Kyseinen katkelma on Anton Tšehovin kirjeestä veljelleen Nikolaille. Kirje on päivätty Moskovassa maaliskuussa 1886. Martti Anhavan suomennos kirjeestä sisältyy teokseen Anton Tšehov: Kirjeitä vuosilta 1877 - 1890, (Otava, 1982).
Saat suomennoksen katkelmasta sähköpostiisi.
https://www.drive2.ru/b/107023/
Tšehov, Anton: Kirjeitä. vuosilta 1877-1890 (suom. ja selityksin varust. Martti Anhava, Otava, 1982)
Useimmissa Helmet-kirjastoissa on Wi-Fi-verkko ja varmasti pistorasiakin löytyy. Helmet-verkkosivustolta (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut) kohdasta Kirjastot ja palvelut löydät kirjastot, joissa on langaton verkko käytettävissä valitsemalla alasvetovalikosta Langaton verkko/Wi-Fi.
Mikäli kysytty runo alkaa säkeillä "Nyt kevät on, ja luonto herää, povensa auliin avaa maa" kyseessä on lauluteksti tai sävelletty runo, joka on julkaistu Aksel Törnuddin teoksessa Koulun laulukirja nimellä Elämän koulu. Kirja on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1913. Siitä on otettu useita painoksia, joista viimeisin vuonna 1930.
Valitettavasti kirjassa ei ole mainintaa tekstin tekijästä, ja säveltäjäksikin on mainittu vain "Johannes".
Puoliintumisajalla tarkoitetaan aikaa, jonka kuluessa radioaktiivisen aineen säteily eli aktiivisuus vähenee puoleen alkuperäisestä. Puoliintumisajat vaihtelevat suuresti, lyhytikäisillä aineilla se on sekunteja, pitkäikäisillä miljoonia vuosia.
Tarkempaa tietoa asiasta saat esim. Ahorannan teoksesta Tekniset fysiikka tai Uuden lukion fysiikka 3 laaja oppimäärä.
Nykyisen Siltasaarenkadun suoralle jatkolle Hakaniemen torilta Kallion kirkolle oli vuonna 1901 vahvistettu nimeksi Tavastgatan ja sen suomenkieliseksi vastineeksi vuonna 1909 Hämeenkatu. Vuonna 1928 nimi Hämeenkatu poistettiin ja Siltasaarenkatu ulotettiin myös tämän katuosuuden nimeksi.
Helsingin kadunimet (1992) https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunnimien_historia/pdf/Helsingin_kadunnimet_1.pdf
Pirjo Mikkosen Sukunimet kirjassa esitetään kaksi alkuperää Hulkko-sukunimelle. Alpo Räisänen (1982) on selittänyt nimen sanan hulkka (joukko) pohjalta. Helposti nimi selittyisi myös saksalaisperäisen henkilönimen pohjalta. Viljo Nissilä (1980) onkin rinnastanut suomalaiset nimet Hulkka, Hulkki, Hulkko ja Hulkkonen saksalaisiin nimiin Fulca, Fulco, Fulka, Fulk ja Hulke. Turusta löytyy asiakirjatieto Fulco dictus Skelgestä 1338. Viipurissa oli 1558 Pouell Hulk, Viipurin pitäjässä 1559 Knuth Hulcoin, parikkalassa 1614 Rijgoi Hulcko ja Pielisjärvellä 1651 Oloff Hulkonen. Sortavalassa Hulkko esiintyi etunimenä: 1645 Hulcko Semenoff ja 1642 Hulcko Ifvanoff. Muoto Hulkko on säilynyt sukunimenä lähinnä kiteellä, Nurmeksessa ja Tuusniemellä....
Sosiaalisessa mediassa pätevät samat tekijänoikeussäännöt kuin muussakin toiminnassa. Voit tarkistaa ne helposti sivuilta https://tekijanoikeus.fi/tekijanoikeus/
Sivustolta saa ladattua itselleen myös lyhyitä ja ytimekkäitä oppaita. Tässä ote kohdasta sosiaalinen media.
