Lainausjärjestelmä on tosiaan siitä ikävä, ettei kirjaa voi uusia, jos teoksesta on varaus, vaikka kirjaa olisi monta kappaletta hyllyssä. Järjestelmä vain on sellainen. Uusiminen onnistuu vasta sitten, kun yksi hyllyssä olevista kirjoista on otettu hyllystä ja käsitelty.
Varauksia yritetään kerätä mahdollisimman usein, jotta tällaisia tilanteita ei syntyisi usein, mutta esimerkiksi sunnuntaisin monien kirjastojen ollessa kiinni näin saattaa helposti käydä. Arkisin kirjastojen ollessa auki kannattaa vain odottaa jonkin aikaa ja koettaa uusimista uudelleen.
Olisikohan kyseessä kenties kirja Iris Palosaari : auttajana kahden maailman välissä (Hullu Poro, 2009).
"Vuosikymmenet kätilönä Kittilän kairoilla toiminut Iris Palosaari on aina omannut hyvät suhteet henkimaailmaan. Auttajana kahden maailman välissä pohjautuu hänen henkimaailmasta vastaanottamiinsa viesteihin ja ihmisten auttamiseen niiden avulla. Kätilön työssään Iris joutui usein yksin vaikeiden asioiden eteen. Kun omat voimat eivät riittäneet, hän kääntyi Jumalan puoleen ja pyysi apua, ja sai kokea, kuinka näkymättömät auttajat tukivat häntä työssään. Hän oppi luottamaan vaistoihinsa ja toimi niiden mukaan, ja näin hänelle kehittyi pikkuhiljaa parantajan ja näkijän lahja." (kuvailu kustantajan verkkosivulta)
Samaa runoa on kysytty tässä palvelussa aiemminkin. Vastauksen mukaan runo on on ilmestynyt Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenlehdessä nimeltä Tukiviesti (numerossa 2, elokuussa 2011). Runon tekijäksi on ilmoitettu Kauko Sihvo. Joissakin lähteissä runon tekijäksi on kuitenkin ilmoitettu "tuntematon". Eräässä lähteessä tekijän kerrotaan olevan Esteri Mikkola. Kummaltakaan mainitulta ei ole julkaistu runoja, joten tekijästä ei saatu varmuutta.
Tässä linkki aiempaan vastaukseen:
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=c069a914-1c…
Vanhustuki-lehti runoineen löytyy tämän linkin kautta:
http://vanhustuki-fi-bin.directo.fi/@Bin/eb41851f4965f7ba58a9a0c5a63c2f…
Runon Jevgenille on suomentanut Jukka Mallinen ja se on julkaistu teoksessa Brodsky, Joseph, Keskustelu taivaan asujaimen kanssa, Tammi, 1995.
Lisäksi runo on julkaistu Hannu Tarmion toimittamassa teoksessa Maailman runosydän, WSOY, 1998.
Linkki maailman runouteen -tietokanta:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
Välitin kysymyksesi kustannus oy Otavalle. Tuuri kuuluu heidän kirjailijoihinsa. Sieltä vastattiin seuraavaa:
"Antti Tuuri on viime vuonna julkaissut kirjan Tangopojat, joka on nuoren miehen siirtolaistarina 1960-luvulta, kun suuri muutto tyhjensi Suomen maaseudun ja vei Ruotsiin satojatuhansia suomalaisia. Mahtaneeko kysyjä tarkoittaa tuota kirjaa?
Kirjailija Tuuri on kertonut jatkavansa saman aihepiirin parissa myös seuraavissa teoksissa. Tässä linkki Antti Tuurin haastatteluun eiliseltä, jossa hän sivuaa myös tätä aihepiiriä http://areena.yle.fi/1-3927356."
Tarkempaa ilmestymispäivää ei seuraaville osille ole vielä tiedossa. Tuuri on kuitenkin tuottelias kirjailija, joten emme varmasti joudu odottamaan pitkään.
Tällaista kirjaa ei löytynyt. Etsimäsi teos on varmaankin Perusoikeudet (Werner Söderström lakitieto, 1999; ISBN: 951-670-006-3; toimittajat: Hallberg et al.); Veli-Pekka Viljanen on kirjoittanut siihen mm. luvun Yksityiselämän suoja. Teos löytyy mm. Porin kaupunginkirjaston kokoelmasta.
Suomen kansallisfilmografian mukaan Kaappari-elokuvassa kappaleen La Novia esittää Leri ja Levottomat. Kappaleen on säveltänyt Leri Leskinen ja sanoittanut Kalle Chydenius.
Kaappari-elokuvan tiedot Elonetissä: http://www.elonet.fi/fi/elokuva/1526477
Laulu on nimeltään "Kaapparilaiva". Se alkaa: "Jokaisen miehistä kaapparilaivan täytyy partansa kasvattaa!" Sävelmä on hollantilainen kansansävelmä. Nämä suomenkieliset sanat on tehnyt Sauvo Puhtila. Laulu sisältyy nuottiin "Tie musiikkiin : Musica II" (Erkki Pohjola, Egil Cederlöf, FM4646) ja Mauri Kunnaksen kuvittamaan "Seikkailijan laulukirjaan" (Otava, 2011).
