Radioasemat maittain löytyvät seuraavasta vuosittain ilmestyvästävä hakemistosta:
World Radio TV Handbook WRTH.2004: the directory of international broadcasting. Aineistotietokannassa,http://www.helmet.fi/, näkyvät kirjastot, joiden kokoelmissa se on.
Internetissä kaupallisia radioasemia löytyy osoitteesta:
http://www.ficora.fi/suomi/radio/PRAlista.htm.
Yleisradion sivuilta, http://www.yle.fi/radio/,
voi hakea YLE:n radiokanavien taajuuksia paikkakunnittain.
Eva Hirn on syntynyt 10.10.1877 Viipurissa ja kuollut 9.10.1948 Helsingissä. Puoliso Taavi Hirn. Yo Viipurin suom. jatko-opistosta -96, matemaattisten ja luonnontieteellisten aineiden opintoja Hgin yliopistossa. Avust. lehdistöä ja radiota. Tuotanto julkaistu 1920-1930 luvuilla: lasten- ja nuortenkirjoja, näytelmiä ja pakinoita.
(Lähde: Suomen kirjailijat 1917-1944)
Porin kaupunginkirjastossa on saatavissa hänen nuortenkirjojaan sekä pakinakokoelmat Lyö sinä, minä venytän ja Rakkaita lähimmäisiä. Häntä on haastateltu Kirjojen maailma -lehden numerossa 4/1930, voit kysyä lehteä kirjastosta.
Vaski-kirjastojen tietokannassa https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome tulee omien lainojen tietoihin automaattisesti, kuinka monta kertaa ne voi uusia. Jos et ole kertaakaan uusinut lainaa, näkyy teoksen kohdalla tieto "Uusintoja jäljellä 3". Jos uusit teoksen, uusintakerrat vähenevät kunnes tulee tieto "Maksimimäärä uusintoja", jolloin teosta ei voi enää uusia verkossa, vaan se on palautettava tai lainattava kirjastossa uudelleen siten, että se ensin palautetaan - eli tuodaan siis välillä näytille. Jos teoksessa on varauksia, sitä ei tietenkään voi uusia verkossa tai kirjastossa.
Suomen kansallisbibliografia Fennican (https://finna.fi kautta Pääkaupunki- tai Pääkaupunkilehti-nimistä lehteä ei löytynyt. Sanomalehtien liiton sivulta näkyvät kaikki Uudellamaalla ilmestyvät lehdet, eikä joukossa ole kysymääsi.
http://www.sanomalehdet.fi/sanomalehdet/lehdet_maakunnittain/1._uusimaa
Vuonna 1959 ilmestyi (vain tämän vuoden ajan) lehti nimeltä Pääkaupunkilainen. 1970-luvulla ilmestyi Pääkaupunki-niminen lehti, jossa julkaistiin Juhani Mäkelän stadin slangi -aiheisia pakinoita. Nämä lehdet eivät enää ilmesty.
Voisiko ystäväsi olla erehtynyt lehden nimestä?
Veikko Aaltosen dokumenttielokuvaa Paimenet (2005) ei ole lainattavissa kirjastoista.
Elonetin tietojen mukaan elokuvasta olisi tehty tallenne, mutta SF Film Finland Oy:n sivustolta ei löydy merkintää tallenteesta.
Elokuva on esitetty Ylessä. Voitte esittää Ylelle elokuvasta uusintatoiveen.
Lähteet:
http://www.elonet.fi/fi
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/1269531
https://kavi.fi/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.sffilm.fi/showPage.php?page_id=1000
http://yle.fi/yleisradio/ota-yhteytta
Tekijänoikeuslaki sallii asetuksessa mainittujen kirjastojen (yleisten kirjastojen puolella mnaakuntakirjastojen) digitoida turvaperustein dokumentteja, joita ei ostamalla voi hankkia. Muilla kirjastoilla ei tällaista oikeutta ole, joten ainoa nopea tapa olisi lahjoittaa dokumentit omaan maakuntakirjastoon ja pyytää niiden turvadigitointia.
Jos kuitenkin puhutaan suojatun aineiston kopioinnista muuten, edellyttää se lähtökohtaisesti aina lupaa oikeudenhaltijoilta. Kun kysymyksessä ei edes vihjaista kasettien sisällöstä, on vaikea antaa edes vinkkejä jatkotoimista. Myös kotiseutukokoelman kohdalla on aina kysyttävä, kenellä on oikeuksia ääni- ja kuvatallenteilla olevaan sisältöön. Jos kyse on esimerkiksi paikallisen muusikon musiikista,...
Unen aikana lihakset ovat pitkiä aikoja käyttämättöminä, ja erityisesti unennäköön liittyvän REM-univaiheen aikana ne rentoutuvat täydellisesti. Venyttely heräämisen jälkeen aktivoi lihasten verenkiertoa ja nostaa niiden lämpöä, jolloin lihasten venyvyys ja joustavuus palautuu. Sama pätee eläimiin, ja nisäkkäiden lisäksi myös esim. linnut venyttelevät.
