Kokeilin varata toisen ja kolmannen tuotantokauden DVD:t ja onnistui - ehkä palvelussa on ollut tilapäinen häiriö silloin kun kokeilit tehdä varauksia. Kokeile uudelleen ja jollei onnistu soita tänne Sellon kirjaston pajaan (09)81657607 niin yritetään yhdessä.
Ilmoitus EI saatavilla tulee näkyviin hakuun silloin kun kaikki kappaleet ovat lainassa niin kuin noiden kanssa nyt on.
Enligt Yles Fono-databas heter Anita Lindbloms version av den här sången Vårar kommer och går. Sången finns på skivan De 20 mest önskade med Anita Lindblom (1984):
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=750d75a3-af20-49e3-987f-06fa…
Tyvärr hittade vi inte texten till den här sången. La Paloma finns på svenska på boken Gröna visboken / Urval och redigering Tage Nilsson, Klas Ralf (1977), men den år en annan version:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1031943__Sgr%C3%B6na%20vis…
Det finns också en annan version på svenska. Den heter La Paloma, men
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1031943__Sgr%C3%B6na%20vis…
Gröna visboken / Urval och redigering Tage Nilsson, Klas Ralf
Tässä kaksi ehdotusta. Ritva Toivolan lastenkirjassa Taikametsän tuliketut seikkailee mammutteja ja kettuja - tosin ei hopea- vaan tuli-. Kirja on julkaistu vuonna 1974. Derek Sampsonin kirjassa Luolamies Nuru ja karvamammutti (1. painos 1973) on mammutteja ja sapelihammastiikeri, mutta ei kettuja. Olisiko toinen näistä etsimäsi? Toivolan kirja on Helmet-kirjastojen kirjavarastossa ja Munkkiniemen kirjastossa. Sampsonin kirja on kirjavarastossa ja Kauniaisten kirjastossa.
Laina-Annikki Rinteen satukirja Kuka vei Veerun lapset ilmestyi vuonna 1968. Kaksi kappaletta tätä kirjaa löytyy kirjavarastosta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Aika monessa kirjastossa eri puolella Suomea se vielä on kokoelmissa. Myös jotkut antikvariaatit näyttävät kirjaa...
Väestörekisterikeskus julkaisee avoindata.fi-palvelussa suomalaisten etu- ja sukunimet, joita on väestötietojärjestelmässä vähintään 20 kappaletta.
Tietosuojasyistä sukunimiä, joita on alle 20 kappaletta, ei esitetä luetteloissa. Luettelossa sukunimiä on 22690. Nimiaineistot on poimittu syyskuussa 2018. https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/none
Sukunimi-info -sivustolle on kerätty tietoja 23315 Suomessa esiintyvästä sukunimestä suomalaisista sukunimistä. Tieto on yhdistelty julkisista listauksista, tilastoista ja nimitutkimuksista. 22 654 sukunimestä on koottu erilaisia tilastoja. http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/index-tilastot.html
Tieteen termipankki määrittelee totalitarismin näin: yhteiskuntajärjestelmä, jossa yksi valtaryhmittymä tiukasti säätelee yhteisön poliittista ja kulttuurillista toimintaa ja jossa yksityisten ihmisten vapautta on jyrkästi kavennettu:
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:totalitarismi
Perusteellinen selvitys totalitarismista löytyy Hannah Arendtin kirjasta Totalitarismin synty. Kirjasta on artikkeli Tiede & Edistys -lehdessä (Totalitarismin syntyä jäljittämässä Ari-Elmeri Hyvönen, 4/2013, s. 329-332), joka on luettavissa myös verkossa:
https://s3.amazonaws.com/academia.edu.documents/39173044/Hyvonen_-_Totalitarismin_syntya_jaljittamassa.pdf?AWSAccessKeyId=AKIAIWOWYYGZ2Y53UL3A&Expires=1554710292&Signature=...
