Oulun maakunta-arkistossa säilytetään Oulun piirilääkärin arkistoa, josta löytyvät kätilöiden laatimat synnytysluettelot ja -kertomukset (1888-1914). Asiakirjojen käyttö saattaa edellyttää käyttölupaa.
Johanna Tuomolan jännitystrilogian kolmas osa ei ole vielä ilmestynyt. Ilmestymisen ajankohdasta ei ole ennakkotietoa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/node/161
Löysin Virpi Oksasen pro gradu tutkielman kirjastoalan ammattinimikkeistä vuodelta 2020. Hän listaa tavallisimpia: kirjastonhoitaja/erikoiskirjastonhoitaja, kirjastovirkailija/erikoiskirjastovirkailija, informaatikko/pedagoginen informaatikko, kirjastoauton virkailija, kirjastopedagogi, mediaohjaaja, kirjastoneuvoja. Lisäksi on tietenkin hanketyöntekijöitä sekä johto-ja esihenkilöitä, joiden nimekkeet vaihtelevat melkoisesti. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/121754/OksanenVirpi.pdf?sequence=2
Isomman kunnan ja kaupunginkirjastolla on yleensä kirjastotoimen johtaja tai kirjastopalveluiden johtaja ja mahdollisesti osastonjohtajia tai asiakaspalvelupäälliköitä. Pienemmillä kirjastoilla on kirjastonjohtajat, mutta...
Lapinvuokko (2010) on ensimmäinen osa Enni Mustosen Pohjantuulen tarinoita -trilogiassa. Jääleinikki (2011) on trilogian toinen osa ja kolmas osa on nimeltään Kultarikko (2012).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…
Kirjasarjoista voi etsiä tietoa Kirjasammosta https://www.kirjasampo.fi/fi
tai kansallisbibliografia Fennicasta https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Wiktionaryn ja Online Etymology Dictionaryn mukaan Alma tulee latinan sanasta "alma", joka on feminiinimuoto adjektiivista "almus", joka tarkoittaa kilttiä, suotuisaa. Emma tulee samasta lähteestä kuin germaanisten nimien Ermentrude ja Ermengarde alkuosa, Ermen-, joissa se tarkoittaa kokonaista, universaalia.
https://en.wiktionary.org/wiki/Alma
https://www.etymonline.com/word/alma
https://en.wiktionary.org/wiki/Emma
https://www.etymonline.com/word/Emma#etymonline_v_32349
Kuopion korttelimuseon Savolaisherkut ja arjen antimet -verkkonäyttely kertoo, että "ensimmäinen pizzeria ilmestyi Suokadulle 1970-luvun lopulla" Savolaisherkut ja arjen antimet - Kuopionkorttelimuseo.fi
Pizzerian nimeä ei korttelimuseon tekstissä mainita, mutta esimerkiksi keskustelupalstoilla (muistojen baarit ja ravintolat - - Suomi24 Keskustelut) on muisteltu, että Pizzeria N:o 1 olisi avautunut Suokadulle vuonna 1978. Pizzeria N:o 1 on Rabbe Grönblomin 1970-luvun lopulla perustama pizzeriaketju (Rabbe Grönblom – Wikipedia).
Sanakirjamääritelmän mukaisesti manner on 'suuri yhtenäinen maa-alue'. Eteläisen pallonpuoliskon napa-alueella on iso manner. Se on korkealla merenpinnan yläpuolella ja siellä on massivinen määrä jäätä. Pohjoisnavan alla taas on merta ohuen kelluvan jääkalvon alla. Jos napajäätiköt sulaisivat kokonaan, eteläisellä pallonpuoliskolla olisi jäätikön tilalla iso manner, mutta pohjoisessa vain suurten mannerten ympäröimä Pohjoinen jäämeri saarineen.
Lähteet:
Timo Kalevi Forss, Martti Lintunen & Tommi Tukiainen, Napakirja : Arktis ja Antarktis
Kielitoimiston sanakirja | https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/manner
Sirkka Lassilan Uuden käytöksen kultaisen kirjan (WSOY, 1.p. 1997 - 7.p. 1999) jälkeen WSOY:ltä on ilmestynyt Eija Kämäräisen Hyvä käytös, hyvät tavat: käytöksen kultainen kirja (2004). Muita käytösoppaita on ilmestynyt tämän jälkeen, tosin niitäkin harvoin ja vähän. Ohessa muutamia:
Helena Valonen Hyvä käytös: kaikki mitä tulee tietää (Auditorium, 2014)
Mirva Saukkola: Etiketti: käytösopas arkeen ja juhlaan (WSOY, 2014)
Hei,
Ohjaaja Markku Pölösen mukaan elokuvassa hyödynnettiin ainakin kolmea ns. rekilaulua / isojen poikien laulua. Yksi näistä oli Koppelovitun valssi (josta ainakin tuo jälkimmäinen riimipari) ja muita hän ei enää muistanut.
Koppelovitun valssi löytyy vaikkapa Mesikämmenet-yhtyeen levyltä Kauneimmat rekilaulut (CD-levy ; Ainoa productions, 2014).
