Koru kannattaa arvioituttaa ammattilaisilla eli kultasepänliikkeessä. Jyväskylässä koruliikkeitä löytyy esimerkiksi Kävelykadun varrelta.
Jos pronssikoru on mitali, niin silloin saattaa olla apua myös keräilymitaleihin ja kolikoihin erikoistuneista liikkeistä, kuten Matin Markasta.
http://www.matinmarkka.com/
Pälsi on varsin harvinainen sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomen väestötietojärjestelmään on rekisteröity 69 Pälsi-sukunimistä. Heistä se on nykyisenä nimenä 27 henkilöllä, entisenä nimenä 10:llä ja jo kuolleilla se on ollut 32 henkilöllä:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Mm. suomalaisen muinaistutkimuksen ja kansatieteen monitoimimies Sakari Pälsi lienee nimen tunnetuin haltia. Kenties nimen harvinaisuuteen liittyen sitä ei mainita sukunimioppaissa tai muissakaan kirjaston käytössä olevissa lähteissä. Nimi ei myöskään esiinny paikannimenä tai suomalaisena yleiskielen sanana. Siksi emme valitettavasti voi antaa siitä tietojakaan.
Kirja ei kuulu Martinlaakson kokoelmiin, mutta löytyy hyllystä kolmessa muussa Helmet-kirjastossa.
Voit varata kirjan ilmaiseksi haluamaasi kirjastoon.
Varauksen voit tehdä itse netissä www.helmet.fi
tai kirjaston asiakaspalvelussa.
Helsingin kaupunginkirjastossa on rekisteröity Hesarin kuukausiliite kolmessa kirjastossa (Rikhardinkatu, Laajasalo, Itäkeskus). Voit varata haluamasi numerot osoitteessa www.helmet.fi, kirjoita hakulaatikkoon Helsingin sanomat kuukausiliite, saat neljä viitettä, valitse niistä Helsinki. Lokakuun kuukausiliitteen voit lainata vasta, kun marraskuun kuukausiliite on ilmestynyt. Muuallekin Hesari kuukausiliitteineen tulee, mutta sanomalehtiä liitteineen ei niissä rekisteröidä eikä niitä siten voi lainata.
Kysymyksen kuvailusta tulevat ensimmäisenä mieleen Else Holmelund Minarikin Pikku karhu -kirjat, joita ilmestyi kaikkiaan viisi vuosina 1978-79: Pikku Karhu, Isä Karhu tulee kotiin, Pikku Karhu saa ystävän, Pikku Karhu mummolassa ja Suukko Pikku Karhulle. Yhdenkään kannessa tosin ei kuvatun kaltaista kuvaa ole, mutta kirjassa Pikku Karhu on tarina Pikku Karhu lähtee kuuhun, jonka kuvissa karhulla on päässään neliskulmainen laatikosta askarreltu kypärä, josta sojottaa pari antennia.
Voit tarjota runoja ja kuvia kustantajalle kustannettavaksi. Kirjastot.fi-sivulta löytyy suomalaisten kustantajien luettelo linkkeineen:
http://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat
Voit myös kustantaa kirjan itse. Alla pari linkkiä, joissa neuvotaan, kuinka toimia:
https://paltta.wordpress.com/category/kuinka-julkaista-omakustanne/
http://blog.typeandtell.com/fi/omakustanne-vaihtoehtona/#.WNiwZk00O70
Omakustannetta tai pienkustantajan kirjaa voi mainostaa kirjastot.fi-sivulla:
http://www.kirjastot.fi/forum/404
Turun kaupunginkirjaston ja lähikuntien yhteisen Vaski-verkkokirjaston kautta pääsee selaamaan kirjaston erikielisiä kokoelmia. Sieltä myös näkee kirjojen saatavuuden.
https://vaski.finna.fi/
Esim. arabiankieliset lasten- ja nuortenkirjat saa esiin tällä tavalla:
Hakulaatikon vierestä valitaan tarkennettu haku
https://vaski.finna.fi/Search/Advanced
Rajaukset-kohdasta avataan Kielet-valikko ja sieltä valitaan arabia
https://vaski.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22ara%22&limit=20
Oikeasta reunasta valitaan Kohderyhmä: Lapset...