Vaikka Ulmasia tavataan jo 1500-luvulta peräisin olevissa asiakirjalähteissä, nimen alkuperälle ei ole löytynyt ehdottoman varmaa selitystä. Paikannimet ovat aina yksi mahdollinen alkuperä henkilönnimille, ja Ulmanen ja muut sitä lähellä olevat sukunimet (Ulmaja, Ulmala, Ulmonen) voivat olla hyvinkin olla peräisin jostakin maantieteellisestä nimestä. Esimerkiksi Suistamolla on Ulmalahti ja Sallassa Ulmapaljakka. Germaanilainankaan mahdollisuus ei ole täysin poissuljettu: äänteellisesti Ulmaselle läheisiä ovat saksalaisperäisen miehennimen Uodalman lyhennysmuodot Ollman ja Ul(l)mann. Nimen merkitys saattaisi liittyä Etelä- ja Laatokan Karjalassa käytettyihin sanoihin ulmakka ja ulmakko, jotka tarkoittavat kylmähköä, pilvistä...
Jabberwocky-runo on Lewis Carrollin teoksen Through the Looking-Glass ensimmäisestä luvusta.
Teoksesta on kaksi suomennosta. Eeva-Liisa Manner ja Kirsi Kunnas suomensivat teoksen vuonna 1974 (Liisan seikkailut peilimaailmassa). Heidän suomennoksessaan Jabberwocky on Pekoraali. Alice Martinin suomennos Alice peilintakamaassa on vuodelta 2010. Martin suomensi Jabberwockyn Monkeriaaksi.
Saat kyseisen katkelman kummastakin suomennoksesta sähköpostiisi.
https://www.gutenberg.org/files/12/12-h/12-h.htm
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pekoraali_(runo)
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Piki-verkkokirjaston kautta löytyy nuotteja kumpaankin kappaleeseen. Klarinetille kylläkin vain yksi. Se on kappaleeseen Sä kaunehin oot: Klezmer clarinet duets. Alla linkit hakutuloksiin:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR…
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR…
Löysin saksan kielen sanakirja Wahrigista etymologisen selityksen saksan kielen vastaavalle ilmaukselle Tratte. Se on lähtöisin italian kielen samaa merkitsevästä ilmauksesta tratta, joka taas pohjautuu latinan verbin trahere (vetää) partisiipin perfektimuotoon tractus, tracta, tractum.
Nykysuomen sanakirjasta en löytänyt selitystä sanan alkuperälle.
Kielitoimiston ohjepankista löytyy yritysnimiä koskeva ohje: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/yritysnimet/ohje/167.
Sen mukaan "silloin kun moniosaisissa yritysnimissä ensimmäisenä osana on paikannimi ja jälkiosana paikan lajia ilmaiseva osa (laitos, yhtiö, keskus, kauppa tms.), jälkiosa kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, esimerkiksi Elovainion liikekeskus. Kun paikan lajia ilmaiseva osa puuttuu, nimen toinenkin osa ymmärretään erisnimeksi ja voidaan kirjoittaa isolla alkukirjaimella."
Mikäli yrityksen tapa kirjoittaa nimensä poikkeaa varsinaisista oikeinkirjoitussäännöistä (esim. käyttämällä isoa kirjainta nimen keskellä tai välimerkkejä nimen osana), ohjeena on noudattaa näiden nimien kohdalla lehti- ja muussa...
19.4.1964 klo 12.30 Tukon keskusvaraston toisen kerroksen banaanikypsyttämössä tapahtui räjähdys, joka aiheutti yhden henkilön kuoleman ja 11 loukkaantumisen. Räjähdys romautti välikaton osittaisesti, osa ulkoseinää kaatui kadulle ja kaikki rakennuksen ikkunat särkyivät. Räjähdyksen arveltiin alustavissa tutkimuksissa johtuneen banaanivaraston tuulettimien tai sähkövalojen aiheuttamasta kipinästä, joka sai banaanien kypsyttämisessä käytetyn asetyleenin räjähtämään. Tukon keskusvarasto sijaitsi tuolloin Helsingin Sörnäisissä Panimokatu 1:ssä.
Autoja Tukon keskusvaraston pihalla, Panimokatu 1. Pietinen, valokuvaaja 1960-1963, Helsingin kaupunginmuseo.
Laatikoita puretaan autosta Tukon keskusvarastolla. Panimokatu 1....
