Näyttää siltä että noihin mainitsemiisi luettelointiin liittyviin asioihin liittyviä yksityiskohtia on viime aikoina pohdiskeltu aika vähän, koska ainakaan suomen kielellä en käytössäni olevista artikkelitietokannoista (Aleksi, Arto, Kati) löytänyt oikeastaan mitään. Yksi englanninkielinen aihettasi jollakin tavalla sivuava kirja löytyy Tampereen yliopiston kirjastosta:
Guidelines for subject authority and reference entries, München : Saur, 1993.
Lisäksi löysin informaatiotutkimuksen virtuaalikirjastosta yhden osoitteen, josta voisit itse kokeilla hakea tietoa: http://www.itcompany.com/inforetriever/cat.htm
Toimii tosin vain englannin kielellä. Ehkäpä sitten Suomalaiset luettelointisäännöt ovat tällä hetkellä paras lähde tällaisille...
Här är en: på Finska Historiska Samfundets websida, http://www.histseura.fi, finns det Nationalbiografin och där är det möjligt att söka information om en person.
Och några till: http://home.swipnet.se/mobigym/runeberg.htm
http://130.236.254.25/runeberg/svlihist/runeberg.html
http://www.kirjasto.sci.fi/runeberg.htm (på engelska)
Kyseessä voi olla kuusen koristemuoto ns. pallolatvakuusi tai tuulenpesäkuusi. http://www.metla.fi/tapahtumat/2014/metsataimitarhapaivat/Nikkanen-Kuusen-koristemuodoista-koristepuulajikkeita.pdf Myös männyllä on melko yleisesti tuulenpesä-latvustoja. http://www.metla.fi/julkaisut/mt/1998/670/ps-tuule.htm
Koivun ja muiden lehtipuiden tuulenpesät aiheuttaa tuulenpesäsieni. Kuusessa tuulenpesä on periytyvä geenimuutos latvuston kasvupisteessä. Siksi tuulenpesäkuusia on voitu jalostaa koristekasveiksi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuulenpes%C3%A4sienet
Luonnonvarakeskukselle (Luke) on myönnetty Euroopan unionin laajuiset kasvinjalostajanoikeudet kuusen koristeelliselle erikoismuodolle, lajikenimeltään ’Punahilkalle...
Merriam-Webster-sanakirjan mukaan cousin-in-law tarkoittaa serkun puolisoa tai puolison serkkua.
https://www.merriam-webster.com/dictionary/cousin-in-law
Suomen kielessä ei ole vastaavaa nimitystä.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/20/perheen-nimet-tadista-kytyyn-ja-natoon
http://www.kysy.fi/kysymys/voisitteko-te-kertoa-kaikkikaiken-sukulaissanat-ja-kertoa-keta-ne-tarkoittavat
Muistelet aivan oikein. Ainakin Helsingin Sanomissa on kirjoitettu Keskuskadun kiveyksen kuvioinnista pariinkin kertaan. 24.11.2009 kiveys oli vielä alkutekijöissään ja aidattuna. Laatoista ei löydy ihan samanlaista aina toistuvaa kuvioita, todettiin Hesarin jutussa. "Penrosen laatassa on vain kaksi osaa, josta kaikki muodostuu: nuoli ja leija. Niitä kun yhdistelee parin helpon säännön avulla, jatkuu kuvio luovasti loputtomiin."
6.8.2014 lehden sivuilla esiteltiin jo valmista kiveystä: "Keskuskadun kävelykadusta voi tulla matemaattisen hämmästelyn kohde."
Myös Tiedekeskus Heurekan edustalla on Penrosen laatoitus, kuten Simo Kivelä matematiikkablogissaan mainitsee http://simokivela.blogspot.com/2014/08/keskuskadun-...
Laadin Kirjasampoon kirjahyllyn tuoreista saksan kielestä suomennetuista kaunokirjallisista teoksista. Jännityskirjallisuutta ja viihdettä on mukana jonkin verran, mutta en ottanut listalle aivan kaikkea näistä genreistä. Muuten listalla on mukana kattavasti kaikki vuosien 2013-2021 välillä ilmestyneet saksasta käännetyt teokset. Kirjailijat ovat saksalaisia, sveitsiläisiä ja itävaltalaisia nykykirjailijoita. Lisätietoa teoksista ja kirjailijoista löytyy Kirjasammon kautta.
