Lasten- ja nuortenkirjailija Carol O'Daysta ei tiedetä paljoakaan. Hänestä on meiltä kysytty ennenkin, tässä aikaisempi vastaus:
Suomen nuorisokirjallisuuden instituutti vastaa näin:
Kyseinen kirjailija Carol O'Day on tosiaankin kirjoittanut lasten- ja nuortenkirjoja - kolme hevosaiheista kirjaa on julkaistu suomeksi (Ryöstötilauksesta (2000), Rakkauden tähden (vuonna 2000) ja Rakas vihollinen (vuonna 2001)
Kaikki ovat ilmestyneet Pollux-hevoskerhossa). Kirjat ovat ilmestyneet Pollux-hevoskerhossa (kirjakerho), ja ne kustannetaan Ruotsissa. Kirjoihin onkin merkitty ruotsinkielinen alkuteos, eli kirjailija joko kirjoittaa ruotsiksi (on ruotsalainen) tai kirjat on käännetty ruotsista (kirjailija voi olla esim. amerikkalainen?)....
Voisiko kyseessä olla Leena Laulajaisen vompatti Volmarista ja kenguru Loikkeliinista kertova satukirja? Loikkeliinin matka lumen maahan ilmestyi 1986 ja jatko-osa Loikkeliinin lokikirja 1987. 1990-luvulla Leena Laulajainen kirjoitti vielä jatkoa näille teoksille (Vompattisatuja 1999).
Kirjastoista löytyy kansallispukuja käsitteleviä kirjoja esim. Kansallispukuja Suomesta, Kansallispukuja, Suomen kansallispukuja ym.
Internetistä löytyy myös aihetta käsitteleviä sivustoja kuten, http://www.kansallispuvut.fi/puvut.htm sekä
http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/linkit.htm
Kirjan on suomentanut Pirkko Pelkonen vuonna 2002 nimellä Ihmeiden oppikurssi. Asiasta löytyy myös mm tällainen nettisivusto: http://www.miraclestudies.net/Finnish.html
Oulun kaupunginkirjaston aineistohaku löytyy täältä:http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2&sesid=1145877255&ulang=fin.
Puhelinmarkkinoinnin voi kieltää Asiakkuusmarkkinointiliiton palvelunumeron kautta. Rajoitus koskee liiton jäseninä olevia puhelinmyyntiä harjoittavia yrityksiä.
Katso tarkemmat tiedot jäsenyrityksistä ja ohjeet liiton kotisivuilta:
http://www.ssml.fi/index.phtml?s=35
Myös Väestörekisterikeskus luovuttaa osoitetietoja.
Jokaisella on kuitenkin oikeus kieltää tietojensa luovutus mm. suoramarkkinointiin.
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/home.nsf/pages/CE19685E7E4A7454…
Ihan varmaa syytä on mahdotonta sanoa. Elokuva on tehty vuonna 1999, joten siitä tehty videokin on jo melko vanha. Itse pidän todennäköisimpänä sitä, että elokuva on ehkä ollutkin jonkin pääkaupunkiseudun kirjaston kokoelmissa, mutta on jo huonokuntoisena poistettu. Poistettu aineisto ei näy Helmetissä.
Kaikkiin elokuviin ei välttämättä anneta kirjasto-oikeuksia. Sellaisia elokuvia ei edes tarjota kirjastoille, ja näin ollen niitä ei myöskään voida ottaa kokoelmiin. Tässä tapauksessa ei kuitenkaan ilmeisesti ole kyse siitä, koskapa löysin kyseisen elokuvan pääkaupunkiseudun ulkopuolella olevista kirjastoista. Sitä löytyy vain muutama kappale videokasettina, mutta se on mahdollista tilata kaukopalvelun kautta lainaajalle pääkaupunkiseudulle...
Sinun on syytä tulla käymään kirjaston jotta voisit yhdessä kirjastonhoitajan kanssa tehdä tiedonhakuja. On syytä muista että tiedonhakuja joutuu tekemään monta kertaa.
