Risingshadow.net -sivuston mukaan suomennos on työn alla, mutta sen julkaisuajasta ei ole vielä tarkempaa tietoa. Mahdollisesti kirja ilmestyy vuonna 2013. Lähde: http://fi.risingshadow.net/library?action=book&book_id=6478
Risingshadow.net on science fictioniin ja fantasiaan keskittynyt sivusto, joka mm. tiedottaa uusien suomenkielisten tieteis- ja fantasiakirjojen ilmestymisestä.
http://fi.risingshadow.net/
Varausmaksu on peritty aikuisten varauksista jo useiden vuosikymmenien ajan. Lapset ja kirjastoautojen asiakkaat saavat varauksensa ilman varausmaksua, mutta 18 vuotta täyttäneiltä varausmaksu peritään.
Ooppa ölövinä -murresanakirja (2008) selittää pintelin kellon heiluriksi.
Erik Johansonin teoksessa Antiikkitaskukello (1984) esitellään spindelikellon mekaniikkaa ja ominaisuuksia. Kirjan voi lainata Oulun kaupunginkirjastosta: https://oukasrv6.ouka.fi/Intro?boo1=AND&booC=NOT&dat0=antiikkitaskukell…
Pintelikellon kuva löytyy esimerkiksi Könnin sukuseuran sivuilta: http://www.konninsuku.net/fi/fi_14.html . Myös Suomen kellomuseon sivuilla kerrotaan pintelistä: http://www.kellomuseo.fi/tietopaketteja/konnin.html .
Kysymykseen on vaikea vastata ilman täsmennyksiä. Tarkoittaako kysyjä
satutuntien tulevaisuutta globaalisti vai Suomessa? Suomessa satutuntiperinne elää ja voi hyvin sekä saa uusia muotoja - esim. improvisoidut satutunnit, tukiviitotut satutunnit, mediasatutunnit.
Kirjastot järjestävät yhä enemän tilaisuuksia eri-ikäisille kirjastonkävijöille, ja lastenkirjastopalveluita kehitetään jatkuvasti
ainakin isoissa kirjastoissa, joten tulevaisuus näyttää positiiviselta.
Paikallisia eroja toki on. Englanniksi aiheesta ei löydy tietoa.
Kysymyksessä annetuista tuntomerkeistä tulee mieleeni ruotsalainen Jonna Björnstjerna ja hänen "ihmeellinen" kaniiniperheensä, jonka vaiheista on toistaiseksi julkaistu neljä kirjaa: Sagan om den underbara familjen Kanin och monstret i skogen (2007), Sagan om den underbara familjen Kanin och fru Skräck (2009), Sagan om den underbara familjen Kanin och godistrollet (2010) ja Sagan om den underbara familjen Kanin och Djupsjöns hemlighet (2013). Näistä kolme ensimmäistä on julkaistu myös yhteisniteenä Samlade sagor om den underbara familjen Kanin (2013).
Mustikkametsässä ollaan kirjassa Sagan om den underbara familjen Kanin och monstret i skogen ja karkkeja ahmitaan kirjassa Sagan om den underbara familjen Kanin och godistrollet....
Pälsi on varsin harvinainen sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomen väestötietojärjestelmään on rekisteröity 69 Pälsi-sukunimistä. Heistä se on nykyisenä nimenä 27 henkilöllä, entisenä nimenä 10:llä ja jo kuolleilla se on ollut 32 henkilöllä:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Mm. suomalaisen muinaistutkimuksen ja kansatieteen monitoimimies Sakari Pälsi lienee nimen tunnetuin haltia. Kenties nimen harvinaisuuteen liittyen sitä ei mainita sukunimioppaissa tai muissakaan kirjaston käytössä olevissa lähteissä. Nimi ei myöskään esiinny paikannimenä tai suomalaisena yleiskielen sanana. Siksi emme valitettavasti voi antaa siitä tietojakaan.
Vuosina 2011-2013 julkaistuista poplauluista kuvaukseen sopisivat ainakin nämä: Elbow: "With love"; Bruno Mars "Natalie" ja Pet Shop Boys: "Inside a dream".
Hieman vanhempi "taputuskappale" on Mikan Lollipop (2007).
Kaikki löytyvät Youtubesta.
Kirjasto 10:n sulkeuduttua ovat sen palvelut siirtyneet laajennettuna Oodiin. Ohessa yhteystiedot Oodiin: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Keskustakirjasto_Oodi/…
HI-virusta analysoimalla on päätelty, että se on syntynyt muuntumalla simpanssin immuunikatoviruksesta (SIV). Tämän arvioidaan tapahtuneen 1900-luvun alkupuolella keskisessä Afrikassa. Apinoita on metsästetty ruoaksi, minkä yhteydessä ihmiset ovat voineet altistua virusta kantavien yksilöiden verelle.
