Maija-Leena Noppari on kirjoittanut kirjat Penttahittisen pidot vuoressa (v. 1938) ja Penttahittisen kasvatti (v. 1946). Edellisen on kuvittanut Helga Sjöstedt, ja jälkimmäisen Soini Talaskivi.
Satuja on julkaistu myöhemmin kirjassa Vuorenkuningas Penttahittinen (v.1965). Tämä kirja sisältää kokonaan Penttahittisen pidot vuoressa -teoksen, ja joitakin satuja kirjasta Penttahittisen kasvatti. Lisäksi teoksessa on osia Maija-Leena Nopparin Topias Todenpuhuja -kirjasta. Vuorenkuningas Penttahittinen -kirjan on kuvittanut Leena Puranen.
Vuorenkuningas Penttahittinen -teoksesta on olemassa vielä v:lta 2005 selkokielinen versio, jossa on useita eri kuvittajia.
Aili Siniluodon kirjassa Jänö Pupula ystävineen seikkailujen tiellä (1948) seikkailee Jänö Pupula. Kun Jänö aivasti -sadussa Jänö sairastaa nuhaa, mutta muuta yhteistä muistamaasi satuun ei ollut. Eli ikävä kyllä tämä ei taida olla etsimäsi kirja.
Lähin kirjasto sinulle on Rikhardinkadun kirjasto: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Rikhardinkadun_kirjasto
Siellä voit ottaa kopioita paperilehdistä (Rikhardinkadun kirjasto säilyttää Helsingin Sanomia 6 kuukautta) tai tulostaa artikkelit kirjaston asiakastietokoneilta Helmet-kirjastoissa asiakkaiden käytössä olevan ePress-lehtitietokannan kautta (luettavissa kuluva ja kaksi edellistä kuukautta):
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat/Artikkeli_ja_lehtitiet…
Tässä on linkki katsaukseen rikoksesta tuomittuihin (16.12.2014)
http://tilastokeskus.fi/til/syyttr/2013/syyttr_2013_2014-12-16_tie_001_… . Otsikon "Ulkomaalaisten osuus tuomituista kasvoi hieman" alla on lisätietoa. Kts. myös PX-Web tietokantapalvelu
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__oik__syyttr/?tabl… .
Tässä muutamia kirjoja, joissa kuvataan vanhemman miehen ja nuoremman naisen suhdetta:
Daniela Krien: Vielä joskus kerromme kaiken
Marja-Liisa Vartio: Mies kuin mies, tyttö kuin tyttö
Jussi Valtonen: Siipien kantamat
Suomalaisen nimipäiväkalenterin mukaan Annan päivää vietetään 9. joulukuuta ja Liisan päivää 19. marraskuuta.
Anna-Liisa ei ole saanut omaa päiväänsä nimipäiväkalenteriin. Kukka-Maaria taitaa olla ainoa siihen mukaan päässyt yhdysnimi.
https://almanakka.helsinki.fi/fi/nimipaivat/nimipaivahaku.html
Lyhyesti voi vastata: ei saa käyttää ilman taiteilijan tai muun oikeudenhaltijan lupaa. Kirjaston täytyy julkisena laitoksena noudattaa tekijänoikeuslakia tiukimman mukaan, joten kannattaa toimia varman päälle.
Hahmot eivät ideoina nauti tekijänoikeuden suojaa, mutta jos Pikku Myyn tai Mikko Mallikkaan piirtää niin, että sen tunnistaa alkuperäisen piirtäjän toteuttamaksi ideaksi, tarvitaan ilman muuta lupa. Käytännössä myös vakiintuneet nimet ovat suojattuja siten, ettei voi piirtää ihan toisenlaista hahmoa ja nimittää sitä Pikku Myyksi. Harry Potter on tässä joukossa hiukan eri asemassa, koska ei ole olemassa yhtä, kaikkien tuntemaa kuvittajaa, vaan eri maissa eri taiteilijat ovat tehneet kirjasarjan kansia. Siten on mahdollista piirtää...
