Etsimänne dokumenttielokuva näyttäisi olevan Reijo Nikkilän Moskovan koulussa (Finns in the Moscow Party School, 1998). Vanhoilta Ylen sivuilta löytyy tieto, että elokuva on esitetty vuonna 1999 nimellä Moskovan koulu.
Elokuvasta ei löydy mitään tietoja Kavin ylläpitämästä elokuvatietokannasta Elonetistä, eikä siitä näyttäisi olevan saatavana tallenteista. Mikäli haluatte nähdä dokumenttielokuvan, teidän kannattaisi esittää Ylelle uusintatoive.
http://www.dokumenttikilta.fi/reijo-nikkila/
http://yle.fi/vintti/ohjelmat.yle.fi/ykkosdokumentti/ykkosdokumentti_19…
Olisiko mahdollista, että muistatte tunnuslukunne väärin? Tunnusluvun voi vaihtaa seuraavalla kirjastokäynnillä. Samalla voidaan testata jos kyseessä on joku muu tekninen häiriö. Kirjastokorttinne tiedot näyttävät olevan kunnossa.
Kyseinen runo on todellakin Lauri Pohjanpään Jouluyö metsässä. Runo alkaa rivillä "Ja karhu käänsi kylkeä ja puhui pojalleen". Runo on kokoelmasta Lastenrunoja vuodelta 1962.
Saatte runon sähköpostiinne.
Pohjanpää Lauri: Lastenrunoja (Valistus, 1962)
https://kirjasto.kuopio.fi/start
Valitettavasti etsimästänne Gustaf Frödingin runosta "En syn" ei näytä olevan suomennosta. Suomennosta ei löytynyt vanhimmista suomennoskokoelmistakaan, joita pelkästään Frödingin runoista on useampikin.
"En syn" -runoa ei nähtävästi ole myöskään sävelletty lauluksi. Runoa ei löytynyt Sibelius-Akatemian Laura-tietokannasta, johon on koottu klassisen ohjelmiston laulutekstien suomennoksia eikä kansallisdiskografiasta.
Jyväskyläläinen Arto Kotilainen on julkaissut runokokoelman nimeltä Epätodellinen kahvitauko (Otava, 1988). Olisikohan se etsimänne kirja? Kirja on tätä kirjoittaessani hyllyssä Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjastossa.
Jyväskylän kaupunginkirjaston maakuntakokoelmasta, johon kootaan kaikki keskisuomalainen kirjallisuus, löytyi myös Arto Lähteelän runokirja Tunnemyrskyjä (omakustanne, 2011). Lähteelä ei ilmeisesti ole kuitenkaan ainakaan kirjan julkaisun aikaan asunut Jyväskylässä.
Helmet-kirjastoista löytyy tietoa rakennustekniikan historiasta alla olevista kirjoista:
- Muistomerkki: rakennetun historian ulottuvuuksia (toimittaja Marja Terttu Knapas, 1999)
- Keksintöjen kirja. [8], Rakennustaide ja rakennustekniikka : esihistorialliset rakennukset, rakennustaiteen historia, kaupunkien suunnittelu, uudenaikaiset rakennukset, huonerakennustekniikka / kirjoittajat: Carolus Lindberg, Otto-I. Meurman, Hilding Ekelund, U. Varjo ; toimittaja: Carolus Lindberg (1932)
Melinda-tietokannan kautta löytyivät nämä kirjat:
- Rakentaminen ja kaupunkikuvan muutokset keskiajan Turussa: erityistarkastelussa Åbo Akademin päärakennuksen tontin arkeologinen aineisto / Liisa Seppänen (Väitöskirja, 2012. Luettavissa myös verkossa:
http://...
Jos tarkoitus on laittaa nettiin katsottavaksi ja kuultavaksi suojattua musiikkia, tarvitaan toimintaan lupa, joka tulee myös jonkin verran maksamaan. "Miljoona ruusua" on suojattu kaikilta osiltaan. Sävellyksen, sanoituksen ja sovituksen osalta luvan antaa Teosto, äänitteellä olevan esityksen osalta on käännyttävä Gramexin puoleen. Teoston lupien saaminen on rutiinia, mutta Gramexin valtuudet lupien myöntämiseen eivät kaikissa tapauksissa riitä. Asia kuitenkin selviää ottamalla yhteyttä. Teoston ja Gramexin virkailijat neuvovat ja laskuttavat.