Lähteet:
Terveyskirjasto: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01189&p_hakusana=hiv
The AIDS Institute: https://www.theaidsinstitute.org/education/aids-101/where-did-hiv-come-0
Sammakot syövät hyönteisiä, matoja, etanoita, kotiloita, hämähäkkieläimiä ja pieniä kaloja. Sammakoille kelpaavat myös raadot, mutta niitä se syö vain ääriolosuhteissa. Sammakot syövät niitä otuksia, joita kulloinkin on helposti saatavilla, sesongin mukaan. Sammakot talvehtivat yleensä vedessä, tarkemmin pohjamudissa. Osa sammakoista voi myös talvehtia maalla, lehtikasoissa ja maakoloissa. Yksi syy maalle jäämiseen on se, että jos kovat pakkaset tulevat yllättäen, järvet jäätyvät eivätkä sammakot enää pääsekään järvien pohjalle mielipaikkoihinsa. Maalle jäämisessä on riski paleltumiseen jos suoja ei ole tarpeeksi syvä.
Mielenkiintoista tietoa sammakoista löytyy esim. Juha Laaksosen kirjasta Mietteliäs konna: Sammakoita, käärmeitä ja...
Hei,
Aurinkolorun tekijä on Hellin Tynell. Tähän kysymykseen on vastattu aiemmin http://www.kysy.fi/kysymys/kuka-tehnyt-lorun-aurinko-aurinko-lettuja-paistaa
Tip tip pisaroita löyty Vauvojen laulun aika teoksesta (v.1993), ja sen on tehnyt Veikko Ahvenainen.
Pikku-Peikko runon löysin tuosta Lasten oma lukukirja-kirjasta (v.1970.), mutta lorun kohdalla ei mainita tekijää. Kirjan ovat koonneet Urho Somerkivi, Hellin Tynell ja Inkeri Airola eli todennäköisesti se on jonkun heistä kirjoittama.
Peikko-papan rummutus on Risto Järvenpään, siis jos tuon virallinen nimi on Mummu Ruu ja Pappa raa. Kyseisessä lorussa/laulussa ainakin peikot rummuttavat. Onkohan oikea? Sanat ja nuotti löytyvät Risto Järvenpään Tatsin ja janssin poika -...
Vuoden 1993 ylioppilaskirjoitusten äidinkielen tehtävät löytyvät kirjasta "Ylioppilasaineita 1993" SKS 1993. Kirja löytyy Pasilan kirjaston kirjavarastosta, josta voit varata sen omaan kotikirjastoosi.
Teoksen Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 mukaan Sinikka Nopola on syntynyt vuonna 1953 ja Tiina Nopola vuonna 1955.
Lisätietoja heistä löytyy esim. Suomen Nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista http://www.nuorisokirjailijat.fi/nopolasinikkajatiina.shtml tai Tammen sivulta http://www.tammi.fi/asp/empty.asp?P=179&VID=default&SID=222483859055661… (linkki Yleinen kirjallisuus - Kirjailijoita)
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivuilla on tietoa vuotuisjuhlista ja nuuttipukeista
http://www.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/joulu/nuutti.htm
Parhainta kuvitettua tietoa Nuutista löydät teoksesta
Bregenhöj, Carsten: Nuutti: suomalainen karnevaali.
Teoksessa Vilkuna Kustaa: Vuotuinen ajantieto kerrotaan myös Nuutin päivän vietosta tammikuussa.
Hirvensalo : Saksalais-Suomalainen sanakirja. Tästä sanakirjasta löytyy käännös termille Spruchkammer (natsilaisuudestapuhdistautumis)tuomioistuin. Verfahren löytyy sanakirjasta myös, merkitykset 1. menettely 2. oikeudenkäynti.
Duden, die deutsche Rechtschreibung -sanakirjasta löytyy saksankielinen selitys termille Srpuchkammer eli
frühere Entnazifizierungsbehörde. Wahrig Deutsches Wörterbuch selittää Spruchkammer-sanan näin: von den Besatzungsmächten geschaffene gerichtähnl. Behörde zur Entnazifizierung.
Suomen kansallisbibliografiassa Fennicassa https://finna.fi ei ole tietoa tulevista Koiratytöt-sarjan kirjoista eikä myöskään sarjan kustantajan Kariston http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/ sivuilla. Aiemmin sarjan kirjoja on ilmestynyt kaksikin vuodessa, joten hyvällä tuurilla saat uuden Koiratytöt-kirjan käsiisi jo tänä vuonna! Halutessasi voit tiedustella asiaa tarkemmin kustantajalta, e-mail: kustannusliike@karisto.fi. Luettelo jo ilmestyneistä sarjaan kuuluvista kirjoista löytyy täältä: http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?aid=348&…
Lappeenrannan kirjastossa on oma kirjastojärjestelmänsä, eli saatte sieltä uudet kortit ja tunnukset. Espoon kortit ja tunnukset eivät käy siellä. Espoon kortista teidän ei kuitenkaan tarvitse luopua. Se säilyy käyttökelpoisena, jos vaikka satutte joskus piipahtamaan vanhoilla kulmilla.
Ole ystävällinen ja ota yhteys vaikkapa puhelimitse kotikirjastoosi.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvät täältä
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/
http://www.kirjastot.fi/kirjastot/kirjastohaku.aspx
Esimerkkinä tällaisesta kirjasta voisin suositella Ritva Hapulin teosta Ulkomailla (2003).
Se on tehty Turun yliopiston kulttuurihistorian laitokselle. Varsinkin sen lähdeluetteloon kannattaa tutustua.