Aili Nissisen Tätilään-runon voi lukea vaikkapa Pieni aarreaitta -kirjasarjan kolmannesta osasta Runoaitta (WSOY, 1993). Alun perin se on julkaistu Nissisen kirjassa Lasten toverina : tositapauksia ja taruja (Otava, 1916).
Nuotit J. N. Lahtisen runoon laatimaan sävellykseen sisältyvät esimerkiksi seuraaviin kokoelmiin:
J. N. Lahtinen, Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirja (Valistus, 1927)
J. N. Lahtinen, Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjan säestykset (Valistus, 1932)
Jouko Pesola & Joonas Kokkonen, Laulamme ja leikimme : lasten lauluja ja laululeikkejä (Valistus, 1958)
Lasten oma laulukirja : sata laulua kotien ja lastentarhojen pienokaisille. 1 (Fazer, 1972)
Sanat, nuotit ja tuntemattoman suunnittelijan laatimat...
Yleisillä keskustelupalstoilla tuntuu aina olevan myös vähemmän asiallisia keskustelijoita. Ehkä helpoimmin hyvät keskustelupalstat ovat harrastelijoiden palstoja, mutta niissä ei sitten tietenkään keskustella kaikista aiheista.
Vaikea kysymys, olisiko lukijoilla ehdotuksia?
Hakuprofiilin tekeminen tarkoittaa haluamiesi hakuehtojen määrittelyä. Rajusti yleistäen: hakuprofiilin voit aloittaa miettimällä aihettasi: perustermejä, avainsanoja, fraaseja jne. Sen jälkeen mietit vastaavia rinnakkaistermejä tai synonyymejä sekä ylä- ja alatermejä eli laajempia ja suppeampia asiaa koskevia sanoja. Termejä yhdistelemällä tai poissulkemalla voit sitten muotoilla hakulauseketta.
Eri tietojärjestelmissä hakuehtoja ja termejä saatetaan käsitellä eri tavoin, eli kovin yksityiskohtaista vastausta en voi antaa tietämättä mistä järjestelmästä haluat hakea tietoa. Internetin hakuprofiilit rakentuvat aivan eri lailla, kuin vaikkapa oman kirjastoni asiakkaille tarkoitetut hakuprofiilit. Tule kirjastoon, niin mietimme asiaa lisää...
Kyseessä on varmaankin Hilkka Almin kirjoittama kolmiosainen Etäällä vihreät niityt -trilogia, jonka osat ovat Etäällä vihreät niityt (Blod och tårar, 1982), Taistelu niityistä (Kampen om ängarna, 1983) ja Raunioiden valtakunnat (Rösenas riken, 1984). Voit lukea lisää teoksista alla olevista linkeistä Kirjasampoon.
.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4610
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_5935
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10468
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/savo%20siirtolaiset%20alm%20h…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175943969474
Teokset löytyvät suomenkielisinä useista Suomen kirjastoista, myös oman...
Nuotissa "Nuori kuoro. 1 : 20 laulua sopraano- ja alttoäänille" (Fazer, 1974, s. 19) on laulu, joka alkaa: "En tiedä, en tiedä, en kauniimpaa tiedä kuin sävelten maailman kauneus on". Laulun nimeksi on merkitty "Vanha urkukäsikirjoitus", säveltäjäksi "Tuntematon" ja suomenkielisten sanojen tekijäksi Erkki Pohjola. Nuotinnos on kolmiääninen. Nuotissa mainitaan myös, että Tapiolan yhteiskoulun kuoro esittää laulun levyllä "Tapiola laulaa" (SFLP8502). Muitakin levytyksiä on olemassa.