Tässä linkki hyllyyn:
https://www.kirjasampo.fi/fi/uutta_saksankielist%C3%A4_kirjallisuutta_s…;
Tajunnanvirtakirjallisuus on kirjallisuuden lajityyppi eli genre, jonka kertomatekniikka pyrkii kuvaamaan ihmisen alitajuisia mielenliikkeitä eli tajunnanvirtaa.
Kirjaston kokoelmatietokannan kirjojen tiedoissa kuvailusanat tulevat yleensä kirjastojen virallisista asiasanastoista. Suomen kirjastojen asiasanastojen sanoja voi hakea ja tutkia verkkosivun Finto.fi kautta.
Nykysuomen sanakirja antaa "on yks(i) lysti" -fraasille rinnakkaisen muodon "yhtä lysti". Sakari Virkkusen toimittamasta Suomalaisesta fraasikirjasta löytyvä esimerkkilause auttaa ymmärtämään, kuinka alun perin vertailuilmaukseksi tarkoitettu "yhtä lysti" saattaa hyvinkin olla "yhden lystin" taustalla: "'Makslahtelaisille ei näytetty Jääkärin morsianta, mutta makslahtelaiset sanoivat, että yhtä lysti. Melkein vielä lystimpikin' (koska yleisö sai sen sijaan nähdä juopuneen näyttelijäseurueen tappelun). – HS 10.9.1930" Se, että näytelmää ei esitetty, oli "yksi lysti", koska tarjolla oli kuitenkin yksi lysti (ohjelmanumero).
Pikomi on Kaakkois-Suomessa sijaitsevan Miehikkälän murteen sana, joka tarkoittaa kiireistä juoksua. Kotikielen seuran aikakauslehti Virittäjän artikkelin mukaan se olisi lainattu venäjänkielisestä juoksemista tarkoittavasta sanasta бегом (begom).
Murretietoa Miehikkälästä - Virittäjä
Kirjallisuutta:
Laalo, Klaus. (1990). Miehikkälän murreopas.
Tutkiskelin sekä karjatalousaiheista että kansantapoja esittelevää lähdeaineistoa siinä toivossa, että olisin löytänyt asialle selkeän järki- tai uskomusperäisen selityksen. Ensinmainitut – kuten esimerkiksi muuten erinomaisen seikkaperäinen Laina Vehasen Karjaväen kirja – neuvovat kyllä usein käsin lypsettäessä tekemään sen lehmän oikealta puolelta, kuitenkaan antamatta syitä tai perusteluja käytännölle. Lypsämiseen liittyvistä uskomuksista tai karjataioista en taas löytänyt minkäänlaista kannanottoa kysymykseen siitä, millä puolella lehmää lypsäjän tulisi olla. Lopulta vanha Suomen maatalousseurojen aikakauslehden Maan numero osasi antaa ihmetyksen aihetta antaneelle tavalle mitä suurimmassa määrin yksinkertaisen selityksen...
Kun jäädytät varauksesi, se liikkuu varausjonossa eteenpäin, mutta pysähtyy siinä vaiheessa, kun sen olisi aika lähteä noutokirjastoon. Jäädytyksen poistamisen jälkeen varaus saapuu noudettavaksi kirjastostasi, kun on sinun vuorosi varausjonossa.https://helmet.finna.fi/Content/usein-kysyttya
Kieliä, niiden kielioppeja ja näiden vaikeutta on loppujen lopuksi aika vaikeaa vertailla. Se, mikä yhdelle on helppoa, voi toiselle olla vaikeaa ja päinvastoin. Kansainvälisesti saksaa tunnutaan kuitenkin pitävän englantia helpompana kielenä oppia. Vertailtaessa englantia ja saksaa onkin löydettävissä yksi hyvin selkeä kriteeri, jonka perusteella tämä voisi olla selitettävissä: saksan kielioppisäännöt ovat hyvin täsmällisiä ja yksiselitteisiä: poikkeuksia on hyvin vähän; englannin kieliopissa taas poikkeukset ovat niin sanotusti enemmän sääntö kuin poikkeus. Vaikka saksa sukuineen ja sijamuotoineen saattaakin lähtökohtaisesti vaikuttaa englantia monimutkaisemmalta, tekee sen säännönmukaisuus siitä perusasioiden oppimisen jälkeen...
