Kysymäsi laulu voisi olla nimeltään Laulaen kiittäen. Sen on esittänyt Leo Niemelä, ja se on julkaistu vuonna 1985 c-kasetilla nimeltä Ihmeistä suurin. Laulu on Eero Kosken säveltämä. Muussa muodossa sitä ei ole julkaistu. Sanoja siihen ei löytynyt. Aivan varmasti emme tietysti voi kappaletta kuulematta tietää, onko se oikea.
Kasetti on vielä joidenkin kirjastojen kokoelmissa. Voit pyytää sen kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Laulu on nimeltään Torkkelin muistoja. Sen on säveltänyt George de Godzinsky, ja sanoittajaksi on merkitty Ola Renner.
Muistamasi tekstinpätkä on laulun viidennen säkeistön alusta (joskin oikea muoto on "Torkkel-kulta" eikä "Viipur-kulta"). Kaikkiaan säkeistöjä on kuusi, joten laulun teksti kokonaisuudessaan on varsin pitkä. Löydät sen samoin kuin laulun nuotit esimerkiksi Súuresta toivelaulukirjasta numero 11, jota voit kysyä omasta lähikirjastostasi.
Kauko Käyhkön levytys vuodelta 1957 on kuultavissa Youtubesta: https://www.youtube.com/watch?v=Ggk1qlHpQ9k
Tommy Hellstenin suomenkieliset teokset ovat:
Virtahepo olohuoneessa & Elämän lapsi, 1999
Vanhemmuus - vastuullista vallankäyttöä, 1999
Virtahepo työpaikalla, 1998
Miesmatka, 1998
Ihminen tavattavissa - kohtaamisen taito, 1996
Elämän lapsi - vastuulliseen aikuisuuteen, 1993
Virtahepo olohuoneessa, 1991
Tämän tiedon olisit saanut selville myös pääkaupunkiseudun yhteisestä PLUSSA-tietokannasta http://www.libplussa.fi/ hakemalla tekijän nimellä ja rajaamalla haun suomenkielisiin kirjoihin.
Elokuvia on kielletty laissa olevin perustein.
Laki elokuvien tarkastuksesta vuodelta 1965 listasi kiellon perusteiksi:
Elokuvaa, joka on sisällykseltään ilmeisesti lain tai hyvien tapojen vastainen, älköön hyväksyttäkö esitettäväksi.
Jos elokuva, ottaen huomioon miten sen tapahtumat on kuvattu tai millaisessa yhteydessä ne on esitetty, on epäsiveellinen tai raaistava taikka on omiaan kauhua herättämällä tai muulla tavoin vaikuttamaan mielenterveyttä vahingoittavasti, älköön elokuvaa myöskään hyväksyttäkö esitettäväksi.
Elokuvaa älköön niin ikään hyväksyttäkö esitettäväksi, milloin sen esittäminen saattaa vaarantaa yleistä järjestystä tai turvallisuutta tahi maanpuolustusta taikka huonontaa valtakunnan suhteita ulkovaltoihin.
Laki...
Lyhyen matematiikan ylioppilastehtävät vuodelta 1949 löytyvät
seuraavasta kirjasta: Kallio, Niilo & Heinänen, Pekka: Matematiikan
esimerkkikirja IV, ylioppilastehtävät 1947 - 1963 (WSOY 1963). Kirja
on saatavana Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston varastosta (luokka 510.2), vaikkei
se näykään aineistotietokannassamme. Syy: kaikkea vanhempaa aineistoa ei
ole vielä luetteloitu. Tämä tieto kannattaa mainita kun tiedustelet
kirjaa.
TRANSILVANIASTA (aikaisemmin TRANSSILVANIA) on tietoa suomenkielisenä
mm. tänä vuonna (2002) ilmestyneessä RISTO KARIN hakuteoksesessa
HISTORIAN ABC osassa 5 sivuilla 415-417.
Lisäksi Transilvaniasta on kaksi teosta:
MIKKO SAVOLAINEN: TRANSILVANIA. 1990.
OSMO LAMPINEN: Romanian unkarilaiset. 1989.
Maakuntakirjastojen yhteisessä tietokannassa MANDAssa on 17 viitettä
Transilvaniasta, joista 9 kpl suomenkielisiin kirjoihin , näistä viittausta mm
kaunokirjallisiin teoksiin,esim. kansansatukokoelmaan, runoantologiaan.
