Hei!
Näin valitettavasti tosiaan on, ettei mikään pääkaupunkiseudun kirjasto ole tilannut kyseistä uutislehteä. Netissä osoitteessa www.theweek.co.uk pystyy jonkin verran lukemaan lehden artikkeleita.
Juuri tuota tiedustelemaasi Quicksilver -takkia ei näyttäisi olevan kovin helppo löytää nettikaupoista, mutta kokeilepa seuraavia nettikauppaosoitteita http://vaatekaupat.com/merkit/quicksilver ja esim. http://www.priceminister.com/s/veste+quiksilver+candide
Sähköiset kirjat ovat omalle tietokoneelle ladattavia PDF-tiedostoja. Kokoelmissamme olevien sähköisten kirjojen lainaaminen edellyttää Kuopion kaupunginkirjaston kirjastokorttia ja pin-koodia. Pin-koodin saa vain kirjaston toimipisteistä henkilöllisyytensä todistamalla. Sitä ei anneta puhelimitse eikä sähköpostitse. Kirjojen lukemiseen vaadittava lukuohjelma (vähintään Adobe Reader 6.0, Adobe Reader 8.0 vaatii lisäksi ilmaisen Adobe Digital Editions-ohjelman) voidaan ladata ilmaiseksi Ellibsin sivuilta kirjan lainaamisen yhteydessä.
Ks. http://www.kuopio.fi/net.nsf/TD/180706101830625?OpenDocument
Romppua voisi vielä etsiä kirjastosta, tässä tapauksessa Sellon kirjaston lastenosastolta. Jos romppu on palautettu, sen pitäisi löytyä sieltä. Jos se ei löydy kirjastosta eikä kodista, on romppu ikävä kyllä korvattava. Kannattaa aina ottaa palautuksista kuitit ja säilyttää niitä jonkin aikaa, jotta voi todistaa palautuksen.
Tilder -sukunimeä ei löytynyt hakuteoksistamme. Suomen sukututkimusseurasta voi kysyä neuvoa sukututkimukseen liittyvissä asioissa.
http://www.genealogia.fi/index.html
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksella on nimiarkisto, josta sukututkijat voivat etsiä tietoa.
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=111
Jos olet Helmet-kirjastojen asiakas pääset uusimaan lainasi www.helmet.fi-sivun yläreunassa olevan Kirjaudu-ruudun kautta. Kirjautumiseen tarvitset kirjastokortin ja nelinumeroisen pin-koodin. Pin-koodin voi pyytää mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Aineistoja voi uusia Internetin kautta korkeintaan kolme kertaa. Mikäli aineistoista on varauksia, uusiminen ei onnistu yhtäkään kertaan.
Kiinan kulttuurihistoriasta on Suomessa julkaistu paljon kirjoja. Alla muutamia uusimpia. Nimet ovat peräisin Suomen kansallisbibliografia Fennicasta:
- Lohikäärmeen päivät : puoli vuotta Shanghaissa / Tero Tähtinen (2014)
- Terrakotta-armeija ja Kiinan keisarien aarteet / toimittanut Carol Michaelson (2013)
- Kiinalaisen kaunokirjallisuuden suomennokset 1900-luvulla : kääntämisen ja vastaanoton kulttuurinen konteksti / Jarmo Saarti (2013)
- 100% silk : kiinalaisen silkin tarina = kinesiska sidenets historia = the story of Chinese silk / [luettelon toimitus = katalogredaktion = catalogue edited by Hannele Savelainen, Päivi Talasmaa] (2010)
- Terrakotta-armeija : Kiinan ensimmäinen keisari ja kansakunnan synty / John Man ; suomentanut Veli-...
Coca-Colan loi John S. Pemberton 1880-luvulla Atlantassa Yhdysvalloissa. Aluksi juoma oli paitsi virvoke, myös patenttilääke, joka paransi päänsärkyä ja ahdistavaa oloa.