On myös mahdollista, että tällainen käyttö hoituu Musiikkiluvat.fi -palvelun kautta (se on Teoston ja Gramexin yhteinen taustamusiikkilupia jakava organisaatio).
Teoston käyttöluvat: http://www....
Koko kehoa ei ole mahdollista vaihtaa eikä siis uusia osia ostaa, mutta monien ruumiinosien, esim. hampaiden, elinten tai raajojen, korvaaminen uusilla on mahdollista jo nyt.
Kehitys etenee tässä asiassa nopeasti. Maaliskuussa 2106 Yle uutisoi näin: "Lähes koko ihmisen voi jo korjata varaosilla – pään siirtokin ehkä onnistuisi, mutta millaisin tuloksin?" Alla linkki uutiseen:
https://yle.fi/uutiset/3-8711649
Ihmisen varaosia valmistetaan mm. 3D-tulosteina. Aiheesta on tehnyt väitöskirjan Aalto-yliopiston tutkija Mika Salmi. Alla linkki Tek-verkkolehden uutiseen aiheesta:
https://lehti.tek.fi/tekniikka/ihmisen-varaosia-3d-tulosteena
Lauri Pohjanpään rakastettu runo Kalajuttu on ollut useammassakin 50-luvun lukukirjassa. Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta mainitsee seuraavat oppikirjat, joihin runo sisältyy:
Lapsuuden kotiseutu : Otavan III lukemisto (Aukusti Salo, Kerttu Mustonen, Esteri Paalanen ; kuvittanut Martta Wendelin, Otava, 1961)
Viides lukukirjani (Inkeri Laurinen, Antero Valtasaari ; kuvittanut Olavi Vikainen, WSOY, 1955)
Luen ja kerron. 2., Syksystä suveen : alaluokkien lukukirja (Dagmar Kemilä, Paavo Kuosmanen, Valistus, 1952)
Meidän lasten lukukirja : alakansakoulun kokonaisopetukseen liittyvä lukukirja 2 (Aukusti Salo, Urho Somerkivi ; kuvittaneet Rudolf Koivu, Hilkka Rosola, 2.p. 1957)
Kaksi ensin mainittua löytyvät Helmet-kirjastojen...
Sitaatti on Simone Weilin teoksen Painovoima ja armo (La pesanteur et la grâce, 1947) 14. luvusta Rakkaus. Teoksen suomensi Maija Lehtonen vuonna 1957.
Alkutekstissä virke kuuluu näin:
"Aimer un étranger comme soi-même implique comme contrepartie : s'aimer soi-même comme un étranger."
Suomennoksessa kyseinen kohta kuuluu seuraavasti: "Rakastaa vierasta kuten itseään merkitsee kääntäen: rakastaa itseään kuten vierasta."
Weil Simone: Painovoima ja armo (Otava, 1957)
http://palimpsestes.fr/textes_philo/weil/pesanteur_et_grace.pdf
Kyseinen Maaria Leinosen runo on nimeltään Tämän maiseman syliin synnyin. Runo on kokoelmasta Sydämessäni tämä maa vuodelta 2003 (Kirjapaja). Runo on luettavissa myös Maaria Leinosen runojen kokoelmasta Kootut runot II : Matka on laulu : 1994-2005 (Kirjapaja, 2006).
Ellinooran kappale ”Carrie” ei mielestäni ole ollenkaan ”pornolaulu”. ”Carrien” ovat säveltäneet Ellinoora Leikas ja Samuli Sirviö ja sen on sanoittanut Ellinoora Leikas. Iltalehden verkkoartikkelissa Ellinoora kertoo laulustaan. Laulun nimi ”Carrie” viittaa Sinkkuelämää-tv-sarjan päähenkilöön Carrie Bradshaw’hon:
”- Carrie on laulussa ruumiillistuma sille yksinololle. Kun on kyllästynyt etsimään rakkautta ja toisaalta se on ainoa asia, mitä toivoo.”
Sinkkuelämää-sarjassa naiset puhuivat suoraan ja estoitta rakkauselämästään.
Pornolauluiksi tai isojen (tai pahojen) poikien lauluiksi sanotaan lauluja, joiden sanoitukset ovat rivoja tai joissa on ronskia huumoria. Esimerkiksi Juha Vainio on kirjoittanut tällaisia sanoituksia 1970-luvun...
Huutolaislasten asema vaihteli melkoisesti. Oli hyviä taloja ja ei niin hyviä.
