Kirjassa Suomen kansan satuja ja tarinoita on ainakin tarinat Kummallinen tammi, Avannolla kehrääjät sekä Sisarpuolet, joissa esiintyy ilkeä äitipuoli. Kahdessa ensimmäisessä tarinassa tällaista ilkeää naispuolista hahmoa kutsutaan nimellä Syöjätär. Syöjätär on suomalaisessa mytologiassa ja kansanperinteessä paha naisolento, paha henki (Wikipedia).
Lähteet:
Suomen kansan satuja ja tarinoita (1982). Toim. Eero Salmelainen. Suomalaisen kirjallisuuden seura.
Syöjätär. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sy%C3%B6j%C3%A4t%C3%A4r. (Katsottu 5.4.2023)
Yleisellä tasolla reserviläisen sodan ajan sijoitus määräytyy Puolustusvoimien tarpeen ja kyseisen henkilön sotilaskoulutuksen mukaisesti. Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen vahvuus on 280 000 sotilasta, jota tarvittaessa täydennetään muilla reserviläisillä, joita on lähes miljoona.
Asevelvollisuuslain 89 § nojalla työnantaja voi tietyin edellytyksin varata henkilöstöään käyttöönsä myös sodan ajan tilanteessa. Henkilövarauksista löytyy lisätietoja puolustuvoimien verkkosivuilta.
Sijoituksiin liittyvät tiedot eivät ole julkisia, mutta yksittäinen henkilö voi tiedustella omaa sijoitustaan vierailemalla aluetoimistossa.
Sijoittamattoman reservin roolia ja sodan ajan sijoitusta on pohdittu Ruotuväki-...
Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus, 2007) selittää Vöyrinkaupungin nimeä seuraavasti: "Tämä asutusalue uudessa Vaasassa kasvoi 1800-luvun lopulla rautatien ylikäytävän pohjoispuolelle. Perimätiedon mukaan monet muuttajat tulivat Vöyriltä, ruots. Vörå, ja siksi uudisasutus sai – ensin leikillisesti, myöhemmin virallisestikin – nimen Vöråstaden. Alue oli vielä 1900-luvun alussa pääosaltaan ruotsinkielistä, mutta suomalainen käännös Vöyrinkaupunki syntyi tiettävästi puhekielessä jo niihin aikoihin. Eräässä nimiluettelossa vuodelta 1926 ei kuitenkaan suomalaista vastinetta vielä mainita."
1920-luvulla sukunimen Valtio saaneesta löytölapsesta kerrotaan Apu-lehdessä 13/2015 ilmestyneessä Hannu Koskelan artikkelissa Ihmeellinen on elämä (verkkoversio nimellä Raiteille hylätty vauva).
Koskela kirjoittaa lapsen saamasta sukunimestä hieman tulkinnanvaraisesti: "Löytölapsi sai hätäkasteen ja lain määräämän sukunimen Valtio." Tätä ei tule tulkita niin, että laki olisi määrännyt antamaan nimeksi juuri "Valtio". Vuoden 1920 sukunimilaki määräsi, että jokaisella tuli olla sukunimi. Sille, jolla ei ollut sukunimeä, papin piti kirkonkirjaan merkitä sukunimeksi "sen talon, torpan tai muun asumuksen nimi, jota hän hallitsee, tahi se sukunimeä vastaava nimi, jolla hänet muuten paikkakunnalla tunnetaan -- taikka, milloin näitä...
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan Kytömäkeä ei ole paljoa käännetty muille kielille. Margarita on käännetty viroksi vuonna 2021, mutta muita käännöksiä Kytömäen kirjoista ei ole julkaistu.
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokanta:
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Vironkielisen käännöksen julkaisutiedot:
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/teos.php?id=18117&order=author&asc=1&l…
Kiitos kysymästä. Minä olen yksi kymmenistä kirjastonhoitajista eri paikkakunnilla, jotka seuraamme etätietopalvelun kysymyksiä. Kuka tahansa meistä voi ottaa kysymyksen käsittelyyn, ja tarkoituksena on auttaa kysyjää tämän ongelmassa niin hyvin kuin omilla keinoillamme ja tietolähteidemme avulla voimme. En siis yritä olla kiva, vaan auttaa tiedonhaussa hyvin.