Suomeen Coca-Colaa tuli virallisesti ensimmäisen kerran Helsingin olympialaisten yhteydessä vuonna 1952.
Lisää tietoa Coca-Colasta
Gould, William: Coca-Cola, 1995
Haikonen, Iris: Coca-Cola : 50 vuotta suomalaisten hyvissä hetkissä, 2002
Oliver, Thomas: Aidon Coken tosi tarina, 1987
http://www.coca-cola.fi/nordic-corp/fi_FI/pages/company/history.html
Näitä elokuvia ei ole HelMet-kirjastoissa saatavina, mutta voit tehdä hankintaehdotuksen menemällä HelMet-etusivulle (www.helmet.fi) ja valitsemalla sieltä hankintaehdotuksen Info-otsikon alta.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan Aaro Hellaakosken runoja on käännetty vain saksan ja unkarin kielille:
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Tästä tietokannasta puuttuvat tiedot lehtiin ja kirjoihin sisältyvistä yksittäisistä runoista. SKS:n kirjastossa asiaa selviteltiin käymällä läpi SKS:n käännösjulkaisukokoelmaa ja venäjänkielisiä kirjallisuuslehtiä. Näistäkään ei "Hauen laulua" löytynyt.
Täyttä varmuutta asiasta on hyvin vaikea saada, mutta on varsin todennäköistä, että tätä runoa ei ole käännetty venäjäksi.
Kyseessä lienee Anne-Marie Dalmais’n kuvakirja ”12 iloista eläinperhettä” (Sipoo : Kolibri, 1991) tai ”Matkalla maailmalla” (Helsinki : Kirjalito, 1998).
Pingviiniperheestä kerrotaan molemmissa kirjoissa: toisessa tarinan nimenä on Jääkimpaleen perhe, toisessa Lumen ja jään maassa. Teksti on vähän erilainen, mutta kuvitus sama. ”12 iloista eläinperhettä” (1991, 144 s.) on vanhempi ja ohuempi kuin ”Matkalla maailmalla” (1998, 241 s.)
Kyllä lukuhaasteeseen käyvät myös pokkarit. Lukuhaasteeseen voi lukea kauno- tai tietokirjoja ja yhtä hyvin lasten tai nuorten kuin aikuistenkinkirjoja. Paperisen kirjan sijaan voit lukea e-kirjan tai kuunnella äänikirjan. Kannattaa muistaa myös runot ja sarjakuvat.
Täältä lisätietoa:
https://kirjasto.seinajoki.fi/feed-items/osallistu-kirjaston-lukuhaaste…
Useimmissa Helmet-kirjastoissa on Wi-Fi-verkko ja varmasti pistorasiakin löytyy. Helmet-verkkosivustolta (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut) kohdasta Kirjastot ja palvelut löydät kirjastot, joissa on langaton verkko käytettävissä valitsemalla alasvetovalikosta Langaton verkko/Wi-Fi.
Autoilun alkuaikoina ajokorttia ei ollut vielä käytössä. Opettelu autolla-ajoon oli alussa sitä, että oppi tuntemaan "koneen" ja huoltamaan sitä, jos siihen tuli vika kesken matkaa. Opettajana toimi usein auton myyjä, ja opetus tapahtui auton vierellä mukautettuna sisällöllisesti oppilaan aikaisempiin taitoihin ja tietoihin.
Ajokortit tulivat käyttöön vasta, kun autoilua ja liikennettä alettiin virallisesti säännellä 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Suomessa liikenteen sääntely alkoi Helsingissä vuonna 1907. Silloin voimaan tulleiden järjestyssääntöjen mukaan autonkuljettajiksi aikovilta edellytettiin, että he asiantuntevan henkilön antamalla todistuksella pystyivät osoittamaan täysin perehtyneensä automobiilin rakenteeseen,...
Puoliintumisajalla tarkoitetaan aikaa, jonka kuluessa radioaktiivisen aineen säteily eli aktiivisuus vähenee puoleen alkuperäisestä. Puoliintumisajat vaihtelevat suuresti, lyhytikäisillä aineilla se on sekunteja, pitkäikäisillä miljoonia vuosia.