Kielitoimiston sanakirja tuntee ilmaisun "kiitos paljon", mutta suosittelee käyttämään mieluummin ilmaisua "paljon kiitoksia", ks. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kiitos?searchMode=all Arkisessa kielenkäytössä "kiitos paljon" on kyllä todella yleinen ilmaisu, vaikka se ei virallisesti olekaan hyvää suomea.
Koraani löytyy luettuna Yle Areena Audiosta. Koraanin lukija on Pekka Savolainen ja luennan lisäksi voit kuunnella myös taustoittavia keskusteluja.
Linkki: Koraani-sarja https://areena.yle.fi/audio/1-2670459
Suomen Pankin julkaisuarkistosta Kaisusta https://publications.bof.fi löytyvät digitoituina vuosikertomukset. Niistä löytyy mm. valuuttakurssitietoja. Vuoden 1970 vuosikertomus löytyy osoitteesta: https://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-201408071590
Siinä on sivulla 32 Suomen Pankin viralliset valuuttojen myyntikurssit vuosien 1969 ja 1970 lopussa, samoin kuin niiden vaihtelualueiden ääriarvot sekä myynti- ja ostokurssien väliset erot.
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyvä lumikenkäilyä käsittelevä aineisto on lähinnä lumikenkäilyä liikuntamuotona esittelevää, kuten esim. Mika Kalakosken Lumikengät - polku talviseen luontoon -teos.
Yliopistojen yhteistietokanta Lindan kautta löytyy joitakin tutkimuksiakin esim. Pekka Mäkisen Lumikenkien käytön vaikutus hakkuutyön ajanmenekkiin ja kuormittavuuteen (1990) ja Toivo Vuorelan Suomalaisten lumikengistä ja suosuksista (1900). Tutkimukset käsittelevät lähinnä lumikenkien käyttöä metsätöissä. Teokset ovat Helsingin yliopiston kokoelmissa.
Lehtiartikkeleita aiheesta löytyy artikkelitietokantojen Aleksi (26 viitettä) ja Arto (38 viitettä) kautta. Artikkeleita tutkimatta on vaikea sanoa, voiko niitä pitää tutkimuksina....
Miklos Nyiszlin kirja "Auschwitz: a Doctor´s Eyewitness Account" ei ole julkaistu suomeksi.
Lähikirjastosi kaukopalvelun kautta saat englanninkileisen version luettavaksesi. Kokkolan kaupungikirjastossa veloitamme 5 € / kaukolaina.
Tracy Chevalierin romaani Tyttö ja korvakoru on yksin-kertainen kertomus köyhtyneen porvarisperheen lahjakkaasta tyttärestä, joka joutuu piiaksi Vermeerin jatkuvasti kasvavaan perheeseen. Aluksi hän pääsee taiteilijan apulaiseksi sekoittamaan värejä ja vihdoin malliksi mestari-teokseen. Hinta on kuitenkin kova. Vermeerin ehdoton taiteilijaluonne vaatii veronsa myös ympäristöltään.
Tekijä on Yhdysvaltalainen tietokirjatoimittaja, joka on muuttanut Eurooppaan ja ryhtynyt kirjailijaksi tämän kirjan myötä. Kirjassa kuvataan rauhallisesti ja tyynesti myös perheen sisäisiä jännitteitä ja sen ajan ankaraa, mutta toisaalta kauneuden täyttämää elämää.
Kollegan avulla sain tietää, että Viljo Kajavalla on tuon niminen runo (löytyy ainakin kokoelmasta Tuuli, valo, meri), olisikohan tuo se kysytty runo? Tabermannin hyllyssä olevista teoksista ei tuon nimistä runoa löyutynyt.
Asiakkaiden lainahistoria ei tallennu kirjastojärjestelmään. Jo lainsäädäntö estää sen. Tällä hetkellä vielä koekäytössä olevassa uudessa verkkokirjastossamme Arenassa asiakkaillamme on mahdollisuus tallentaa tietoja teoksista omaan hyllyyn. Sinne voit jatkossa koota vaikka oman lainahistoriasi. Saat toiminnon käyttöösi, kun kirjaudut palveluun. Ohjeet löytyvät Arenan sivuilta, verkkokirjasto Arena: http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/