Aihe on sen verran erikoisalaa että yleisten kirjastojen kokoelmista voi kirjallisuutta hakea vain laajemmilla käsitteillä: SÄHKÖ, SÄHKÖMAGNETISMI, SÄHKÖISYYS. Näin hakemalla löytyy aihetta laajemmin ja yleisemmin käsittelevää kirjallisuutta, oppikirjoja ym. Näiden hyödyllisyyttä on aihetta tuntemattoman vaikea arvioida. Helsingin kaupunginkirjaston luokituksessa alan kirjat ovat luokissa 537 ja 627. Teknisen korkeakoulun tietokannoista http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/ ja korkeakoulujen yhteistietokannasta (Linda) haettaessa myös lyhennettä ESD (ElectroStatic Discharge) voi käyttää sanahaussa, samoin sanoja STAATTINEN SÄHKÖ ja SÄHKÖSTATIIKKA, ja hakutuloksetkin paranevat. Tosin suurin osa aineistoa on englannin kielellä.
Entä oletko...
Erinomaisen sivuston tästä aiheesta löydät osoitteesta http://www.csc.fi/arctinet/kivikaus/m2/2_6.htm
Siellä kerrotaan mm. seuraavaa:
Vasarakirveskulttuuria pidetään ainoana Suomeen muuttaneena kulttuurina. Sen katsotaan tulleen Suomeen nykyisen Liettuan ja Latvian alueelta. Vasarakirvesväestön arvellaan puhuneen kanta-arjalaista tai kantabalttilaista kieltä.
Mainitsemaasi kokoomateosta ei ikävä kyllä löytynyt englanniksi mistään läpikäydyistä kirjastotietokannoista. Sen sijaan kirjaan :
JAN BIALOSTOCKI, The Message of Images. Studies in the History of Art (Bibliotheca Artibus et Historiae, ed, Jozef Grabski, Vienna, IRSA, 1988) pitäisi sisältyä artikkeli
"Judith: Story, Image and Symbol. Giorgione's Painting in the Evolution of the Theme", joka ainakin aiheeltaan tuntuu vastaavan hakemaasi artikkelia. Ko. teos löytyy mm. Helsingin yliopiston kirjastosta.
Hannu salamasta löytyy tietoa mm. teoksista Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita; Miten kirjani ovat syntyneet. 2 : Kirjailijoiden studia generalia 1979 / toimittanut Ritva Haavikko; Salama, Hannu: Ihmisen ääni; Tarkka, Pekka: Salama ja Tarkka, Pekka: Suomen kirjallisuuden historia.
Tähän mennessä Diana Gabaldonilta on suomennettu mainitsemasi Muukalainen ja Sudenkorento. Syyskuussa 2004 ilmestyy Matkantekijä (Voyager). Tässä linkki kustantajan sivuille:
http://www.gummerus.fi/default.asp?init=true&initID=36;107
Pasilan kirjastossa sijaitsevassa Helsingin keskuskirjavarastossa on Suomen Kuvalehden kaikki vuosikerrat pysyvästi säilytettyinä, kirjoiksi sidotettuina ja pyydettäessä heti saatavilla. Niitä voi lukea ja kopioida paikan päällä. Vuosien 1945-1946 painoksissa on niteen kaksi lopussa hyvät hakemistot.
Vilman koiraklubi -sarjassa on viimeksi ilmestynyt teos Vilma ja koditon koira keväällä 2004. Sarjaa julkaisee kustannusosakeyhtiö Tammi. Tammen kevään uutuuksissa ei ole ainakaan tänä keväänä ilmestymässä sarjaan uutta teosta. Tulevista teoksista tietää ehkä vain sarjan kirjoittaja, kirjailija Päivi Romppainen. Hänestä löydät tietoa osoitteesta http://www.nuorisokirjailijat.fi .
Sinikka Nopolasta löytyy tietoa sekä kirjoista että internetin kirjailijasivustoilta.
Kirjoihin pääset käsiksi tekemällä asiasanahaun esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston Verkkokirjasto Introssa http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 Kirjoita asiasanakenttään nopola, sinikka. Saat tulokseksi kirjat, joissa on tietoa hänestä. Esimerkiksi: Kotimaisia nykykertojia 4 (BTJ Kirjastopalvelu 2005) ja Miten minusta tuli lasten- ja nuortenkirjailija (BTJ Kirjastopalvelu 2004).
Internetistä hänestä löytyy tietoa esimerkiksi Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista http://www.nuorisokirjailijat.fi/nopolasinikkajatiina.shtml ja Sanojen aika -kirjailijatietokannasta http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=424&lang=FI
Kouluruokailusta löytyy runsaasti aineistoa HelMet tietokannasta http://www.helmet.fi
Valitse aihehaku ja kirjoita asiasana kouluruokailu.
Rajaa hakua palkista voit rajata hakutuloksia ilmestymisvuoden mukaan.