Tarkempaa tietoa asiasta saat esim. Ahorannan teoksesta Tekniset fysiikka tai Uuden lukion fysiikka 3 laaja oppimäärä.
Lapsen syömishäiriö on tunnistettuna ongelmana ilmeisesti niin uusi, ettei siitä löydy juurikaan kirjallisuutta. Aiheeseen liittyvä kirjallisuus on nimenomaan nuorten syömishäiriöitä koskevaa. Kun lapsella on syömishäiriö -vihkonen on Syömishäiriöisten lasten vanhempien tukiyhdistyksen julkaisema ja se löytyy kokonaisuudessaan myös verkosta osoitteesta http://www.syomishairioistentuki.fi/opas.html . Lisäksi osoitteesta http://move.to/anorexia/ (Anorexia, ja matka takaisin elämään) löytyy linkkejä koti- ja ulkomaisille syömishäiriöitä käsitteleville sivuille.
Artikkelitietokannoista löytyi muutama viite: Suomen lääkärilehti 7/1998 sisältää Susanna Saarnilehdon artikkelin "Syömisongelmat ja -häiriöt: sukupolvien välinen yhteys";...
Avaruudessa ääniaallot eivät liiku, eikä kukaan ole siten pystynyt nauhoittamaan auringosta lähtevää ääntä. Auringon pinnalla näkyviä liikehdintöjä, jotka ovat verrattavissa ääniaaltojen värähtelyihin, pystytään kuitenkin muuntamaan ääneksi. Tämä ei edes ole kovin kaukaa haettua, koska ääni itsessään on paikoin hyvinkin rytmistä aaltoliikettä.
Auringon pinnan värähtelyt voidaan nopeuttamalla muuntaa äänentaajuuksille, jotka ovat ihmisten kuultavissa. Tällä tavalla voidaan saada meidänkin kuultavaksemme "auringon ääntä". Seuraavista linkeistä voit kuunnella sitä:
https://www.youtube.com/watch?v=GvMbUxqGuOc
http://soi.stanford.edu/results/sounds.html
Lähteet:
https://www.forbes.com/sites/jillianscudder/2017/02/14/...
Varmaankin on kyseessä vain helppo muistisääntö. Talvirenkaiden käyttö oli ennen Suomessa pakollista joulu-helmikuussa. https://yle.fi/uutiset/3-5678591 Nykyinen laki pidensi aikaa kuukaudella suuntaansa eli marras-maaliskuussa on kelin niin vaatiessa käytettävä talvirenkaita. https://www.nokianrenkaat.fi/innovatiivisuus/rengastietoa/rengasmaaraykset/tarkeimmat-rengasmaaraykset-suomessa/ Nykyinen laki antaakin autoilijalle paremmat mahdollisuudet vaihtaa renkaat järkevään aikaan. Kuitenkin renkaat on hyvä vaihtaa kelien parannuttua, jotta tiestö ei suotta kulu. Siksi kai on keksitty kytkeä renkaiden vaihto pääsiäiseen, joka aina on kuitenkin aikaisintaan maaliskuussa.
Vuosilomaa kuluttaviksi arkipäiviksi...
Suomenkielisten lehtien artikkelitietokantoja on ALEKSIn lisäksi KATI ja ARTO.
Olit jo tarkistanut ALEKSIn, valitettavasti muutkaan tietokannat eivät tuottaneet
tulosta, kaipaamaasi artikkelia ei näin löytynyt. Hakusanana oli Äetsä*.
Nyt ei auta muu kuin selata läpi olettamasi lehden
(Suomen Kuvalehti) vuosikerta. Kysy lähimmästä kirjastosta mistä sen saat.
Vaikka lehden sisältö luetteloitaisiinkin johonkin artikkelitietokantaan, se ei
takaa että kaikki kyseisen lehden artikkelit löytyisivät sieltä.