Tarkoitus oli tarjota lapselle katto pään päälle ja ruokaa työsuoritusta vastaan. Työ saattoi olla hyvinkin rankkaa ja ruoka huonoa.
Osa taloista yritti hyötyä huutolaisista mahdollisimman paljon ja siksi pojat ehkä olivat helpommin kaupattavia.
Huutolaislasten ottaminen loppui virallisesti jo 1922, mutta maaseudulla tapa jatkui vielä 1935.
Kirkko ja kaupunki
Google scholar -haulla löytyy paljon erilaisia tutkimuksia Huutolaislapsista esim. Myytyjen lasten tarinoita ja Huutolais-Juhasta eliittikoululais-Eemeliin
Huutolaislasten kohtaloista varmasti riippui, halusivatko he enää aikuisina olla yhteydessä sukuunsa. Osallahan ei enää ollut lähisukua...
Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi esitellään kymmenen romaania ja kuusi novellikokoelmaa, joissa teemana on juutalaisuus. Helmet-kokoelmasta https://haku.helmet.fi/ voi etsiä kaunokirjallisuutta hakusanoilla juutalaisuus ja identiteetti. Tässä joitakin nostoja edellisistä:
Patrick Modiano, Kehäbulevardit
Pariisissa vuonna 1945 syntyneen Modianon tuotantoa leimaa vahvasti perhetausta. Isä oli italianjuutalainen. Kehäbulevardit kuvaa Pariisin kohtalonaikojen yöllistä tunnelmaa, se on tarina arvoituksellisesta isästä, identiteetistä, vainotun ja vainoojan ongelmasta taustana Ranskan miehityksen ja vastarintaliikkeen mustat vuodet. Modiano sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuona 2014.
Nathan Englander, Erikoistapausten...
Varastokirjastosta Kuopiosta löytyy teossarja Henrik Ibsen's Gesammelte Werke, johon myös kysytty näytelmä sisältyy. Kirjan voi pyytää sieltä kaukolainaksi.
Kaukolainatilauksen voi tehdä missä tahansa kaupunginkirjaston toimipisteestä.
Huom.: teos on painettu fraktuuralla, vanhalla saksalaisella kirjasinlajilla.
Kysymyksestäsi ei oikein käy ilmi, millaisia kirjoja etsit. Suomenkielisiä kirjoja aiheesta "neulat" ei erikseen löydy, mutta jotakin tietoa saattaisi löytyä selaamalla eri alojen teoksia läpi (tietokannoista ei tässä ole apua, vaan kirjoihin pitäisi tutustua yksityiskohtaisemmin). Esimerkiksi kansatieteen luokasta löytyy erilaisia perinteisiä ammatteja ja käden taitoja esitteleviä kirjoja, joista jossakin saattaisi ehkä olla mainintoja perinteisistä äimä-tyyppisistä neuloista; käsityökirjoista saattaa löytyä mainintoja siitä, millaisia neuloja minkäkinlaisissa käsitöissä käytetään, akupunktiota käsittelevissä kirjoissa saatetaan kertoa siihen käytettävistä neuloista, arkeologian kirjoissa voi olla tietoa muinaislöydöissä olleista...
Tietoa kissoista voit etsiä esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816 asiasanalla kissa tai luokalla 67.452. Jos et halua tulokseesi kaunokirjallista aineistoa, voit rajata haun koskemaan ainoastaan tietokirjallisuutta.
Internetissä pääset hyvin alkuun Makupalat-sivuston http://www.makupalat.fi/ kautta. Valitse Vapaa-aika. Lemmikkieläimet -> Kissat.
Viitteitä kissoista kirjoitettuihin artikkeleihin löydät kotimaisten artikkeleiden viitetietokannoista Aleksista tai Artosta, joita voit käyttää kirjastossa. Etsi asiasanalla kissa.
Voit pyytää kirjan kaukolainaksi. Kaukolainapyynnöt tehdään aina oman kirjaston kautta. Kysy asiasta joko Keravan kaupunginkirjastosta kirjastovirkailija Päivi Kuutilta
(puh. (09) 2949 2058 kello 12 - 15.00 tai kaukopalvelu@kerava.fi .
Iltaisin tiedusteluihin vastaa neuvonta) tai Laurean kirjastosta:
http://www.laurea.fi/net/fi/03_Kirjasto/04_Palvelut/index.jsp