Manda-viitteiden joukossa muun muassa ruotsinkielinen käännös
Raymond T. McNally: Vem är Dracula. Verkligheten bakom myten
( Englanninkielinen alkuteos In search of Dracula. A true history
of dracula and vampire legends...
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa on Gunnar Falkåsin kirjoittama teos Valkoinen Käärme vuodelta 1946. Kirjan alaotsikko on Tarina vihasta, rakkaudesta ja kummallisista asioista. Teoksen voi kaukolainata oman kirjaston kautta.
Tätä levyä ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista. Voit tiedustella kaukopalvelusta, löytyykö cd:tä Suomen muista kirjastoista täyttämällä tämän lomakkeen: http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Kirjastokortin tietojen linkitys tarkoittaa sitä, että olet poikasi kirjastokortin takaaja. Takaaja ei pääse katsomaan lapsen kortin tietoja. Halutessasi pojan kortille voidaan lisätä tunnusluku, jolloin hänen lainojaan pääsee uusimaan netissä hänen omilla tunnuksillaan. Poikasi saa tunnusluvun käymällä kirjastossa, mukaan tarvitaan kirjastokortti sekä kelakortti tai muu henkilöllisyystodistus.
Lezginka-kappale sisältyy Rubinsteinin oopperaan Demoni. Esitys löytyy Youtubestakin hakusanoilla Lezginka ja Rubinstein. Äänitettä oopperasta ei ole Satakirjastoissa.
Kyllä on. Alla olevan linkin kautta saat luettelon niistä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28joiut%20saamelaiset%29%2…
Haku on tehty Helmet-haussa (http://www.helmet.fi/fi-FI) hakusanoilla joiut saamelaiset ja rajaamalla aineistoksi cd-levyt.
Espoo on kaksikielinen kunta, joten Espoon kuuluu tarjota terveyspalveluja myös ruotsiksi. Asiasta säädetään Terveydenhuoltolaissa ja Kielilaissa.
Terveydenhuoltolain kuudesta pykälästä:
"Kaksikielisen kunnan ja kaksikielisiä tai sekä suomen- että ruotsinkielisiä kuntia käsittävän kuntayhtymän on järjestettävä terveydenhuollon palvelunsa suomen ja ruotsin kielellä siten, että asiakas ja potilas saavat palvelut valitsemallaan kielellä.
Potilaan ja asiakkaan oikeudesta käyttää suomen tai ruotsin kieltä, tulla kuulluksi ja saada toimituskirjansa suomen tai ruotsin kielellä sekä hänen oikeudestaan tulkkaukseen näitä kieliä viranomaisissa käytettäessä säädetään kielilain (423/2003) 10, 18 ja 20 §:ssä."
Terveydenhuoltolaki
http://www.finlex.fi/...
Kyllä, kyseiset kirjat annetaan vain lukusalikäyttöön. Skannaaminen on mahdollista kirjaston kopiokoneilla, kopion hinta on 50 snt. Mikäli sinulla on digikamera, voit myös sillä kuvata tarvittavat sivut.
Hei!
Valitettavasti tällä hetkellä missään kirjastossa ei ole laitetta, jolla Video 8 -kasetteja voisi digitoida suoraan. Jos sinulla on kamera tai oma katselulaite (omat johdot olisi myös hyvä olla mukana), digitoiminen saattaa onnistua ainakin Myllypuron mediakirjastossa (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjas…) ja Kaupunkiverstaassa (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/Yhteys…). Lisätietoja saat kyseisistä kirjastoista.
Suomenkielistä elämäkertaa Georg Friedrich Händelistä ei löytynyt etsimistäni tietokannoista.
Vaikuttaa siltä, että kokonaista pelkästään Händeliin keskittyvää elämäkertaa ei ole suomenkielellä.
Georg Friedrich Händelin elämästä löytyy kuitenkin tietoja useampia säveltäjiä käsittävistä teoksista.
Esim. tuoreessa v 2015 julkaistussa Jari Sinkkosen kirjoittamassa Nerouden lähteillä: suurten säveltäjien hauras elämä
-kirjassa on noin 4 sivun mittainen kertomus Händelin elämänvaiheista.