Myös Viikin tiedekirjaston kaikille avoimesta eViikki tietokannasta löytyy runsaasti aineistoa, sekä kirjoja että lehtiartikkeleita. http://www-db.helsinki.fi/eviikki/Welcome.html
Voit käyttää asiasanaa kouluruokailu
Esim.
Peruskoulujen ja lukioiden kouluruokailun tila vuonna 1997 ja kouluruokailun haasteet / [toimittaneet Marja-Liisa
Dahlstedt, Jaana Levo]
Helsinki : Efektia : Suomen kuntaliitto, 1999
Urho, Ulla-Marja
Yläasteen kouluruokailu 2003 : selvitys peruskoulun 7-9 -luokkien oppilaiden kouluruokailusta / Ulla-Marja Urho,...
Suomen kansallisbibliografia, jossa on mainittu toistasataa Netta Muskettin kirjaa, ei tunneta tämän nimistä teosta. Sen sijaan on olemassa romaani Mieletön toive, kirjoittanut Marion Arcy, ilmestymisvuosi 1940. Olisikohan se tämä?
Kirja löytyy Helsingin kaupunginkirjaston varastosta, joten varaamalla sitä saa mihin tahansa kirjastoon.
En aivan täysin ymmärtänyt kysymystäsi. Suomessahan on esimerkiksi Käypä hoito suositukset, http://www.kaypahoito.fi/ . Tarkoitatko mahdollisesti vastaavia, jotka olisivat kansainvälisiä.
Koska kysymyksessä ei ollut mainintaa aiheesta tässä muutama esimerkki:
Keuhkoahtaumataudin kansainväliset hoitosuositukset; Lääkärilehti 15/2005
http://www.filha.fi/@Bin/1557160/Kat%20kans.v%C3%A4l.hoitosuositukset.p…
Kansainväliset hoitosuositukset: astma
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=aas00…
Katso myös:
http://www.icoph.org/guide/guidelist.htm
http://ebmg.wiley.com/ebmg/ltk.koti
http://www.wcpt.org/node/29664
http://www.cincinnatichildrens.org/svc/alpha/h/health-policy/ev-based/d…
Teidän kannattaisi käydä...
Lyhyesti: ei varmasti ole eikä tule koskaan olemaan. "Aivan kaikki" on niin vaativa ehto, ettei millään yksityisellä tai organisaatiolla liene riittävää motivaatiota ja resursseja moiseen työhön. Kysymyksestä voi päätellä, että kiinnostuksen kohteena on ehkä populaarimusiikki. Tällaisia tyylinmukaisia palveluita on jonkin verran paremmin kuin aivan yleisiä.
Jos kuitenkin tyydytään vain suomalaisten artistien levytyksiin, ne löytyvät kaikki Kansalliskirjaston ylläpitämästä VIOLA-tietokannasta (https://finna.fi Vastaavantyyppisiä kansallisia diskografioita on monessa muussakin maassa, ei kuitenkaan kaikissa.
Suosittu populaarimusiikkilevytyksiä varsin laajasti esittelevä sivusto on AllMusic (AMG, http://www.allmusic.com/), jonka tarjoamat...
Helmet-kirjastoista lainatun kirjan voi uusia enintään kolme kertaa. Sitä ei voi uusia, jos joku on tehnyt kirjaan varauksen tai jos itsellä on maksamattomia maksuja 10 euroa tai enemmän. Joskus myös palvelussa voi olla häiriöitä, joiden takia mm. uusiminen ei onnistu.
Lainan voi uusia myös soittamalla kirjastoon tai käymällä kirjastossa. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
Kysymyksesi koski HelMet-kirjaston uusia uutuusluetteloita.
Uutuusluettelo päivittyy automaattisesti kerran päivässä, noin klo 22. Mikäli päivällä kirjaston valikoimaan on tullut esim. uusi suomenkielinen aikuisten jännitysromaani, se ilmestyy silloin sekä aikuisten suomenkielisen kaunokirjallisuuden ja suomenkielisen jännityskirjallisuuden listaan. Uutuusluettelon päivittyminen on siis miltei reaaliaikaista ja riippuu siitä, millaista aineistoa kyseisenä päivänä kirjastoihin on tullut. Kirjat pysyvät listalla 30 päivää, uusimmat ylimpänä. Selvittelemme tällä hetkellä sitä, saammeko listaan näkyviin myös tuon kirjan saapumispäivän, siitä on ollut enemmänkin toivomuksia. Kappalemäärästä sen sijaan ei ole aiemmin tullut toivomuksia (ainakaan...
