Tämä 13-osaisen animaatiosarja on suurimmaksi osaksi elokuvaohjaaja ja animaattori Heikki Partasen työtä (ohjaus, kuvaus, käsikirjoitus ja animaatio). Nämä tiedot ja tiedot myös muista tekijöistä löytyvät kansallisfilmografia Elonetin sivuilta:
http://www.elonet.fi/fi/haku#/k%C3%A4yt%C3%B6skukka
Tarkempia tietoja ei valitettavasti löytynyt.
Eeva-Liisa Mannerin saksannettuja runoja on ilmestynyt kokoelmateoksessa "Die Welt ist eine Dichtung meiner Sinne : Finnisch und deutsch" (ausgewählt und übertragen von Ingrid Schellbach-Kopra und Stefan Moster mit einem Nachwort von Stefan Moster und vier Abbildungen von Osmo Rauhala, Heiderhof, 1996). Kokoelmassa on varsin edustava valikoima Mannerin runoja usealta vuosilta 1956 - 1977.
Antologiassa Still wie Licht in windloser Gegend: Lyrik aus Finnland (useita saksantajia, SKS, 1985) on seitsemän Eeva-Liisa Mannerin runon saksannosta. Runot ovat vuosilta 1968 ja 1977.
Mannerin runonäytelmä Eros ja Psykhe (1959) ilmestyi saksaksi vuonna 1970 (Eros und Psyche : Dramatische Dichtung, saksannos Friedrich Ege ja Maila Vala-Ege, Der...
Verkossakin julkaistu Iso suomen kielioppi (SKS, 2004) sanoo suomen kielen infinitiiveistä näin: ”Infinitiivejä on kolme, ja niitä nimitetään tunnustensa mukaan A , E- ja MA-infinitiiveiksi, sekä huomauttaa, että tässä kieliopissa on luovuttu infinitiivien perinteisistä nimityksistä 1., 2. ja 3. infinitiivi. Teoksessa ei myöskään katsota aiempien kielioppien mainitsemia 4. ja 5. infinitiiviä infinitiiveiksi. 4. infinitiivistä teos sanoo näin: ” 4. INFINITIIVIKSI on kutsuttu verbikantaisen minen-substantiivin muotoa vähäkäyttöisessä olla-verbillisessä verbiliitossa, jossa se toisin kuin substantiivina voi saada objektin: Sitä ei käy kieltäminen.”
Kysyin asiasta vielä Kotimaisten kielten keskuksesta, ja sieltä vahvistettiin infinitiivien...
Heinolan kirjastossa ei valitettavasti ole kumpaakaan kirjaa. Voit tehdä kirjoista kaukolainatilauksen alla olevalla lomakkeella:
https://my.surveypal.com/app/form?_d=0&_sid=319438199&_k=9XPew4icvrvHif…
Ohessa muutama ehdotus lasten kuvakirjoista,jotka käsittelevät yksinhuoltajuutta vanhempi-lapsisuhteessa:
Bergström, Gunilla: Mikko Mallikas ja Mulperi, 1985. (Mikko Mallikas kirjasarjasta löytyy useita nimikkeitä, jotka käsittelevät yksinhuoltajaperheitä).
Emma ja erilainen perhe -kirjassa kuvaillaan millaisia perheitä voi olla olemassa, 2008.
Gripe, Maria: Lotte ja salaisuudet, 2001.
Hammar Stina: Meitä on kaksi,1970.
Hoffman, Mary: Meidän ja muiden perheet (2010).
Mickwitz, Camilla: Jason : tarina tavallisesta pienestä pojasta, 2012.
Lindgren, Barbro : Äidin rasavilli Piltti : 5-vuotiaan Ola Ullstrandin idean mukaan, 1981.
Parr, Torr : Perhekirja. Kuvakirja erilaisista perheistä, 2006.
Stark, Ulf: Kun äiti karkasi kotoa (kuvakirja...
Maanmittauslaitoksen Karjalan kartat -palvelussa osoitteessa http://www.karjalankartat.fi pääsee selailemaan kohtalaisen tarkkoja karttoja. Pitäjänkarttaan ja Topografiseen karttaan (1:20 000) on nimetty yksittäisiä talojakin, joskin voi olla ehkä haastavaa silti yhdistää niitä nykykarttaan ja löytää vielä tarkka paikka. Sivustolta voi tulostaa karttoja.
Kyllä löytyy, esim. "Vanha hyvä aikani" (kirj. Agatha itse) sekä teos "Agathan vuosisata".
Voit itse tarkistaa, mitä omassa kirjastossasi on (paikalla) kirjoittamalla kirjastosi web-kokoelmatietokannassa asiasanaksi "christie, agatha" ja valitsemalla kieleksi suomi.
Voit uusia Turun kaupunginkirjastosta lainaamasi kirjat kahdesti esittämällä vain lainauskorttisi tai
puhelimitse. Sitten on tuotava kirjat paikan päälle. Ellei niistä ole varauksia ne voi lainata uudestaan.