Muita voi etsiä vaikkapa seuraavista:
Isojen poikien laulukirja : Rehvakkaita ja remsseitä rekilauluja Suomen kansan suusta / koonnut Otso I. Hipiäinen (Gummerus, 1971)
Isojen poikien laulukirja / toim. Peppi Helin (Gummerus, 1994)
Eikä tätä laulua laulaa saa : suomalaiset eroottiset kansanlaulut / Jimmy Träskelin (Kansanmusiikki-instituutti, 2018)
Hanki -hankintajärjestelmän kehittäminen aloitettiin keväällä 1998 Helsingin kaupunginkirjaston ja Bitwise Oy:n (sittemmin RTS Networks Finland Oy) yhteistyönä. Hanki otettiin Helsingin kaupunginkirjaston hankintatoimistossa, kaikissa sivukirjastoissa, laitoskirjastoissa ja muissa toimipisteissä käyttöön marraskuussa 1998. Vantaan kaupunginkirjasto on ryhtynyt käyttämään Hankia alkuvuodesta 1999, ja Espoon ja Kauniaisten kaupunginkirjastot tulevat mukaan myöhemmin tänä vuonna. Käyttöönoton jälkeenkin Hankia on kehitetty ja siihen on lisätty uusia ominaisuuksia. Käyttäjät ovat yleensä oleet varsin tyytyväisiä Hankiin, koska sen avulla on päästy eroon monistettujen valintalistojen lähettämisestä edestakaisin hankintatoimiston ja kirjastojen...
Kirjallisuutta tietokoneviruksista löytyy aika paljonkin. Ongelmana on ihan tuoreen tiedon vähäisyys. Suosittelisin mieluiten internetin käyttöä, jos kaipaat tuoretta materiaalia.
Tässä kuitenkin joitain poimintoja eri kirjastojen tietokannoista:
- Kerttula, Esa : Tietoverkkojen tietoturva : tarpeet ja teknologiat, internet-tietoturva, suljettujen IP-verkkojen tietoturva, julkisen avaimen infrastruktuuri (98)
- Helenius, Marko: Tietokonevirukset ja virustentorjunta (94)
- Järvinen, Petteri : Tietokonevirukset (90)
- Nikander, Pekka : Internet-tietoturva (96)
- Paavilainen, Juhani : Tietoturva (98)
- Kleemola, Maija : Tietosuojavaatimukset verkottuvassa tietojärjestelmässä (98)
Voit itsekin hakea oman kirjastosi (ja netin välityksellä...
Valitettavasti en löytänyt kysymästäsi kirjasta mitään tietoa - en kansallisbibliografiasta, enkä Kymijoen seudun kirjastotietokannoista sen paremmin kuin Varastokirjastostakaan.
Ehkä kyseessä on jokin omakustanne tai pienpainate, mutta valitettavasti en pysty sinua tässä asiassa auttamaan.
Virpi Tuunaisen väitöskirjaa Different models of electronic commerce: integration of value chains and business processes (julkaistu: Helsinki School of Economics and Business Administration, 1999, sarjassa Acta Universitatis oeconomicae Helsingiensis. A.) on Linnea kirjastotietokannan mukaan saatavilla mm. Turun kauppakorkeakoulun kirjastosta. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden kuitenkin puhelimitse Helsingin Kauppakorkeakoulun kirjastosta (puh. 09- 4313 8404), sillä väitöskirja on Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisu sekä osa koulun julkaisusarjaa.
Ehdotan Salme Setälän kirjaa Kirjoitan pojalleni (WSOY 1971). Arkkitehtiopinnoistaan Salme Setälä kertoo kirjassaan Polusteekin koulussa - opiskelua kymmenluvulla (Otava 1970) ja työstään kirjassa Epäasiallinen kronikka viiden pääjohtajan ajalta (WSOY 1973).
Viivi Hyvösestä löytyy tietoja vuodelta 1999, jolloin hän julkaisi toisen kirjansa Mahlaa suonissaan. Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 -nimisessä teoksessa on muutama sivu kirjailijasta. Teos on julkaistu vuonna 2001 ja sen mukaan Viivi Hyvönen on syntynyt 16.4.1981 ja asuu Kuopiossa.
Kirjastosta löytyy aikakauslehdissä julkaistuja haastatteluja, joista voi poimia elämäkerrallista tietoa:
Hujanen, Erkki : Etäisyys kiehtoo nuorta fantasiakirjailijaa.
- Kirjastolehti 1999 : 7-8 s. 6-7
Hämäläinen, Helena : Viivin villit seikkailut
- Kodin kuvalehti 1995 : 17 s. 40-41, 136
Sanomalehtileikkeitä säilytetään Oulun kaupunginkirjaston käsikirjastossa ja lasten ja nuortenosastolla:
Haapanen, Irmeli : Viivi purkaa liiallista...
Google-haulla saa paljonkin sivuja esille, ne ovat tosin hyvin kaupallisia. Kotimaisista artikkelitietokannoista en löytänyt mitään, mutta kirjaston asiakasmikroilla on käytössä Ebsco-tietokanta, josta löytyy englanninkielisiä artikkeleita. Sieltä sain 34 viitettä Marithe & Francois Girbaudista, niistä 10 oli kokotekstiviitteitä. Lehtilähteitä olivat esim. Brandweek ja New York Amsterdam News. Kirjastossa voitte tulostaa kokotekstiviitteet tai tallentaa ne levykkeelle.
Lukihäiriöstä löytyy paljonkin aineistoa. Voitte hakea PIKI-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ vasemman reunan linkistä HAKU. Asiasanalla lukihäiriöt saa tulokseksi peräti 91 teosta (kirjoja, videoita, cd-rom-levyjä). Jos yhdistää asiasanat: lukihäiriöt ja lapset (tekijä-tai nimeke-kentän voi vaihtaa asiasana-kentäksi), tuloksena on 34 teosta. Näiden aineistojen saatavuutta voi tarkastella samalta sivulta.
Runosta on olemassa kaksikin muuta suomennosta. Toinen on Veijo Meren ja nimeltään Aralle rakastetulle. Se on julkaistu runokokoelmassa Runoni rakkaudesta (toim.) Salme Saure. Otava 1981.
Toinen käännös on Kirsti Simonsuuren ja nimeltään Kainolle rakkaalleen. Tämä suomennos löytyy ainakin Parnassosta vuodelta 2001 niteestä 3.
