Arkikielessä kiinteistöllä tarkoitetaan usein omakotitaloa tai muuta rakennusta, mutta varsinaisesti kiinteistö merkitsee sitä itsenäistä maanomistuksen yksikköä, kuten tilaa tai tonttia, jolla mahdollinen rakennus sijaitsee. Periaatteessa voidaan sanoa, että kiinteistöä hankkiessa ostaa siis maa-alueen, johon kuuluvat sillä sijaitsevat rakennukset, kiinteät rakennelmat ja laitteet, osuudet yhteisiin alueisiin sekä kiinteistölle kuuluvat mahdolliset rasitteet ja etuudet.
Kiinteistö katsotaan Suomessa kiinteäksi omaisuudeksi, kun taas asunto-osake tulkitaan irtaimeksi omaisuudeksi.
https://www.aurealkv.fi/blogi/mita-eroa-kiinteistolla-asunto-osakkeella/
Artikkeli rakennuksen asemasta Suomessa: Matti Ilmari Niemi: Rakennus...
Mikael Agricolan hautaa ei ole löydetty. Hautapaikan epäillään olevan Viipurin vanha tuomiokirkko. Tiedot Agricolan kuolemasta ja hautaamisesta Viipuriin arkkipiispan läsnä ollessa perustuvat Paavali Juusteenin 1560-luvulla kokoamaan Suomen piispain kronikkaan. Vanhasta tuomiokirkosta ja Mikael Agricolasta voi lukea lisää Mikael Agricola -seuran sivuilta.
Holvi-sana on skandinaavinen laina sanasta, jota nykyruotsissa edustaa sana valv , joka siis tarkoittaa holvia.
Suomen kirjakielessä sana holvi on mainittu ensi kerran sanakirjassa vuonna 1637, mutta laina on todennäköisesti vanhempi, sillä holvejahan on rakennettu Suomessa jo keskiajalla.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Karhapää kuten monet muutkin pää-loppuiset nimet ovat alun perin olleet ulkonäköön liittyviä lisänimi. Karhapää on ilmeisesti tarkoittanut 'pörrötukkaista ihmistä'. Nimi on sittemmin vakiintunut sukunimeksi Ilomantsin seudulla. Maakirjoista nimi löytyy sukunimenä ensimmäisen kerran vuodelta 1638. On mahdollista, että samasta alkumuodosta on kehittynyt myös sukunimi Karhinen.
Lähde:
Mikkonen, Pirjo ja Paikkala, Sirkka : Sukunimet. Helsinki, 2000
Lähetin sinulle sähköpostitse muutaman englanninkielisen artikkelin Ebsco artikkelitietokannasta (löytyy ainakin suurimmista yleisistä kirjastoista). Voit arvioida onko niissä etsimääsi aineistoa. Aiheesi on kaikenkaikkiaan sellainen että on vaikea näin neuvottelematta kanssasi tehdä relevantteja hakuja. Oletko tehnyt hakuja jollain Internetin hakukoneella?
Kokeilin sanoilla java and "internet security" (fraasina) ja käytin Northern Lightia http://www.northernlight.com/ . Sain näin maallikon silmin arvioituna ihan hyviä sivuja. Helsingin Yliopiston tietojenkäsittelytieteenlaitoksen julkaisemana löytyy Antti Viljamaan lyhyehkö tutkimus nimellä Java and Internet security (1998)
Hyvä lähde on kirja:Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 1 ( kust.BTJ kirjastopalvelu,Helsinki
2001). R.L.(Robert Lawrence) Stinestä löytyy tietoa myös Googlen-hakukoneella, mutta pääasiassa englannin-
kielistä.
Kirjaa ei ole hankittu pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoihin, mutta se löytyy Helsingin yliopiston Teologisen tiedekunnan kirjastosta. Täältä löytyvät yhteystiedot:
http://www.helsinki.fi/teol/kirjasto/
Kirjastot.fi -sivustolta löytyy tiedonhaun perusteita esim.
http://www.kirjastot.fi/lapsille/kirjastot
Täältä löytyy kursseja ja opastusta tiedonhakuun sekä useita linkkejä, esim. Tiedon jäljillä (Hyvinkään kaupunginkirjasto). Näissä esitellään tiedonhakua kirjastosta mutta myös verkkotiedonhakua.
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tiedonhaku/
Tästä osoitteesta löytyy verkkotiedonhaun perusteita
ja tietoa ylipäätään verkkotiedonhausta.
Suomen kieli supistaa hakua ja löytöjä huomattavasti. Asiasanalla "Vietnamin sota" löytyy näin 13 viitettä, joista 7 on romaania (luokka 84.2), sekä esimerkiksi Noam Chomskyn "Ideologi aj valta. 2. Yhdysvallat ja muu maailma" (2002).
Kaakkois-Aasian historian luokalla 98.14 hakien saa 20 viitettä, mutta siihen sisältyy myös muita alueen maita. Ns. vanhalla luokalla 98.147 saa esiin 7 aikalaisteosta (1960-70-luvulla julkaistuja), esim. Paavo Rintalan "Vietnamin kurjet"(1970, Sven Östen "Vietnam, sota vailla toivoa?" (1966) sekä Mark Lanen "Song My ei ole ainoa" (1970).
