Kysymiäsi Wilderin kirjoja ei ole suomennettu. On the way home : the diary of a trip from
South Dakota to Mansfield, Missouri, in 1894 (ed. by Rose Wilder Lane, Harper 1962) löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista. Se löytyi myös Akateemisen kirjakaupan listalta. Teosta West from home: letters of Laura Ingalls Wilder, San Francisco 1915 (ed. by Roger L. MacBride, Harper 1974) ei sen sijaan löytynyt mistään.
Biologiset raskaustestit perustuvat siihen, että raskaana olevan naisen virtsaan erittyvällä hormonilla on vaikutusta koe-eläimen sukupuolirauhasiin ja niiden toimintaan. Galli-Maininin kokeessa on käytetty koe-eläimenä urosrupisammakkoa. Eläimeen ruiskutetussa virtsassa olevan hormonin (hCG, engl. human chorionic gonadotropin) vaikutuksesta se tällöin erittää siittiöitä. Kliinisesti koe tarkoittaa sitä, että reaktio tulee positiiviseksi noin kuuden viikon kuluttua viimeisistä kuukautisista, jos kyseessä on raskaus.
Lähde: Korppi-Tommola, Marja; Puukka, Aina: Laboratoriotutkimuksista. Käsikirja sairaanhoitajille.(Helsinki, 1964). Kirja löytyy ainakin Helsingin kaupunginkirjaston keskuskirjavarastosta Pasilasta.
Kyse on varmaankin tekijän nimen kirjoitusmuodosta. Jos käyttää tekijähakua, tekijän hakukenttään kirjoitetaan mccall smith alexander, siis sukunimi ensiksi. Tulokseksi saadaan 76 viitettä McCall Smithin teoksiin eri kielillä. Nimen kirjoitusasun täytyy olla täsmälleen oikeassa muodossa, muuten haku epäonnistuu. McCall Smithin suomeksi käännetyt teokset saa esiin valitsemalla HelMetin sanahaun ja kirjoittamalla hakukenttään a:mccall smith alexander. Aineistovalikosta valitaan kirjat ja kielivalikosta kieleksi suomi. Tulokseksi saadaan 13 viitettä, joista osa saman teoksen eri painoksia. Tarkempia hakuohjeita löytyy HelMet-aineistohaun vasemmalta puolelta kohdasta Ohjeita.
Kaikki mainitut ohjelmat näyttäisivät olevan ladattavissa ainakin täältä: http://www.brothersoft.com/ kirjoittamalla ohjelman nimen software search- ruutuun.
Ole hyvä ja ota yhteyttä lähimpään kirjastoon.
Sysmän kirjastosta löytyy kyllä merikartta alueesta Vesijärvi-Päijänne.
Katso lisää
http://weborigo.sysma.fi/
Kysyin Suomen Mielenterveysseurasta, ja he muistivat tämän tarinan olleen esillä seuran 100-vuotisjuhlissa vuonna 1997. He lupasivat vielä etsiä, jos jostakin tämä teksti löytyisi. Palaan asiaan, kun saan enemmän tietoa tarinasta.
Riippuu viruksesta, mutta voihan se tartutella itseään kaikille mahdollisille kiintolevyille, jos se on sellaiseksi ohjelmoitu. Eli ei se kakkoslevykään silloin turvassa ole.
Olisiko kyseessä tämä kirja?
Lönnblad, Helvi: Mittee se pellavapiä? : Mykkästen, Zacheusten ja Rissasten vaiheita Pohjois-Savossa 1600-luvulta lähtien sekä kuvaus nuoruudesta 1930- ja 40-lukujen Tuovilanlahdessa
Kirja on saatavilla ainakin Kuopion kaupunginkirjastosta. Voitte tehdä siitä kaukolainapyynnön oman kirjastonne kautta.
Jos kyseessä on Joensuun seutukirjaston toimialueella kokoontuva lukupiiri, on kaksi tapaa lainata lukupiirin kirjat kirjastosta. Ensimmäinen tapa on se, että kukin lukupiirin jäsen varaa, hakee ja lainaa valitun kirjan itsenäisesti itselleen omalla kirjastokortillaan. Varaukset ovat ilmaisia. Laina-aika on neljä viikkoa. Jos on kyse kirjasta, joka on lainassa, varaus on aiheellista tehdä jo ainakin puolitoista tai kaksi kuukautta ennen käsittelykertaa. Uutuuksia tai muuten huippusuosittuja kirjoja ei kannata ottaa lukupiirikirjaksi, koska niistä on paljon varauksia ja niitä voi joutua odottamaan hyvinkin pitkään.
Toinen tapa on se, että lukupiirille tehdään oma kortti, jossa vastuuhenkilönä on lukupiirin vetäjä. Vastuuhenkilö sopii...
Mikäli kysymyksessä on yhdysvaltalainen käsikirjoittaja, näyttelijä, ohjaaja ja tuottaja Edward (Ed) Wood, Porin sekä Rauman ja Harjavallan kirjastoista löytyy Rudolph Greyn kirja Ed Wood on Ed Wood (Like 1995).
Ruotsin kirjastojen yhteistietokannasta ei löydy viitetietoja siitä, että Erik Enby olisi kirjoittanut sähköyliherkkyyttä käsittelevää teosta tai artikkelia aihetta käsittelevään teokseen. Myöskään Erik Enbyn omilla kotisivuilla ei ole tietoa asiasta.
http://www.enby.se/svenska/forskning.htm
http://libris.kb.se/
Helka Varhon Kaksi kaupunkia -suomennoksessa, joka ilmestyi WSOY:n kustantamana ensimmäisen kerran vuonna 1945, kysymyksen sitaatin sisältämä virke kuuluu seuraavasti: "Nälkää oli siroteltuna pienimpäänkin kulholliseen kuivia perunan viipaleita, jotka oli paistettu tilkassa pahanhajuista öljyä."