Kyllä löytyy. Voit katsoa saatavuustietoja Turun kaupunginkirjaston osalta PallasPro-Intro -aineistotietokannasta (http://www.turku.fi/kirja/sivu2.html) hakemalla teoksen nimellä.
Koska kysymääsi aineistoa ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista, voit pyytää sitä kaukolainaksi. Lomakkeen voi täyttää internetissä http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu/pyynto.htm) tai lähimmässä kirjastossa. Helsinkiläiset saavat kotimaiset ja pohjoismaiset kaukolainat maksutta, mutta Pohjoismaiden ulkopuolelta tilatuista lainoista peritään 130 mk/laina 1.9.00 alkaen. Lisäksi kaukopalvelupyynnöstä peritään viiden markan varausmaksu.
Tarkistin asian HSL.lta
Heidän mukaansa "Nivelbusseja ajetaan tavallisella linja-autojen D-ajokortilla, eli eri tarvitse niillä ajoon erillistä korttia."
Haitaribussia ei siis tulkita linja-autoksi ja perävaunuksi, vaikka se on noin 6m pidempi kuin normaali linja-auto.
(Varmaankaan DE kortti ei haittaa koskaan työn saamista.)
Ajokortti-info.fi sivuilta löytyy tarkempi listaus eri korteilla ajettavista ajoneuvoista.
Kuorma- ja Linja-auton kuljettajan tulee huolehtia myös ammattipätevyyden säilymisestä käymällä kertauskursseja joka 5 vuosi.
Miamin kohtalo riippuu paljolti siitä, kuinka paljon merenpinnan taso nousee nykyisestä - ja luonnollisesti myös siitä, mitä toimenpiteitä tehdään tämän kehityksen kääntämiseksi ja kuinka tehokkaiksi nämä toimenpiteet osoittautuvat.
Merenpinnan taso Miamin ympärillä on 30 vuodessa noussut n. 15 cm ja nousuvauhti on kiihtymään päin: on arvioitu, että vastaavaan 15 sentin nousuun tarvitaan enää 15 vuotta. Joissain skenaarioissa on esitetty, että vuoteen 2060 mennessä merenpinta eteläisessä Floridassa on voinut nousta jopa 80 cm. Tällä tahdilla on mahdollista, että Miami jää veden alle vuosisadan loppuun mennessä. On laskettu, että jo viiden sentin nousu nykyisestä jättäisi 10% eteläisen Floridan maa-alueesta...
Kiitos kysymästä. Minä olen yksi kymmenistä kirjastonhoitajista eri paikkakunnilla, jotka seuraamme etätietopalvelun kysymyksiä. Kuka tahansa meistä voi ottaa kysymyksen käsittelyyn, ja tarkoituksena on auttaa kysyjää tämän ongelmassa niin hyvin kuin omilla keinoillamme ja tietolähteidemme avulla voimme. En siis yritä olla kiva, vaan auttaa tiedonhaussa hyvin.
Aihe on sen verran erikoisalaa että yleisten kirjastojen kokoelmista voi kirjallisuutta hakea vain laajemmilla käsitteillä: SÄHKÖ, SÄHKÖMAGNETISMI, SÄHKÖISYYS. Näin hakemalla löytyy aihetta laajemmin ja yleisemmin käsittelevää kirjallisuutta, oppikirjoja ym. Näiden hyödyllisyyttä on aihetta tuntemattoman vaikea arvioida. Helsingin kaupunginkirjaston luokituksessa alan kirjat ovat luokissa 537 ja 627. Teknisen korkeakoulun tietokannoista http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/ ja korkeakoulujen yhteistietokannasta (Linda) haettaessa myös lyhennettä ESD (ElectroStatic Discharge) voi käyttää sanahaussa, samoin sanoja STAATTINEN SÄHKÖ ja SÄHKÖSTATIIKKA, ja hakutuloksetkin paranevat. Tosin suurin osa aineistoa on englannin kielellä.
Entä oletko...
