla on suuria eroja siinä, miten nopeasti kesäturkki vaihtuu valkoiseen. Valkotäpläisellä muutos on vasta käynnissä, kun samaan aikaan jokin lajitoveri voi olla jo täysin valkoinen tai kesänruskea.
Ratkaisevaa on kuitenkin se, miten etelässä tai pohjoisessa jänis sattuu elämään. Lapin jänikset muuttuvat valkoisiksi paljon aikaisemmin kuin Helsingin seudulla (Suomessa metsäjäniksiä on koko maassa).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kyseessä on Hannu Lemisen ohjaama elokuva Valkoiset ruusut vuodelta 1943. Sen pääosia näyttelevät Helena Kara ja Tauno Palo.
Lisätietoa elokuvasta on esim. kansallisfilmografia Elonetissä: http://www.elonet.fi/fi/elokuva/120963. Sisältöseloste-kohdasta löytyy tarkka juonikuvaus.
Hei,
Pääkirjasto on avoinna lauantaisin klo 15:sta ja sunnuntaisin suljettu, joten olet valitettavasti joutunut odottamaan vastausta. Tule noutamaan CD:t tänään. Kirjasto on avoinna 10-20. Pahoittelemme tapahtunutta.
Maija-Leena Noppari on kirjoittanut kirjat Penttahittisen pidot vuoressa (v. 1938) ja Penttahittisen kasvatti (v. 1946). Edellisen on kuvittanut Helga Sjöstedt, ja jälkimmäisen Soini Talaskivi.
Satuja on julkaistu myöhemmin kirjassa Vuorenkuningas Penttahittinen (v.1965). Tämä kirja sisältää kokonaan Penttahittisen pidot vuoressa -teoksen, ja joitakin satuja kirjasta Penttahittisen kasvatti. Lisäksi teoksessa on osia Maija-Leena Nopparin Topias Todenpuhuja -kirjasta. Vuorenkuningas Penttahittinen -kirjan on kuvittanut Leena Puranen.
Vuorenkuningas Penttahittinen -teoksesta on olemassa vielä v:lta 2005 selkokielinen versio, jossa on useita eri kuvittajia.
Enkelitauluja jaetaan nykyisinkin joillakin paikkakunnilla, Lapuan seurakunta on jakanut koulun aloittaville puista enkelitaulua.
Seurakunnat voivat kutsua koulunsa aloittavia lapsia siunaustilaisuuksiin, joissa voidaan jakaa jokin lahja, Rovaniemellä se on lasten raamattu, Tampereella enkeliheijastin.
Nykyään tuskin jaetaan päiväkodeissa uskontoon viittaavia tavaroita, koska ryhmissä on moniin eri uskontokuntiin kuuluvia lapsia.
Seurakuntien ja päiväkotien välillä voi olla kuitenkin yhteistyötä joillakin paikkakunnilla kuten Orimattilassa.
http://www.lapuantuomiokirkkoseurakunta.fi/00010446-ekaluokkalaiset-siu…
http://www.evl.fi/kkh/to/kjmk/kal/h290902.html
http://www.rovaniemenseurakunta.fi/toimintaa/lapsille_ja_perheille/last…
http://...
Sanakirjan mukaan suomennos on studio-ohjaaja. Ammattinetistä www.ammattinetti.fi ei löydy tuolla termillä kuvausta, mutta muuta tietoa Televisio- ja radioalasta sieltä löytyy.
Oletan nyt, että kyseinen vero on osakkeiden myynnistä maksettu luovutusvoittovero. Luovutusvoitto eli tuttavallisemmin myyntivoitto lasketaan tällaisella kaavalla:
luovutushinta – (hankintameno + varainsiirtovero) – voiton hankkimisesta koituneet menot = myyntivoitto
Myyntivoitto on pääomatuloa. Pääomatuloveroprosentit eri vuosille voit löytää esimerkiksi Veronmaksajat- sivuston lopussa olevasta taulukosta.
https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Tuloverot/Tuloveroperusteet…
Voit maksamasi veron perusteella päätellä, mikä on ollut alkuperäinen myyntivoittosi. Tästä ei tietysti voi vielä suoraan päätellä kuinka paljon Nokian osakkeita olet omistanut. Myyntivoittosi kun on riippunut osakkeiden arvosta silloin kun olet hankkinut ne,...
Pääkaupunkiseudulla Tennessee Williamsin (1911 - 1983) näytelmän A Streetcar Named Desire (1947) suomennos Viettelyksen vaunu löytyy Teatterikorkeakoulun kirjastosta. Maijaliisa Auterisen ja Simo Konsalan suomennos on vuodelta 1979. Reita Lounatvuori suomensi näytelmän vuonna 2004.
Näytelmän ruotsinnos Linje lusta (ruots. Sven Barthel, 1949) on lainattavissa HelMet-kirjastojen Pasilan kirjavarastosta. Teatterikorkeakoulun kirjastosta löytyy myös Jurek Sawkan Wasa Teaterille muokkaama laitos ruotsinnoksesta vuodelta 1983.
Englanninkielinen alkuteos on lainattavissa useampanakin eri painoksena HelMet-kirjastoista.
Teatterikorkeakoulun kirjasto on kaikille avoin kirjasto.
https://finna.fi
https://lib.uniarts.fi/tietoa-kirjastosta
http://...
Haussa ei valitettavasti löytynyt juuri mainittua tekstijaksoa sisältävää sävelmää.
Kärki - Helismaa kaksikon tekemä Rakastan tätä maata -laulu alkaa sanoilla "On Suomi karu, kylmä maa, sen talvet pitkät on". Samaa aihetta lähestyy myös Timo Rautiaisen Kova maa: "Kylmä ja kova maa, mun kotimaa...". Samoin Vesa Alaren Kaunis karu maa: "Kaunis karu maamme jolta voimaa saamme".
Tunnistaisiko joku palstaa seuraava kappaleen?