Kirjaa voi vilkaista seuraavasta linkistä:
https://books.google.fi/books?id=UUDKBwAAQBAJ&pg=PT34&lpg=PT34&dq=h%C3%…
Toinen kirja, josta Händelistä löytyy tietoja on:
Sävelten mestareita - Säveltäjien elämäkertoja Palestrinasta nykypäivään. Kirja on...
Alla olevasta listasta voitte lukea Helsingin kaupunginorkesterin ohjelman tammikuussa 1963. Konsertit pidettiin yliopiston juhlasalissa, mutta viikonpäivä oli torstai. Ehkä ohjelma ja esiintyjien nimet auttavat teitä palauttamaan mieleen, missä konsertissa kävitte.
11.1.1963
Jorma Panula, kapellimestari
Hans Leygraf, piano
Erkki Salmenhaara: Crescendi (ke.)
Ludwig van Beethoven: Pianokonsertto nro 3 c-molli op. 37, solistina
Sergei Prokofjev: Sinfonia nro 7 cis-molli op. 131
18.1.1963
Aarre Hemming, kapellimestari
Johanna Martzy, viulu
Antonin Dvorák: Viulukonsertto a-molli op. 53,
Robert Schumann: Sinfonia nro 3 Es-duuri op. 97, "Reiniläinen"
Osmo Lindeman: Sinfonia nro 1
25.1.1963
Georg Ludwig Jochum, kapellimestari
Erika Babucke,...
Tässä kaksi ehdotusta. Ritva Toivolan lastenkirjassa Taikametsän tuliketut seikkailee mammutteja ja kettuja - tosin ei hopea- vaan tuli-. Kirja on julkaistu vuonna 1974. Derek Sampsonin kirjassa Luolamies Nuru ja karvamammutti (1. painos 1973) on mammutteja ja sapelihammastiikeri, mutta ei kettuja. Olisiko toinen näistä etsimäsi? Toivolan kirja on Helmet-kirjastojen kirjavarastossa ja Munkkiniemen kirjastossa. Sampsonin kirja on kirjavarastossa ja Kauniaisten kirjastossa.
Laina-Annikki Rinteen satukirja Kuka vei Veerun lapset ilmestyi vuonna 1968. Kaksi kappaletta tätä kirjaa löytyy kirjavarastosta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Aika monessa kirjastossa eri puolella Suomea se vielä on kokoelmissa. Myös jotkut antikvariaatit näyttävät kirjaa...
KAVIn Elonet-kansallisfilmografian (https://www.elonet.fi/fi) avulla selviää, että Aitiopaikka on ollut Mainos-TV:n pitkien fiktioiden ohjelmapaikan nimi. Laittamalla hakukenttään yksinkertaisesti sanan aitiopaikka saat tulosjoukon, jota läpi käymällä saatat löytää vastauksen kysymyksiisi.
Aiempien selvitysten yhteydessä on todettu, että MTV:llä ei ole olemassa luetteloa Aitiopaikalla lähetetyistä draamoista (http://yle.fi/vintti/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/…), joten tämän pitemmälle en valitettavasti täältä Ylen Arkistosta osaa sinua neuvoa - ainoa muu taho, jolle olisi saattanut selvitä jotain enemmän, lienee KAVI, joka vastaa myös MTV:n materiaalien päätearkistoinnista.
Sarjan 1. tuotantokauden osat ovat myös suomenkielisillä teksteillä varustettuja. Niiden julkaisija ja levittäjä ainakin kirjastoille on Future Film Oy. 2. kauden osia ei ole julkaistu suomenkielisellä tekstityksellä. Ks. Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Avaruusasema_Alfa
Future Film voisi olla se suomalainen taho, johon voit ottaa yhteyttä. Tässä heidän kotisivunsa, jossa myös yhteystietoja: http://www.futurefilm.fi/?page=ETUSIVU .
Olisikohan kyseessä William Sletorin teos Sokkeloportaikko (House of Stairs, 1974), joka ilmestyi suomeksi vuonna 1988 Anja-Liisa Vartiaisen kääntämänä. Kirjasammossa (linkki alla) on lyhyt kuvaus teoksesta sekä kuva kirjan kannesta.
Teos näyttää löytyvän oman kirjastoalueesi kokoelmista, joten voit tilata sen lähikirjastoosi.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9014#.WHSc2mC7rSc
https://lappi.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