Laululla on myös toinen suomenkielinen nimi "Partasuut" ja sanoitus, jonka tekijä on tuntematon. Se alkaa: "Kaapparilaiva nyt matkalle lähtee". Parta on Artulla, Pertulla ja Nestorilla. Niina Bellin kirjassa "Pikku juttu : musiikkisatukirja lapsille" laulu on myös nimellä "Partasuut" (sanat, esitys äänitteellä). Sen ensimmäinen säkeistö on samanlainen kuin...
Hei!
Vuoden 1973 suosituin tyttöjen nimi oli Katja ja poikien nimi Mika (1973).
Vuonna 1973 Katja-nimen sai 1171 lasta ja Mikan 1667.
Lähde:
Väestöjärjestelmästä on poimittu suosituimmat etunimiä koskevat nimiluettelot syntymävuosittain (1969-2019).
www.avoindata.fi/data/fi/dataset/suosituimmat-etunimet-syntymavuosittain-ja-kunnittain
Suomalaisen eurokolikon kuvapuolella lentävät joutsenet entisen Lavian kunnan järvimaisemissa. Kuva-aiheen on suunnitellut kuvanveistäjä Pertti Mäkinen.
Lisää tietoa eurojen kuva-aiheista löytyy Euroopan keskuspankin internetsivuilta Kansallinen puoli (europa.eu).
Suomen eurojen kuvista löytyy lisätietoa kirjasta Talvio, Tuukka: Suomen rahat (2003), s. 190.
"Jos pappeja vaan puuttuis niin maa ja taivas muuttuis" alkaa työväenlaulu, jonka Mikko Perkoila on levyttänyt nimellä "Jos pappeja ei oisi". Laulun sävelmä on kansansävelmä ja sanoittaja on tuntematon. Laulu sisältyy Mikko Perkoilan cd-levylle "Punikin kirjelaatikko ja muita työväenlauluja" (Roimamusiikki, 2009). Esitys on kuunneltavissa myös YouTubessa.
Tinka on tarkoittanut 'riitaa, kiistaa'. Se pohjautuu muinaisnorjan sanaan thinga, josta on johdettu muinaisnorjan ja -ruotsin ting, 'kokous, käräjät'. Nykyruotsin ting on 'olio, esine ja käräjät'; englannissa sana on thing ('asia'), saksassa Ding, ('asia').Muinaisgermaaneilla on ollut kansankokousta tarkoittava sanaan thing. Thingaz ja sen rinnakkaismuoto palautuvat indoeurooppalaisen kantakielen aikaa merkitsevään sanaan téngkos. Veijo Meri on tiivistänyt sanan vaiheet 'ajasta' 'asiaan' seuraavasti: "Ajasta tuli määrättynä aikana pidetyt käräjät ja tarkoitettuaan niitä sana alkoi tarkoittaa asiaa, esinettä, koska käräjillä nimenomaan käsiteltiin asiaa."Meren téngkos-tulkinta, joka kytkee tingan aikaan, on varsin mielenkiintoinen siltä...
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista ei valitettavasti löydy näin vanhoja numeroita, joten neuvoisinkin Teitä kääntymään Helsingin yliopiston kirjaston puoleen.
http://www.lib.helsinki.fi/
Kyllikki Villan Tyttö sodassa : kenttälotan kirjeitä 1941-1944 ilmestyy helmikuus 2006. Kirja on tilattu mutta ei ole vielä toimitettu.
Varausta voi tehdä vasta kun nidetietoja on.
Tulossa siis on pian.
Kirjalijalle voi parhaiten toimittaa postia hänen kustantamonsa kautta. Kustantajan nimi näkyy kirjoissa.
Voi myös kysyä kustantajaa ja osoitetta esim. kirjastosta.
Kyllä Windows Me:tä vielä käyttää voi turvapäivitysten lakkaamisesta huolimatta. Suurin osa uusista tietoturvauhkista koskee nimenomaan Windows XP:tä, joka on selvästi suosituin käyttöjärjestelmä. Tietysti Windows Me tarvitsee suojakseen jonkin virustorjunta- sekä palomuuriohjelman.
Jos tietokoneeseen on asennettu Windows Me, niin koneella on ikää todennäköisesti jo yli 5 vuotta ja siihen ei enää kannata alkaa Windows XP:tä asentamaan. Eli uusi käyttöjärjestelmä kannattaa hankkia vasta uuden koneen yhteydessä. Tällöin voi uuden Windows-koneen vaihtoehtona harkita myös muita käyttöjärjestelmiä kuten Apple Macia tai Linuxia.
Pasilan kirjaston kokoelmissa on Barbara Hulanickin omaelämäkerta "From A to Biba" (1984). Kirja on kuitenkin tällä hetkellä lainassa.
Useat muodin historiaa käsittelevät teokset sisältävät varmasti jonkin verran tietoa ja kuvia Bibasta ja Hulanickistä. Kaikissa selailemissani muotikirjoissa nämä tiedot jäivät kuitenkin vain yksittäisiksi maininnoiksi, eivätkä ne siis sisältäneet kattavampaa Biban tai Hulanickin historiaa.
Linkki:
http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=t&searcharg=from+a+to+biba&…
