Tunnin vesijuoksu tavanomaisella vauhdilla kuluttaa 789.6 kcal ja kävely (3 km/h) 236.2 kcal, joten näyttäisi siltä, että "vesikävely" on tehokkaampi liikuntamuoto kuin kävely.
Energiankulutuksen eri liikuntamuodoilla määrittelet helposti nettiosoitteesta :
http://ffp.uku.fi/cgi-bin/energynet/energycosts.pl
Kaukolainaus on kirjastojen välistä toimintaa. Kirjastot tilaavat toisista kirjastoista sellaista materiaalia, mitä heidän omissa kokoelmissaan ei ole.
Mene siis lähimpään kirjastoon ja pyydä heitä tilaamaan sinulle kaukolainaksi haluamasi teos. Kirjastot veloittavat kaukolainoista omien taksojensa mukaan, joten se kuinka paljon tilaus sinulle maksaa, riippuu sekä lähettäjäkirjaston taksoista että sen kirjaston taksoista, jonne teos sinua varten välitetään.
Kirjastoissa voi etsiä tietoa aiheesta käyttäen asiasanaa
"työkierto". Haulla löytyvät mm.
Joustava työura : Rovaniemellä 12.-13.9.1991 pidetyn seminaarin raportti / toimittaneet Seppo Aho, Heli Ilola
Oulu : [Rovaniemi] : Oulun yliopisto, Pohjois-Suomen tutkimuslaitos, Akateeminen kirjakauppa [jakaja], Pohjois-Suomen tutkimuslaitos, Lapin yksikkö [jakaja], 1992
Varila, Juha
Työmarkkinakelpoisuus ja työssä oppiminen : henkilöstön kehittämisen mahdollisuuksia, keino ja ja ehtoja / Juha Varila ; [julkaissut] Valtionhallinnon kehittämiskeskus
Helsinki : VAPK-kustannus, 1992
Vaihtelun halut ja yleisyys työelämässä : kyselytutkimus julkisella sektorilla / toimittaneet Seppo Aho, Heli Ilola
Julktiedot Oulu : [Oulu] : [Rovaniemi] : Oulun...
Kirkkonummen kirjaston kotiseutukokoelma löytyy oheisesta linkistä: http://www.kirkkonummi.fi/prime_308.aspx
Espoon pääkirjastossa Leppävaarassa on Uusimaa-kokoelma (puh.09-8165 7603), johon kuuluu mm. teos: Backman, Vanha Kirkkonummi, Kyrkslätts hembygdsförening, 2006 (Ekenäs tryckeri). Se on tällä hetkellä varattu.
Samasta paikasta löytyy myös Backman, Kirkkonummen rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema = Byggnadskultur och kulturlandskap i Kyrkslätt, Kirkkonummen kunta, 1992. Teosta on 2 kpl, molemmat tällä hetkellä lainassa.
.
Kolmas Uusimaa-kokoelmaan kuuluva kuvateos on Saves, Kirkkonummi=Kyrkslätt: 650, Kirkkonummen kunta 1980. Se löytyy lisäksi myös Helsingistä: Rikhardinkadun kirjastosta ja Pasilasta(kirjavarasto 2), molemmat...
Kaikki mainitut ohjelmat näyttäisivät olevan ladattavissa ainakin täältä: http://www.brothersoft.com/ kirjoittamalla ohjelman nimen software search- ruutuun.
Ole hyvä ja ota yhteyttä lähimpään kirjastoon.
Sysmän kirjastosta löytyy kyllä merikartta alueesta Vesijärvi-Päijänne.
Katso lisää
http://weborigo.sysma.fi/
Kirjoista, joissa Ralph "Sonny" Barger on tekijänä, on HelMet-kirjastoissa kaksi lainattavissa:
- Hell´s Angel: Sonny Bargerin elämä ja Hell´s Angels Motorcucle Club. 2008
- Ridin´high, livin´ free: hell-raising motorcycle stories. 2003
Näiden lisäksi häneltä on julkaistu ainakin
- Dead in 5 heartbeats. 2004
- 6 chambers, 1 bullet. 2006
Toivon mukaan tarkoitit jotain näistä kirjoista.