Lunttasin asiaa Wikipediasta. Linkit Smurffit Wikipedia ja Smurfs WikiNat eli Natural Smurf on suomeksi LuontosmurffiColérigue on snappy smurfling tai Grouchy Smurf eli ärjysmurffi Molasson on Laiskasmurffi
Valitettavasti tästä kappaleesta ei ole julkaistu nuottia. Kappaleen "Tää hetki hiljainen" on säveltänyt Jori Sivonen ja sanoittanut Pertti Reponen. Paula Koivuniemi julkaisi sen LP-levyllä Lähdetään (1983). Levytys on julkaistu uudelleen erilaisilla kokoelmilla, joita voi lainata kirjastosta tai kuunnella suoratoistona. Jos tarvitset nuotin, se on tässä tapauksessa tehtävä itse tai pyydettävä jotakuta muuta kirjoittamaan kuuntelun perusteella.
Englanninkielistä tietoa merihiirestä löytyy verkosta runsaasti. Voit hakea esimerkiksi Googlesta http://www.google.fi asiasanoilla "sea mouse" tai latinankielisellä nimellä "aphrodita aculeata" Perustietoa löytyy esimerkiksi tältä sivulta: http://www.marlin.ac.uk/index2.htm?species/Aphacu.htm
Kirjoista Koko maailman eläimet (Tammi, 2000)ja Maailman eläimet.Selkärangattomat(Tammi, 1989)löytyy hyvin suppea kuvaus. Kirjoja voit etsiä pääkaupunkiseudun yhteisestä Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi
Lisätietoja voisi tiedustella myös Luonnontieteellisestä keskusmuseosta http://www.fmnh.helsinki.fi/N_default.asp
Ulkomailla suoritettujen tutkintojen kelpoisuudesta Suomessa saa tietoa Opetushallituksen sivulta Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa (http://www.oph.fi/page.asp?path=1;438;2280;14957;14945 ). Ulkomailla kouluttautunut tarvitsee yleensä päätöksen tutkintonsa tunnustamisesta, jos hän haluaa kelpoisuuden julkiseen virkaan tai tehtävään. Yksityisellä sektorilla päätöstä tutkinnon tunnustamisesta ei tavallisesti vaadita. Sivulla on linkit, joista voi ladata hakemuslomakkeen ja tarkemmat ohjeet tutkinnon tunnustamisesta.
Tietoa kissoista voit etsiä esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816 asiasanalla kissa tai luokalla 67.452. Jos et halua tulokseesi kaunokirjallista aineistoa, voit rajata haun koskemaan ainoastaan tietokirjallisuutta.
Internetissä pääset hyvin alkuun Makupalat-sivuston http://www.makupalat.fi/ kautta. Valitse Vapaa-aika. Lemmikkieläimet -> Kissat.
Viitteitä kissoista kirjoitettuihin artikkeleihin löydät kotimaisten artikkeleiden viitetietokannoista Aleksista tai Artosta, joita voit käyttää kirjastossa. Etsi asiasanalla kissa.
Louise Rennisonista löytyy tietoa internetistä esimerkiksi Googlen http://www.google.fi/ kautta. Kirjoita hakukenttään lainausmerkkien sisään ”louise rennison” ja saat tulokseksi useita sivuja. Hänen elämänkertatietojaan löytyy esimerkiksi sivulta http://www.teenreads.com/authors/au-rennison-louise.asp
Hänen kirjojensa päähenkilöstä Georgia Nicolsonista on tehty myös internet-sivut ja ne löytyvät osoitteesta http://www.georgianicolson.com/
Kannattaa tehdä haku, tulokseksi tulee myös muita sivuja!
Kyseistä teosta ei ole saatavilla lainaksi Suomesta. Lähin paikka, mistä teos on mahdollista saada on Ruotsin kansalliskirjasto/Sveriges nationalbibliotek.Jos olette kiinnostunut saamaan teoksen lainaan, voitte ottaa yhteyttä lähimmän kirjastonne tietopalveluun/neuvontaan, joka sitten tilaa kirjan kaukolainaksi.
Valitettavasti yhtään Amityville-kirjaa ei ole ainakaan toistaiseksi suomennettu. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa ei ole myöskään englanniksi yhtään Amityville-kirjaa. Tiedot näistä jälkimmäisistä löytyvät osoitteen http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1720 kautta. OCLC WorldCat, maailman suurin bibliografinen tietokanta, sisältää tietoja mm näistä kirjoista.