Vietnamin sota oli 1900-luvulla niin merkittävä tapahtuma, että siitä löytyy kyllä vuosisataa käsittelevistä teoksista, esim. Jonathan Gloverin "Ihmisyys" (2003; "Otavan...
Ilmeisesti on kysymys tanskalaisen Adam Oehlenschlägerin (1779-1850) virrestä, joka on Suomen evankelisluterilaisen kirkon ruotsinkielisessä virsikirjassa no 499. Virsi alkaa "Lär mig, du skog, att vissna glad en gång som höstens gula blad". Suomenkielisessä virsikirjassa sitä ei ole. Yksi suomennos löytyy Suomen Lähetysseuran julkaisemassa "Hengellisiä lauluja ja virsiä". Suomennos alkaa: "Kuin lehtes, metsä, syksyisin mä kerran kuolla tahtoisin". Suomentajaa ei mainita.
Lehtipisteen palvelusta osoitteesta www.lehtipiste.fi voi tarkistaa lehtien myyntipaikat. Kirjoita etsimäsi lehden nimi pikahakukenttään oikealla ylhäällä ja sitten voit etsiä sinulle lähintä myyntipistettä postinumerolla tai paikkakunnalla.
Ilmeiseti joukkorahoituksella tuotettuja kirjoja ei Suomessa ole juuri julkaistu. Mallilla toteutettua kirjaa "Senja opettaa sinulle ruotsia" on Frank-monihaun mukaan otettu moniin kirjastoihin.
Poliisihallitus otti kantaa edellä mainittuun kirjahankkeeseen. Poliisihallituksen mukaan hankkeen rahoitus oli järjestetty laissa kielletyllä tavalla, jossa kaupankäynti ja rahankeräys voidaan sekoittaa keskenään.
Kun kirjahankkeeseen lähdettiin uudestaan ja asia muotoiltiin toisin, viranomaiset katsoivat, että kyseessä ei ollut rahankeräys vaan kirjan ennakkomyynti.
Jos joukkorahoitus katsotaan laillisesti hyväksyttäväksi, ei kaiketi kirjastoilla ole mitään syytä olla ottamatta joukkorahoituksella julkaistuja teoksia kokoelmiin.
Lähteet:...
Porvoon kaupunginkirjaston sukunimikirjoista kysymäänne sukunimeä ei löydy. Muita Siika-alkuisia nimiä löytyy, joista joidenkin alkuperä on lähtöisin samannimisesta paikkakunnasta tai järven tai muun vesistön nimestä.
Wikipediasta löytyy Siikamäki niminen paikka:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Siikam%C3%A4ki-Peiposj%C3%A4rvi
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimiarkistosta kannattaa tiedustella sukunimen Siikamäki alkuperää. Linkistä löytyy nimistöhuollon neuvontapuhelin.
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=118
Kirjastot ostavat elokuvansa kilpailutetuilta sopimustoimittajilta, joilta saadaan myös kirjastojen tarvitsemat lainaus- ja mahdolliset esitysoikeudet.
Yksittäisiä elokuvia voidaan ostaa myös muuten, jos sopimustoimittaja ei tiettyä elokuvaa tarjoa. Kannattaa tarjota elokuvaa kunnankirjaston tai kirjastokimpan hankinosastolle.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvät kirjastot.fi-sivustolta:
http://hakemisto.kirjastot.fi/
Mensalainen on Mensa ry:n jäsenlehti, jota ei ole yleisissä kirjastoissa. Fennica:n tietojen mukaan osa lehdistä vuodesta 1991 lähtien ovat salaisia, koska niissä on julkaistu jäsenluettelot. Vanhoja ennen vuotta 1991 julkaistuja lehtiä on saatavissa kaukolainaksi Varastokirjastosta.
Liittymällä Mensa ry:n jäseneksi lehden saa itselleen. Ks. http://www.mensa.fi/ . Sieltä voi tiedustella lehden saamista.
Helmet-kirjastoissa on tätä Jukka Pakkasen kirjaa jäljellä muutama kappale. Aineistoa poistetaan kirjastojen kokoelmista lähinnä huonokuntoisuuden takia, tietoaineistosta tietojen vanhenemisen takia, tai jos kappaleita on liikaa kysyntään nähden. Vaikka kaunokirja ei olekaan enää jatkuvasti lainassa, on sitä hyvä olla kokoelmissa, koska uusia ei useinkaan saa enää hankituksi.
Joten valitettavasti emme poista kirjaa toiveista huolimatta. Se näyttää olleen myynnissä muutamassakin nettihuutokaupassa, mutta jo myyty. Kannattanee jättää ilmoitus jonkin verkkoantikvariaatin puutelistalle, vaikka näille:
http://www.antikvaari.fi/
http://www.antikka.net/
http://www.antikvariaatti.net/