Saat uuden salasanan asioimalla henkilökohtaisesti kirjaston asiakaspalvelupisteessä. Koska henkilöllisyys on voitava todentaa, ei tietosuojan vuoksi tunnuslukuja anneta puhelimitse eikä sähköpostin välityksellä.
Riippuu viruksesta, mutta voihan se tartutella itseään kaikille mahdollisille kiintolevyille, jos se on sellaiseksi ohjelmoitu. Eli ei se kakkoslevykään silloin turvassa ole.
Mikkelin kaupungin pääkirjastoon on mahdollista tilata kirjoja toisesta kirjastosta. Jos kyse on omasta toimipisteestämme, tällä hetkellä myös Ristiina, Pertunmaa, Hirvensalmi ja Puumala (näkyvät WEb-Origossa http://mikkeli.kirjas.to/ hakkuvalikosta kun valitsee Mikkelin kaupunginkirjasto, näkyvät ns. omat kirjastot) Netin kautta ei pysty varaamaan toisen pisteen aineistoa, mutta käydessäsi kirjastopisteissämme eli jos käyt pääkirjastossa, tietopalvelun henkilökunta tekee toisen pisteen varauksen. Hinta on normaali varausmaksu.
Pieksämäen aineiston kohdalla mennään kaukolainauksen puolelle. Kaukolainata voidaan vain sellaista aineistoa, jota omissa valikoimissamme ei ole lainkaan missään pisteessämme. Kaukolainan voi tehdä kotisivujen...
Olisiko kyseessä tämä kirja?
Lönnblad, Helvi: Mittee se pellavapiä? : Mykkästen, Zacheusten ja Rissasten vaiheita Pohjois-Savossa 1600-luvulta lähtien sekä kuvaus nuoruudesta 1930- ja 40-lukujen Tuovilanlahdessa
Kirja on saatavilla ainakin Kuopion kaupunginkirjastosta. Voitte tehdä siitä kaukolainapyynnön oman kirjastonne kautta.
Kyseinen laulu on albumilta "Koko yön minun poikani valvoi" (Love Records LRLP 74, p1973, CD-versio 1998) ja sen nimi on "Ne tulevat, Maria". Albumin laulujen latinalaisen Amerikan teemaiset tekstit ovat kaikki Matti Rossin käsialaa ja sävellykset on tehnyt Henrik Otto Donner. Levyn pääsolistina on Arja Saijonmaa, bändissä soittavat mm. Juhani Aaltonen, Esko Linnavalli, Pekka Sarmanto ja Esko Rosnell.
CD-versio löytynee useimmista hyvinvarustetuista suomalaisista musiikkikirjastoista, LP-versio ainakin HelMet-musiikkivarastosta ( http://luettelo.helmet.fi/record=b1677255~S9*fin).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Jos kyseessä on Joensuun seutukirjaston toimialueella kokoontuva lukupiiri, on kaksi tapaa lainata lukupiirin kirjat kirjastosta. Ensimmäinen tapa on se, että kukin lukupiirin jäsen varaa, hakee ja lainaa valitun kirjan itsenäisesti itselleen omalla kirjastokortillaan. Varaukset ovat ilmaisia. Laina-aika on neljä viikkoa. Jos on kyse kirjasta, joka on lainassa, varaus on aiheellista tehdä jo ainakin puolitoista tai kaksi kuukautta ennen käsittelykertaa. Uutuuksia tai muuten huippusuosittuja kirjoja ei kannata ottaa lukupiirikirjaksi, koska niistä on paljon varauksia ja niitä voi joutua odottamaan hyvinkin pitkään.
Toinen tapa on se, että lukupiirille tehdään oma kortti, jossa vastuuhenkilönä on lukupiirin vetäjä. Vastuuhenkilö sopii...
Unkarilaisen Endre Adyn (1877 – 1919) runojen suomennoksia on luettavissa Adyn runojen kokoelmissa Eliaan vaunuissa (1977), Endre Ady 1877–1919 (1977), Lensi riikinkukko (1978) ja Endre Ady : 26 suomennosta (1978) sekä unkarilaisen runouden antologioissa Unkarin lyyra (1970) ja Taivas irtosi maasta : unkarilaista lyriikkaa 1900-luvulta (1986). Lisäksi joitakin Adyn runoja on suomennettu runoantologiaan Tuhat laulujen vuotta (1957).