Erinomaisen sivuston tästä aiheesta löydät osoitteesta http://www.csc.fi/arctinet/kivikaus/m2/2_6.htm
Siellä kerrotaan mm. seuraavaa:
Vasarakirveskulttuuria pidetään ainoana Suomeen muuttaneena kulttuurina. Sen katsotaan tulleen Suomeen nykyisen Liettuan ja Latvian alueelta. Vasarakirvesväestön arvellaan puhuneen kanta-arjalaista tai kantabalttilaista kieltä.
Mainitsemaasi kokoomateosta ei ikävä kyllä löytynyt englanniksi mistään läpikäydyistä kirjastotietokannoista. Sen sijaan kirjaan :
JAN BIALOSTOCKI, The Message of Images. Studies in the History of Art (Bibliotheca Artibus et Historiae, ed, Jozef Grabski, Vienna, IRSA, 1988) pitäisi sisältyä artikkeli
"Judith: Story, Image and Symbol. Giorgione's Painting in the Evolution of the Theme", joka ainakin aiheeltaan tuntuu vastaavan hakemaasi artikkelia. Ko. teos löytyy mm. Helsingin yliopiston kirjastosta.
Tähän mennessä Diana Gabaldonilta on suomennettu mainitsemasi Muukalainen ja Sudenkorento. Syyskuussa 2004 ilmestyy Matkantekijä (Voyager). Tässä linkki kustantajan sivuille:
http://www.gummerus.fi/default.asp?init=true&initID=36;107
Pasilan kirjastossa sijaitsevassa Helsingin keskuskirjavarastossa on Suomen Kuvalehden kaikki vuosikerrat pysyvästi säilytettyinä, kirjoiksi sidotettuina ja pyydettäessä heti saatavilla. Niitä voi lukea ja kopioida paikan päällä. Vuosien 1945-1946 painoksissa on niteen kaksi lopussa hyvät hakemistot.
Vilman koiraklubi -sarjassa on viimeksi ilmestynyt teos Vilma ja koditon koira keväällä 2004. Sarjaa julkaisee kustannusosakeyhtiö Tammi. Tammen kevään uutuuksissa ei ole ainakaan tänä keväänä ilmestymässä sarjaan uutta teosta. Tulevista teoksista tietää ehkä vain sarjan kirjoittaja, kirjailija Päivi Romppainen. Hänestä löydät tietoa osoitteesta http://www.nuorisokirjailijat.fi .
Sinikka Nopolasta löytyy tietoa sekä kirjoista että internetin kirjailijasivustoilta.
Kirjoihin pääset käsiksi tekemällä asiasanahaun esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston Verkkokirjasto Introssa http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 Kirjoita asiasanakenttään nopola, sinikka. Saat tulokseksi kirjat, joissa on tietoa hänestä. Esimerkiksi: Kotimaisia nykykertojia 4 (BTJ Kirjastopalvelu 2005) ja Miten minusta tuli lasten- ja nuortenkirjailija (BTJ Kirjastopalvelu 2004).
Internetistä hänestä löytyy tietoa esimerkiksi Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista http://www.nuorisokirjailijat.fi/nopolasinikkajatiina.shtml ja Sanojen aika -kirjailijatietokannasta http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=424&lang=FI
Kouluruokailusta löytyy runsaasti aineistoa HelMet tietokannasta http://www.helmet.fi
Valitse aihehaku ja kirjoita asiasana kouluruokailu.
Rajaa hakua palkista voit rajata hakutuloksia ilmestymisvuoden mukaan.
Myös Viikin tiedekirjaston kaikille avoimesta eViikki tietokannasta löytyy runsaasti aineistoa, sekä kirjoja että lehtiartikkeleita. http://www-db.helsinki.fi/eviikki/Welcome.html
Voit käyttää asiasanaa kouluruokailu
Esim.
Peruskoulujen ja lukioiden kouluruokailun tila vuonna 1997 ja kouluruokailun haasteet / [toimittaneet Marja-Liisa
Dahlstedt, Jaana Levo]
Helsinki : Efektia : Suomen kuntaliitto, 1999
Urho, Ulla-Marja
Yläasteen kouluruokailu 2003 : selvitys peruskoulun 7-9 -luokkien oppilaiden kouluruokailusta / Ulla-Marja Urho,...