Voit varata pitemmän ajan kirjastonhoitajan kanssa, katso lisää
http://www.lib.hel.fi/Page/ae65596d-d6f4-42b4-971e-edca26dcf0b2.aspx
Cajanderin suomentamaa Macbethia löytyy vielä ainakin Naantalin ja Turun kaupunginkirjaston varastoista, luettelokortin mukaan myös mainitsemaltasi vuodelta. Varastokirjoihin voi tehdä varauksia Vaski-aineistotietokannan kautta.
Ainakaan HelMet- tai FONO-tietokannasta ei löydy mitään viitettä siitä, että tätä laulua olisi julkaistu suomenkielisenä versiona. Myöskään Viola-tietokanta, joka sisältää tiedot suomalaisista äänitteistä ja nuoteista, ei tunne yhtään suomennosta.
On tietenkin mahdollista, että joku suomalainen esiintyjä on kääntänyt kappaleen itse ja esittää sitä keikoillaan. Mutta näyttää vahvasti siltä, ettei laulusta ole julkaistu suomenkielistä versiota.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto, Tikkurila
heikki.poroila@vantaa.fi
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen ainoa kappale mainitsemaasi kirjaa näyttää olevan Tikkurilan kirjaston kokoelmissa, mutta sieltäkin tällä hetkellä lainassa:
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=otetta+veteen&searchsc…
Linda-tietokannasta näkyy, että teosta on Kansalliskirjastossa ja joissakin yliopistokirjastoissa:
http://finna.fi
Periaatteessa kaikki Helkassa oleva löytyy myös Melindasta. Helkassa (ja Melindassa) ei kuitenkaan ole tietoja kaikista vanhemmista opinnäytetöistä. Vanhojen opinnäytteiden tiedot saattavat löytyä vain oppiaineen laitokselta. Kannattaa ottaa yhteyttä yliopistoon.
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä voi etsiä Theseus-tietokannan kautta:
https://publications.theseus.fi/
Tätä asiaa on paras lähestyä kirjallisuuden kautta. Esimerkiksi Melinda-tietokannasta tai Helmetistä voi hakea, missä kirjastoissa olisi aiheesta kirjallisuutta. Hakusanana voisi käyttää esim. "laskutus"-sanaa. Tutustumisen arvoinen voi olla esim. seuraava teos: Anttonen, Miia & Hakonen, Marika: Taloushallinnon taitajaksi (Helsinki, WSOYpro 2010).
Eduskunnan kirjastossa tätä aihepiiriä käsittelevää kirjallisuutta on hyvin vähän. Tuota Anttosen ja Hakosen kirjaa ei ole.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi
http://haku.helmet.fi
Pääsääntöisesti kantatilalla tarkoitetaan lohkomistoimituksen yhteydessä ns. emätilaa, josta on lohkottu osia. Tällöin kantatilalla säilyy alkuperäisen tilan nimi. Poikkeuksia tästä kuitenkin on. Tilaan kohdistuvat kiinnitykset voivat vaikuttaa asiaan. Halkomistoimituksessa voidaan koko tilajako uudistaa. Tarkemman tiedon saamiseksi pitäisi etsiä tämä kyseinen kiinteistötoimitus alueen kiinteistörekisterinpitäjältä, jota voi tiedustella Maanmittauslaitoksen valtakunnallisesta palvelunumerosta 029 530 1100. Suuri osa kiinteistötoimitusten tiedoista on jo sähköisessäkin muodossa lähetettävissä.
Kyseessä on Hannu Lemisen ohjaama elokuva Valkoiset ruusut vuodelta 1943. Sen pääosia näyttelevät Helena Kara ja Tauno Palo.
Lisätietoa elokuvasta on esim. kansallisfilmografia Elonetissä: http://www.elonet.fi/fi/elokuva/120963. Sisältöseloste-kohdasta löytyy tarkka juonikuvaus.