Kysymykseen on vastannut aiemmin professori Olli J. Heinonen Tiede-lehdessä: http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/miksi_lihasten_venytys_aamulla_tuott…
Terve.fi -sivuston artikkeli siitä, mitä elimistössä tapahtuu unen aikana: http://www.terve.fi/uni-ja-lepo/75710-tiesitko-naita-uskomattomia-asioi…
Tiede-lehden artikkeli heräämisestä: http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/...
Voisikohan kyse olla Elizabeth Shawn teoksesta "Kilpikonnan syntymäpäivä", joka julkaistiin suomeksi vuonna 1967 (WSOY). Tarina kuulostaa kovasti samalta, vaikkakin tarinan hahmot ovat hiukan eri eläimiä kuin muistelette.
Lastenkirjainstituutin tietokannassa kirjan juonta kuvataan näin: "Kilpikonnalla on syntymäpäivä ja se toivoo lahjaksi isoa ja mehevää salaatinkerää. Ensin näyttää vain siltä, että se saa eläinystäviltään lahjaksi kaikkea muuta - lihakimpaleesta mutavelliin."
Kirjan ulkoasusta kerrotaan, että se on "neliönmuotoinen kuvakirja, jonka kansikuvassa ohdake, kilpikonna ja punainen pyöreä aurinko".
Kirjan suomennoksen kannesta ei löydy kuvaa, mutta alkukielisestä löytyy parikin eri kansikuvaa netistä helposti googlettamalla...
Pula-ajan tematiikka on vahvasti esillä Arvo Turtiaisen v. 1936 ilmestyneessä esikoiskokoelmassa Muutos. Työttömyyttä ja nälkää kuvaavat mm. runot Työttömän kesää ja Äiti Maalle (miljoonien nälkäsyksynä anno 1934). Nämä runot löytyvät myös Turtiaisen kirjasta Runoja 1934-1968, joka on paremmin saatavilla kuin tuo alkuperäinen teos (Tammi, 1976. – Runot ovat sivuilla 11 ja 44).
Myös Katri Valan runossa Tantalos on teemana nälkä ja työttömyys. Runo löytyy Valan Kootuista runoista (WSOY, 1958. – Sivu 277).
Edellä mainittujen kirjojen saatavuuden voi tarkistaa sivulta www.helmet.fi .
Kirjailija Pekka Jaatisella on omat kotisivut, joilta löytyvät myös hänen yhteystietonsa.
http://www.pekkajaatinen.com/
Pekka Jaatiseen voi ottaa yhteyttä myös hänen virallisen Facebook-sivunsa kautta.
https://fi-fi.facebook.com/pekkajaatinenofficial/
Jaatinen on Johnny Kniga -kustantamon kirjailijoita, joten tietenkin myös kustantamon kautta voi yrittää saada häneen yhteyden.
http://www.johnnykniga.fi/kustantamo/yhteystiedot/
Oletan nyt, että kyseinen vero on osakkeiden myynnistä maksettu luovutusvoittovero. Luovutusvoitto eli tuttavallisemmin myyntivoitto lasketaan tällaisella kaavalla:
luovutushinta – (hankintameno + varainsiirtovero) – voiton hankkimisesta koituneet menot = myyntivoitto
Myyntivoitto on pääomatuloa. Pääomatuloveroprosentit eri vuosille voit löytää esimerkiksi Veronmaksajat- sivuston lopussa olevasta taulukosta.
https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Tuloverot/Tuloveroperusteet…
Voit maksamasi veron perusteella päätellä, mikä on ollut alkuperäinen myyntivoittosi. Tästä ei tietysti voi vielä suoraan päätellä kuinka paljon Nokian osakkeita olet omistanut. Myyntivoittosi kun on riippunut osakkeiden arvosta silloin kun olet hankkinut ne,...
Kirjastoalan työllistymisnäkymät ovat vaihtelevat mutta eivät missään ihan valtavan hyvät. Erityisesti suurissa kaupungeissa, joissa on kirjastoalan koulutusta, saattaa hakijoita yhtä paikkaa kohden olla valtavasti. Myös Helsingissä, jossa ei juuri alan koulutusta ole, hakijoita on runsaasti avoimiin paikkoihin. Toisaalta pienemmille ja suurista kaupungeista käsin syrjäisille paikkakunnille voi olla haastavampaa löytää koulutettuja kirjastomattilaisia. Erikoistaidoista – kuten kirjastoauton ajamiseen tarvittavasta koulutuksesta – voi olla joissakin paikoissa suurta hyötyä.
Harjoittelu on tosiaan hyvä väylä päästä työskentelemään kirjastossa, oppimaan käytännön työntekoa ja saamaan kontakteja kirjastoon. On varmasti plussa, jos...