"Heikko haavehahti" tarkoittanee "heikkoa haaveiden laivaa" eli kyseessä on yksi Sinikan laulun monista laivoihin liittyvistä kielikuvista samoin kuin "tuonen pursi" ja "unten haaksi". Leino on yhdyssanaansa muotoillessaan käyttänyt runoilijan vapauttaan ja pudottanut haahdesta toisen a:n saadakseen loppusoinnutettua sen kahden-sanan kanssa. Haahti tarkoittaa samaa kuin haaksi, joka on "alusta, laivaa, venettä, purtta" tarkoittava runollinen ilmaus.
Jos kirjastokorttiinne on yhdistetty tuo sähköpostiosoite, jota nyt käytätte, niin kirjastokorttinne on vanhentunut ja tietonne poistettu meidän asiakasrekisteristä. Uuden kortin saatte tulemalla kirjastoon, täyttämällä kirjastokortin hakulomakkeen ja esittämällä henkilöllisyystodistuksen.
Säkeet ovat peräisin virtahevon omakuvasta, jonka on runoillut Eeva-Liisa Manner. Runo Virtahevonen sisältyy hänen vuonna 1956 julkaistuun kokoelmaansa Tämä matka.
"On hyvä nahka, pohjanahka, / ja läski, läskipohjanahka, / niin hyvä, että kun pyssymies / haulin ampuu, se niukan napsahtaa, / pysähtyy puolitiehen, äkämän nostaa." (s. 38)
Risto Suikkarin lisensiaatintyössä 2007 ,PALOTURVALLISUUS JA KAUPUNKIPALOT SUOMEN PUUKAUPUNGEISSA – HISTORIASTA NYKYPÄIVÄÄN,
on sivulta 78 lähtien hyvin kattava luettelo Suomen kaupunkipaloista 1300-luvulta alkaen. http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789514286995.pdf
Sivulla 41 hän kertoo palojen leviämisestä ja ainakin esimerkkeinä olevat Turku ja Viipuri ovat palaneet useita kertoja. Listassakin Turku näyttäisi palaneen useimmin.
Joensuun kaupunginkirjastosta löytyy Napoleonista elämäkertoja: Aubry, Octave: Napoleon ihmisenä, 1948 ; Maurois, Andre: Napoleon : kuvitettu elämäkerta, 1964; Emerson, Ralph Waldo: Suuria miehiä, 1964. Syventävää tietoa löytyy kirjoista: Forshufvud, Sten: Kuka murhasi Napoleonin? 1964; Caulaincourt, Louis de: Napoleonin mukana Venäjällä, 1998 sekä lehtiartikkeleista:
Danielsen, Hanne-Luise: Napoleonin murheellinen meritaistelu
Tieteen kuvalehti 2000 ; 2 ; 65-71
Husain, Mahmu: 1789 aate joka muutti maailman : Kotka ja sfinksi
Unesco-Kuriiri 1989 ; 7 ; 24-29
Internetistä löytyy sivustoja Napoleonista mm. osoitteesta: http://www.napoleonbonaparte.nl/
Tuotteiden ja palveluiden kysyntään liittyvää kirjallisuutta kannattaa etsiä kansantaloustieteen alalta. Aineistoa voi katsoa esim. Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/index.html luokkahaulla 36- . Mm.Jukka Pekkarisen tai Mirjam Koskelan Kansantaloustieteen kirjat käsittelevät aihetta. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston makupaloissa http://www.makupalat.fi/talous.htm on aiheeseen liittyviä nettiosoitteita.
Paljon hyödyllistä tietoa löydat teoksesta Yliopisto-opinnot 2003-2005, joka myös löytyy kirjastoista tai linkistä
http://www.oph.fi/koulutusoppaat/yliopisto-opinnot/index.html
Mikäli jo tiedät mitä ja missä haluat opiskella kannattaa tutustua ao opinto-oppaaseen tai vastaviin www-sivuihin
Suomen urheilukirjastosta kerrottiin, ettei asiasta ole mitään sääntöjä tai määrayksiä. Tulosten julkaisijat ovat voineet käyttää kumpaa sanaa tahansa, mitään logiikkaa niiden käyttöön ei liity.
Suomen Kustannusyhdistyksen Jäsenluettelo on painetussa muodossa sekä netissä osoitteessa: http://www.skyry.net/ -
Ja Vuoden kirjat -kysymykseen löytyi ainakin seuraava tieto:
Vuoden kirjat [2006] : Suomen Kustannusyhdistyksen kirjaluettelo = Årets böcker
Kirja, kieli: suomi, Suomen Kustannusyhdistys
Kyllä voit palauttaa Leppävaaraan! Mistä tahansa Espoon kirjastosta lainatun aineiston voi palauttaa mihin tahansa Espoon kirjastoon. Voit myös halutessasi palauttaa kirjan mihin tahansa Helsingin tai Vantaan kirjastoon, tai vaikkapa Kauniaisiin. Näiden neljän kaupungin kirjastot muodostavat yhdessä HelMet-kirjastot.