"Myös internetissä oleva aineisto on tekijänoikeiden alaista, ja sen käyttöön sekä kopioimiseen tarvitaan oikeudenhaltijan lupa. Sosiaalista mediaa, kuten blogeja, Facebookia ja muita yhteisöllisiä palveluita ja siellä olevia tai sinne ladattavia aineistoja koskevat niin ikään tekijänoikeussäännökset. Internetsivustojen selaaminen ja näyttäminen opetuksen tai luennon yhteydessä esimerkiksi videotykin avulla on sallittua, eikä siihen tarvita erillistä lupaa. Sen...
Japania käsittelevää kirjallisuutta löytyy paljon. Listasin tähän lähinnä nuorelle sopivia, Vaski-kirjastoista löytyviä kirjoja.
Nuortenkirjallisuudessa Japania käsittelevät (tavalla tai toisella) esimerkiksi:
Bradford: Nuori samurai- sarja
Burne: Takeshitan kintereillä- sarja
Delikouras: Soturioppilas- sarja
Vacklin: Sensored reality- sarja
Jean: Tokion prinsessa
Sarjakuvista (laajan mangakokoelman lisäksi) saattaisi kiinnostaa esimerkiksi:
Stan: Usagi Yojimbo- sarja
Japania käsittelevää tietokirjallisuutta löytyy Vaski- kirjastoista myös paljon, sekä suomeksi että englanniksi. Esimerkiksi
Japani = Nihon niminen tietokirja tarjoaa perustietoa Japanista.
Tapani Jussilan kotimainen matkaopas Japani-passi on...
Tässä joitakin kirjavinkkejä.
Kelly, Jacqueline: Luonnonlapsi Calpurnia Tate (The evolution of Calpurnia Tate)
11-vuotias Calpurnia Tate on kiinnostuneempi luonnontieteistä kuin ompelusta. Mikäs siinä, paitsi että eletään vuotta 1899 Teksasissa, ja tyttöjen paikka on tarkkaan säädetty. Vanhemmat tahtoisivat Calpurnian paneutuvan opettelemaan naisten taitoja, mutta yllättäen tyttö saa liittolaisen äreänä pidetystä isoisästään. Lämminhenkinen kuvaus älykkäästä tytöstä, joka ei mahdu annettuun rooliin.
Lindgren, Astrid: Ronja, ryövärintytär
Ajaton lastenkirjaklassikko kasvamisesta ja oman paikkansa löytämisestä.
Palacio, R. J.: Ihme (Wonder)
August-pojan kasvot ovat pahasti epämuodostuneet. Tähän saakka hän on käynyt kotikoulua, mutta...
Taulujen ja taiteilijoiden tunnistaminen vaatii asiantuntijaa. Kannattaa kääntyä jonkun taide- tai antiikkiliikkeen puoleen. Osa liikkeistä tekee tunnistamista ja arviointia myös sähköpostitse. Palvelu on yleensä ilmainen.
Hyviä asiantuntijoita ovat esimerkiksi: Bukowski's sekä Hagelstam ja Helander.
Etsimäsi Maaria Leinosen nimeämätön runo on kokoelmasta Uni niin todellinen (1990). Runo alkaa rivillä "Ilo sen pitäisi olla jokaisen uuden aamun...".