Hei,
äänikirjat ovat vielä tällä hetkellä CD-muodossa mutta tilanne on muuttumassa ihan lähipäivinä koska Kouvolan kirjastot ovat mukana Celiakirjaston Kirjasto kaikille-projektissa.
Kirjasto kaikille –projektin pilottikirjastot ovat kevään 2014 aikana suunnitelleet tulevaa äänikirjojen lainauspalvelua. Asiakkaille Celian tuottamia äänikirjoja tarjotaan laajasti syyskuussa 2014, jolloin pilottikirjastoista voi lainata äänikirjoja ja saada opastusta niiden käyttöön. Tarjolle tulee myös mainio kattaus tapahtumia.
Pilottikirjastoista asiakas saa halutessaan tunnukset Celian verkkopalveluun. Verkkopalvelussa on käytettävissä Celian koko äänikirjakokoelma, tällä hetkellä n. 40 000 kirjaa. Lainattavana ovat parhaat uutuudet ja vanhat klassikot....
Tästä Toivo Kärjen sovittamasta perinnesävelmästä on useita levytyksiä (mm. Markus Allan kokoelmassa 20 suosikkia: Sokeripala), mutta vain yksi nuottijulkaisu.
Tämä vain kolmen laulun sanat ja nuotit sisältävä julkaisu (X-Sävel, 1964) on luultavasti aika hankalasti löydettävissä, joten kannattaa ottaa suoraan yhteyttä Jazz Pop Arkistoon (info@jazzpoparkisto.net, puhelin 09-757 0040), jonka kokoelmissa se ainakin on.
Teos Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala : Otava, 2000, ei tunne nimeä Nokio, mutta siinä kerrotaan nimestä Nokela: Nimeen sisältynee sana noki, jolla on voitu luonnehtia esim. asuinpaikkaa tai sen ympäristöä. Sanalla olisi voitu nimitellä myös seppää, riihenlämmittäjää, kaskenkaatajaa, tervanpolttajaa tai vaikkapa savupirtin asukkaita. Talon- ja sukunimenä Nokela esiintyy lähinnä Pohjois-Pohjanmaalla ja Ylä-Savossa. Sukuniminä ovat käytössä myös Noki, Nokimäki ja Nokireki.
Tuomas Salsten sukututkimussivuston sukunimi-infossa http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/nokio.html kerrotaan, että Nokio -nimisiä henkilöitä on Suomessa 21 vuonna 2016.
Tuhkimosta on olemassa lukuisia huomattavasti toisistaan poikkeavia suomennoksia. Lähinnä kysymyksen englanninkielistä sitaattia vastaavat säkeet taitavat olla Helmi Krohnin Tuhkimo-suomennoksessa (runosäkeet on kääntänyt Aune Krohn): " -- [kas, verta kenkään jää!] / Se liian pieni on, / sait väärän morsion." Kaarlo Merikosken mukaillen kertomassa Tuhkimossa tätä kohtaa ei ole lainkaan, ja monessa muussa versiossa ollaan sangen kaukana kysymyksen lausahduksesta. Esimerkiksi Raija Jänicken ja Oili Suomisen Grimmin sadut -suomennoksessa tämä kohta on tulkittu seuraavasti: "Kenkä jalkaa puristaa, yhä morsian kotona odottaa."
Helsingin kaupunginkirjasto hankkii suurimman osan aineistostaan välittäjien kautta. Niinpä näppärin tapa saada nuottijulkaisuja Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin ja samalla muihinkin kirjastoihin on tarjota niitä välittäjille. Helsingin kaupunginkirjasto hankkii tällä hetkellä suomenkielisen aineiston. Bookyn kautta. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://www.booky.fi/faq.php.
Suomessa toimivat kaksi muuta välittäjää ovat BTJ (http://www.btj.fi) ja Kirjavälitys (http://www.kirjavalitys.fi); Booky tosin hankki hiljattain enemmistöosuuden BTJ:stä.
Ruotsalaisen Wikipedian mukaan kaupunginhotelli on hotelli, jossa on ravintola, kaupungin tai paikkakunnan keskustassa. Ruotsissa kaupunginhotellit olivat kytköksessä rautatien rakentamiseen 1800-luvulla. Tarvittiin enemmän majoitustiloja, joista ennen olivat huolehtineet kestikievarit ja huoneenvuokraus. Kaupunginhotellit olivat kirkon ja raatihuoneen ohella kaupungin vaikuttavimpia rakennuksia ja majoitus oli kallista.
Suomen majoitusliikkeet 2008 –kirjasta löytyi Pietarsaaren, Tammisaaren ja Tornion kaupunginhotellit. Tornion kaupunginhotellin nimi muuttui vuonna 2015 Park Hoteliksi.
Vuonna 1902 rakennetun Kuopion kaupunginhotellin toiminta lakkautettiin alkuvuodesta 1986. Paikalla on sijainnut Sokos Hotelli Puijonsarven...
Merriam-Webster-sanakirjan mukaan cousin-in-law tarkoittaa serkun puolisoa tai puolison serkkua.
https://www.merriam-webster.com/dictionary/cousin-in-law
Suomen kielessä ei ole vastaavaa nimitystä.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/20/perheen-nimet-tadista-kytyyn-ja-natoon
http://www.kysy.fi/kysymys/voisitteko-te-kertoa-kaikkikaiken-sukulaissanat-ja-kertoa-keta-ne-tarkoittavat