Mahdollisuus kuunnella musiikkitallenteita on seuraavissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä:
Etelä-Haagan kirjasto
Arabianrannan kirjasto
Itäkeskuksen kirjasto
Kallion kirjasto
Kannelmäen kirjasto
Kirjasto 10
Pohjois-Haagan kirjasto
Puistolan kirjasto
Myös joissakin Espoon ja Vantaan kirjastoissa voi kuunnella musiikkia. Listan kaikista HelMet-kirjastoista, joissa on musiikin kuuntelumahdollisuus löydät HelMet-palvelusivustolta kohdasta "Kirjastot ja palvelut" > "Näytä kirjastot, joissa on...". Klikkaa auki pudotusvalikosta kohta "Musiikin kuuntelumahdollisuus".
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Sellon kirjastosta löytyy Helsingin Sanomat mikrofilmillä ajalta 24.9.1904 - 31.12.2010. Turun Sanomia voi käydä lukemassa Kansalliskirjastossa tai tilata kaukopalvelun kautta Selloon luettavaksi.
http://kansalliskirjasto.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Blanche Kerr Brockin säveltämään lauluun Beyond the sunset on tehty kaksi suomennosta. Aimo Huttunen on suomentanut sen nimellä Kointähti kirkas. Tämän suomennoksen ovat esittäneet mm. Sirkka Virtanen, Lassi Pelander ja Leo Niemelä.
Seppo J. Järvisen suomennoksessa kappaleen nimeksi on tullut Auringonlaskun toisella puolen. Tämän version ovat esittäneet Seppo J. Järvinen sekä Markku Taipale.
Tällä hetkellä Suomessa käytössä olevista telamiinoista löytyy tietoja esimerkiksi seuraavista julkisista ohjesäännöistä ja oppaista:
Sotilaan käsikirja 2017. Helsinki : Pääesikunta, henkilöstöosasto, 2017.
Suluttamisopas : (SulOpas). [Helsinki] : Pääesikunnan koulutusosasto, 1992.
Yleinen ase- ja asejärjestelmäopas. [Helsinki] : [Puolustusvoimien koulutuksen kehittämiskeskus], 2001.
Sotilaan käsikirjan 2017 mukaan telamiinan 65 77 sytyttimenä käytetään painosytytintä 77. Ansoittamaton telamiina toimii, kun laukaisimeen kohdistetaan 150 kilon kuormitus. Tarkemmin telamiinan toimintaperiaatteita käsitellään esimerkiksi Tuukka Mäkelän Maanpuolustuskorkeakoululle laatimassa pro gradu -työssä (http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201112086028)....
Varsinaisesti kaksikielisiä mangakirjoja en löytänyt Helmet-kirjastojen kokoelmista, mutta tarkoituksiinne sopisi kenties Japania mangan avulla , kaksiosainen sarjakuvilla ryyditetty kieliopas tai Kanji de manga -sarja, jossa syvennytään japanin kanji-merkkien saloihin. Nämä teokset on erityisesti suunnattu nuorille lukijoille.
Kaksikielistä manga kyllä julkaistaan, sillä se on Japanissa suosittu tapa opsikella englantia. Mm. suosittuun Sherlock-televisiosarjaan pohjautuva Sherlock: A Study in Pink on julkaistu versiona, joka sisältää jokaisen puhekuplan tekstit sekä englanniksi että japaniksi. Verkosta löytyy kaksikielistä manga ilmaiseksi esim. https://bilingualmanga.com/ sivustolta.
Lähteet:
http://animelehti.fi/...
Saamelaiskieliä on yhteensä yhdeksän ja Suomessa niistä puhutaan kolmea: inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea. Kaikilla niistä on oma kirjakielensä eivätkä niiden puhujat ymmärrä toistensa kieltä. Nykyään saamelaiskielet katsotaan erillisiksi kieliksi eikä murteiksi. Saamelaiskielet kuuluvat uralilaisiin kieliin kuten suomen kielikin.
Lisää tietoa mm. Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta:
https://www.kotus.fi/kielitieto/kielet/saame
https://www.kotus.fi/kielitieto/kielet
https://www.kielikello.fi/-/saamelaiskielista-ja-niiden-huollosta