Etsimäsi runon "Hunn, új legenda" (1913) suomennosta ei valitettavasti kuitenkaan ole edellä mainituissa teoksissa. Artikkelitietokannoista ei myöskään löydy viitteitä siitä, että runo olisi suomennettu.
https://finna.fi
http://mek.oszk.hu/00500/00588/html/
http://mek.oszk.hu/00500/00588/html/vers0901.htm#07...
Hei,
kyseessä saattaisi olla Aale Tynnin satukirja Heikin salaisuudet vuodelta 1956 (WSOY). Siinä Heikki-poika tapaa Jokke-peikon joka ryhtyy Heikille veljeksi. Kirjaa on saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjaston lastenosastolla.
On myös olemassa Lauri Pohjanpään runo Heikki ja Peikko (teoksessa Pieni aarreaitta 3, WSOY 1993).
Ensimmäisenä ehdokkaana mieleen tulee Riitta Vartin vuosina 1990-93 julkaistu neljän romaanin sarja, vaikka se sijoittuukin Pispalaan vain osittain: Sun lapsuutes (1990), Pispalan enkeli (1991), Nuoruuden yliopistot (1992), Naaraan aika (1993).
Teos Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala : Otava, 2000, ei tunne nimeä Nokio, mutta siinä kerrotaan nimestä Nokela: Nimeen sisältynee sana noki, jolla on voitu luonnehtia esim. asuinpaikkaa tai sen ympäristöä. Sanalla olisi voitu nimitellä myös seppää, riihenlämmittäjää, kaskenkaatajaa, tervanpolttajaa tai vaikkapa savupirtin asukkaita. Talon- ja sukunimenä Nokela esiintyy lähinnä Pohjois-Pohjanmaalla ja Ylä-Savossa. Sukuniminä ovat käytössä myös Noki, Nokimäki ja Nokireki.
Tuomas Salsten sukututkimussivuston sukunimi-infossa http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/nokio.html kerrotaan, että Nokio -nimisiä henkilöitä on Suomessa 21 vuonna 2016.
Näyttäisi kovasti siltä, ettei Kaari Utrion kirjoista ole tehty elokuvia. Elonet osoitteessa http://www.elonet.fi mainitsee Kaari Utrion ainoastaan lyhytdokumentin ”Historian helminauha” (1993) esiintyjänä. Jos Utrion kirjojen perusteella olisi tehty elokuvia, ne luultavasti löytyisivät Elonetistä.
Ulla-Maija Peltosen kirjan Muistin paikat: vuoden 1918 sisällissodan muistamisesta ja unohtamisesta (2003) mukaan vuonna 1929 Suomessa oli 333 valkoisille pystytettyä muistomerkkiä 316 paikkakunnalla. 11 paikkakunnalla oli punaisten muistomerkki. 1940- ja 50-luvuilla punaisten muistomerkkejä pystytettiin lisää 117 paikkakunnalle. Tämän jälkeenkin niitä on tullut lisää.
Täsmällisiä lukuja on siis vaikea antaa, mutta vaikuttaa siltä, että 1920-luvulla pystytettiin pääosin valkoisten muistomerkkejä ja yhteiskunnallisen tilanteen muututtua 1940-luvulla punaisten muistomerkkien määrä lisääntyi huomattavasti.
Ulla-Maija Peltosen kirjassa on aiheesta paljon tietoa. Muita hyviä lähteitä ovat ainakin alla mainitut kirjat:
- Monumentum :...
Etsitty "nolo"-kirja saattaisi olla tunne- ja vuorovaikutuskouluttaja Anne-Mari Jääskisen Mitä sä rageet? : ♯tunteita sikanolosta sairaan siistiin (Lasten keskus, 2017), joka on nuorille suunnattu tunnetaitojen opas. Tähän kirjaan liittyy erillinen kasvattajille tarkoitettu käsikirja Mitä sä rageet? : lapsen ja nuoren tunnetaitojen tukeminen.