Voit lukea runon myös teoksesta Maaria Leinonen: Elämän täysi : Kootut runot I, 1980 - 1993 (s. 271).
https://finna.fi/Record/vaski.151183
https://finna.fi/Record/vaski.455270
Sana Jaa on perua ruotsin kielestä ja sen käyttö eduskunnan äänestyksissä periytyy Ruotsin vallan aikana alkaneilta säätyvaltiopäiviltä, joiden historia ulottuu 1460-luvulle asti. Äänestyskäytännöstä Jaa–Ei säädettiin vuoden 1869 valtiopäiväjärjestyksen 59 §:ssä ja edelleen vuoden 1906 valtiopäiväjärjestyksen 65 §:ssä: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1906/19060026001. Nykyisin asiasta on säädetty eduskunnan työjärjestyksessä (40/2000): https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000040
Jaa-sanalla on yhtymäkohtia myös yleisesti vanhaan äänestystapaan. Säätyvaltiopäivien talonpoikaissäädyssä käytettiin huutoäänestystä. Jaa ja Nej (myöhemmin Ei) olivat helppoja huudettavia. Jaa:n sijasta Kyllä olisi taipunut...
Vernakulaarinen tarkoittaa yleensä kansanomaista. Vernakulaarinen valokuvaaminen on amatöörivalokuvausta eli valokuvausta, jossa kuvaajana ei ole ammattilainen tai taidevalokuvaaja. Antropologiassa amatöörivalokuvaajien ottamat valokuvat voivat toimia lähdeaineistona.Ks. Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Vernacular_photography
Suomenkielisten lehtien artikkelitietokantoja on ALEKSIn lisäksi KATI ja ARTO.
Olit jo tarkistanut ALEKSIn, valitettavasti muutkaan tietokannat eivät tuottaneet
tulosta, kaipaamaasi artikkelia ei näin löytynyt. Hakusanana oli Äetsä*.
Nyt ei auta muu kuin selata läpi olettamasi lehden
(Suomen Kuvalehti) vuosikerta. Kysy lähimmästä kirjastosta mistä sen saat.
Vaikka lehden sisältö luetteloitaisiinkin johonkin artikkelitietokantaan, se ei
takaa että kaikki kyseisen lehden artikkelit löytyisivät sieltä.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi käy ilmi, että Helsingin seudulla tätä kirjaa on tällä hetkellä vain yksi kappale yleisissä kirjastoissa, Vantaan pääkirjastossa. Tarkemmat saatavuustiedot voit tarkistaa ylläolevasta osoitteesta.
Kyse on varmaankin tekijän nimen kirjoitusmuodosta. Jos käyttää tekijähakua, tekijän hakukenttään kirjoitetaan mccall smith alexander, siis sukunimi ensiksi. Tulokseksi saadaan 76 viitettä McCall Smithin teoksiin eri kielillä. Nimen kirjoitusasun täytyy olla täsmälleen oikeassa muodossa, muuten haku epäonnistuu. McCall Smithin suomeksi käännetyt teokset saa esiin valitsemalla HelMetin sanahaun ja kirjoittamalla hakukenttään a:mccall smith alexander. Aineistovalikosta valitaan kirjat ja kielivalikosta kieleksi suomi. Tulokseksi saadaan 13 viitettä, joista osa saman teoksen eri painoksia. Tarkempia hakuohjeita löytyy HelMet-aineistohaun vasemmalta puolelta kohdasta Ohjeita.
Kirkkonummen kirjaston kotiseutukokoelma löytyy oheisesta linkistä: http://www.kirkkonummi.fi/prime_308.aspx
Espoon pääkirjastossa Leppävaarassa on Uusimaa-kokoelma (puh.09-8165 7603), johon kuuluu mm. teos: Backman, Vanha Kirkkonummi, Kyrkslätts hembygdsförening, 2006 (Ekenäs tryckeri). Se on tällä hetkellä varattu.
Samasta paikasta löytyy myös Backman, Kirkkonummen rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema = Byggnadskultur och kulturlandskap i Kyrkslätt, Kirkkonummen kunta, 1992. Teosta on 2 kpl, molemmat tällä hetkellä lainassa.
.
Kolmas Uusimaa-kokoelmaan kuuluva kuvateos on Saves, Kirkkonummi=Kyrkslätt: 650, Kirkkonummen kunta 1980. Se löytyy lisäksi myös Helsingistä: Rikhardinkadun kirjastosta ja Pasilasta(kirjavarasto 2), molemmat...