Yleisradion Fono-tietokannan mukaan laulun alkuperäinen nimi olisi "Alter Spruch" ja alkuperäinen säveltäjä on anonyymi, mutta Paul Kickstat on jollakin tavalla myös osallistunut säveltämiseen, sillä hänet on merkitty toiseksi säveltäjäksi....
Googlen PageRank määrittelee sivuston painoarvon. Se on Google-hakukoneen käyttämä järjestelmä, jolla mitataan sivujen tärkeyttä niihin johtavien linkkien perusteella asteikolla 1-10. Sivuston ikä, sisään tulevat linkit, niiden arvo (linkittäjien PR) ja moni muu seikka vaikuttaa sivuston PageRankiin. Mitä tärkeämpi sivusto on Googlen silmissä, sitä paremmin ja korkeammalle se huomioi hakutuloksissaan sivun avainsanat. Mitä korkeampi PR, sitä paremmin sivu näkyy Googlen hakutuloksissa. - Maaliskuun 2016 jälkeen PageRank-data ei ole enää ollut julkisesti nähtävissä, vaikka Google edelleen sitä hyödyntää.
Sanna-Mari Tavola, Hakukoneoptimointi : ulkoinen sekä sisäinen optimointi sekä tärkeimmät toimenpiteet näkyvyyden parantamiseksi | https...
Sanat ja nuotit lauluihin "Taivaan kotiin" sekä "Kun Jeesus on omana mulla" löytyvät teoksesta Hengellinen laulukirja. Taivaan kotiin -laulusta on kaksi tekstiltään hieman erilaista versiota. Juuri kysyjän ilmoittamassa muodossa laulu löytyy yksisäkeistöisenä teoksesta Herramme tulee : nuottipainos (Ristin voitto, 1951).
Hengellisessä laulukirjassa sama Valter Nymanin sävelmä alkaa sanoilla Taivaan kotiin täällä kuljen. 1. säkeistön viimeinen rivi on erilainen ja yhteensä säkeistöjä on tässä versiossa neljä.
Hengellisen laulukirjan eri painoksia on saatavissa Vaara-kirjastoista: https://vaara.finna.fi/Search/Results?lookfor=hengellinen+laulukirja&type=Title&dfApplied=1&limit=20
Herramme tulee -teosta on saatavissa Outi-...
Tätä kysymystä on pohdittu, varsinkin vuonna 2017; monessa yhteydessä.
Prisma Studio 2.3.2017 ""Periaatteessa telomeerien lyheneminen on ratkaistavissa ongelma. Yksinkertaisimmillaan ihmissoluihin voitaisiin rakentaa geeni, joka tuottaa telomeraasia, joka puolestaan estää telomeereja lyhenemästä. Tällainen on esimerkiksi hummereilla", maalailee bioteknologian tutkija Lauri Reuter." https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/03/07/prisma-studio-elammeko-pian-500-1000-vuotta
Mikro Bitti 5.10.2017 Kertoo aikeesta siirtää tietoisuus keinokehoon. "Yksi tähän tähtäävä hanke maailmalla on ökyrikkaan venäläisen Dmitry Itskovin perustama 2045 Iniative, jonka tarkoituksena on pidentää ihmisen elinikää ja lopulta tehdä...
Ruotsin Ekonomiska museet -museolla on sivuillaan rahanarvonlaskuri, jolla voi muuntaa hyvinkin vanhoja eri valuuttoja Ruotsin nykykruunuiksi: Räkna ut penningvärdet.
Tätä on kysytty aiemmin Helsingin kaupunginkirjaston Kysy-palvelussa. Tuote-esittelyiden taustalla soiva kappale on Audio Network -katalogista ja löytyy hakusanalla Opening Night. Kappaleesta on useampi versio ja mielestäni ohjelmassa soiva kappale on nimellä Opening Night 2.
http://www.kysy.fi/kysymys/mika-klassinen-musiikki-soi-suomen-huutokaup…
https://www.audionetwork.com/track/searchkeyword?keyword=Opening%20Night