Mietimme muutamia teoksia, jotka voisivat sopia lukutuokioonne:
- Lipponen, Erkkuli: Renttahelekku : tarinoita Oulusta
- Lipponen, Eino "Erkkuli": Kollo-Tolonen : avojalakasen raateja Oulussa
- Maiju Lassila: Tulitikkuja lainaamassa : Kuolleista herännyt
- Pentti Haanpää: Eräs avioliitto ja muita kadonneita juttuja
Hieman uudempia:
- Oranen Raija: Sulo tuli taloon ja muita käänteentekeviä kertomuksia
(espanjalaiselta kirpputorilta löytynyt sekarotuinen koiranpentu Sulo Raitis mullistaa omistajansa arjen
- Pentti Lassila: Ihmisten asiat. Romaani, josta voisi poimia katkelmia. Esimerkiksi "Nuorena ajattelee, että aika on ainetta, josta voi tehdä mitä haluaa, elettävän päivän ja tulevatkin päivänsä. Olkoon se vaikka erivärisiä lankoja..."...
Mikäli tarkoitat henkilöstön joustomahdollisuuksilla joustotyötä, niin Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://www.turku.fi/kirja/ löytyy jonkin verran viitteitä asiasanalla " joustotyö", esim.
Pauli Niemelä (toim.): Työikäiset työelämän murroksessa: tutkimus työelämän turvattomuudesta, työssä selviytymisestä sekä johtamisesta ja joustoista" (1996), Andre Vandermerwe (toim.) "Markkinalähtöinen henkilöstöjohtaminen" (1996), Kimmo Kevätsalo: "Jäykät joustot ja tuhlatut resurssit" (1999) ja Sirkka Heinonen: Etä- ja joustotyö Japanissa: kohti työkulttuurin murrosta (1996). Etätyöstä löytyy paljonkin viitteitä, esim. "Etätyö muutoksen välineenä" (1998). Työelämän joustomalleja esitetään kirjasessa "Joustoa työelämään" (1998) ja...
Etsit ilmeisesti tietoa Kurki-kappaleesta, jonka kertosäe alkaa ei vapaata vangita voi -lauseella. Kappaleen on säveltänyt Kai Hyttinen ja sanoittanut Vexi Salmi.
Kurki-kappale löytyy Lahden kaupunginkirjastosta nuottina (esim. Suuri toivelaulukirja 8), karaokelevyltä (Finnhits karaoke 1 Suosikki-iskelmät 1) sekä CD-levyiltä (esim. Kai Hyttinen: 20 suosikkia - Dirlanda).
Lause "Mutta metsän yllä laulaa surulintu." on Astrid Lindgrenin teoksen Mio, poikani Mio kuudennesta luvusta Hän ratsasti hämärän metsän halki.
Lindgren, Astrid: Mio, poikani Mio (WSOY, suom. Kristiina Kivivuori, WSOY, 2011, s. 69)
Yleisradion Fono-haku antaa tulokseksi 13 suomenkielistä aakkosaiheista laulua:
http://www.fono.fi/AiheHakutulos.aspx?aihe=aakkoset&kieli=Suomi&culture=fi
Tuiki tuiki tähtönen on alkujaan ranskalainen kansansävelmä. Pieni nokipoika mainitaan vain kansansävelmäksi, eli se voi olla suomalainen tai sitten tänne muualta kulkeutunut.
Fraasia "arvoton näytelmä" on käytetty jo todella kauan. Maininta siitä löytyy Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista sanomalehdistä jo yli 100 vuoden takaa. Tässä hakutulos sieltä
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22arvoton%20näytelmä%22&orderBy=RELEVANCE
Se kuka fraasin mainitsi ensimmäistä kertaa, onkin hieman hankalampi selvittää. Kenties Mika Waltari, jonka teoksesta Vieras mies tuli taloon ko. fraasi löytyy fuoden 1938 painoksesta.
https://books.google.fi/booksid=18koAQAAMAAJ&q=%22arvoton+näytelmä%22&dq=%22arvoton+näytelmä%22&hl=fi&sa=X&ved=2ahUKEwjuzcfy6qTsAhWotYsKHa74DB8Q6AEwBnoECAMQAQ
Liitepartikkelilla -han/-hän voidaan ilmaista monia asioita. Sillä voidaan vihjata, että asia on puhujalle ja kuulijalle jollain tavalla tuttu: Maijahan myöhästyy aina ('kuten tiedämme, Maija myöhästyy aina'). Sillä on myös mahdollista "lieventää" väitteitä, kysymyksiä ja käskyjä: Käytäthän maskia! mieltyy kohteliaampana kuin Käytä maskia!
Partikkelin ilmaisuja pehmentävän luonteen, johon kysymyksessä liitetiedoston perusteella viitataan, ovat kirjoituksissaan noteeranneet esimerkiksi Aarni Penttilä (Suomen kielioppi, 1957) ja Osmo Ikola (Nykysuomen käsikirja, 1974), joten mistään uudesta ilmiöstä ei sinänsä ole kyse. Myös Nykysuomen sanakirjaan sisältyvässä partikkelin semanttisessa tarkastelussa se on huomioitu.
Sen lisäksi, että -han...
