Suomen kymmenen suurinta yritystä olivat viimeisimmän Yritysraportin mukaan (julkaistu 2009):
1. Nokia
2. Neste Oil
3. Stora Enso
4. Kesko
5. UPM-Kymmene
6. SOK
7. Nordea Pankki Suomi
8. Metsäliitto
9. Metso
10. Fortum
Tilastotiedot ovat vuodelta 2008.
Kirja on uusi, eikä siksi vielä kirjastoissa. Se on kuitenkin tilattu ja lähiaikoina tulossa moniin Helmet-kirjastoihin. Se näkyy Helmet-verkkokirjaston haussa heti, kun ensimmäiset kirjat on viety tietokantaan.
http://www.helmet.fi/screens/mainmenu.html
Hakusanoilla motorinen oppiminen löytyy Kokkolan kaupunginkirjastosta 12 teosta, mm.
Karvonen, Pirkko: Tarinan kertojat : iloa ja leikkiä kieleen, liikkumiseen ja laskemiseen, 2009,
Pulli, Elina: Opi liikkuen, liiku leikkien : liikuntaa esiopetukseen, 2001,
Ikonen, Oiva: Oppimisvalmiudet ja opetus, 2000 sekä
Ikonen, Oiva: Vaikeasti ja syvästi kehitysvammaisten motorinen oppiminen, 1990.
Lisää hakutuloksia ja aineiston saatavuustiedot voit katsoa Anders-verkkokirjastosta https://webkirjasto.kpnet.fi/ kirjoittamalla vapaasanahakuun motorinen oppiminen. Voit kokeilla myös hakusanoilla motorinen kehitys.
Ruoholahden kirjastosta neuvottiin, että asiakkaan on syytä itse pitää huolta varaustensa noutokirjaston muuttamisesta. Tämän voi tosiaan tehdä HelMetissä tai se onnistuu toki myös kirjastossa virkailijan avustuksella.
Yliopistojen käyttämä oppikirja regulaatioteoriasta on Understanding regulation : theory, strategy, and practice / Robert Baldwin, Martin Cave, Martin Lodge. 1999. Kirjasta on olemassa myös uudempi painos vuodelta 2012, joka löytyy mm. Eduskunnan kirjaston kokoelmista. https://finna.fi
Suomeksi sääntelyteoriasta kannattaa lukea Lapin yliopiston sivuilla oleva Kalle Määtän artikkeli Sääntelyteoriasta. Artikkelissa on laaja lähdeluettelo. http://www.ulapland.fi/loader.aspx?id=c527d90c-d7e3-4d64-ab18-fb336bb27…
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut löytyvä kirjastojen palvelujen lista kertoo, että Tapulikaupungin kirjastosta löytyy kirjankierrätyspiste. Soitin sinne ja varmistin vielä, että siellä on todellakin käytössä kierrätyskärry, johon voi tuoda tarpeettomia kirjoja ja josta voi itse ottaa toisten sinne tuomia kirjoja. Toki valtavan suuria määriä sinne ei kerralla mahdu.
"Meidät on kaikki tehty tilkuista, jotka on yhdistetty niin epämuotoiseksi ja moninaiseksi kudokseksi, että jokainen pala vaikuttaa joka hetki omaan suuntaansa."
Lähdetiedot annoitkin jo itse kysymyksessäsi, joten niitä on tässä tarpeetonta toistaa. Lisään vain, että virke on mainitun teoksen sivuilla 18-19. :)
Kyseessä on varmaankin Anthony Burgessin kirjoittama ja Fulvio Testan kuvittama Siellä missä jäätelö kasvaa (Kirjayhtymä, 1980).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta (http://www.lastenkirjainstituutti.fi/tietokannat/) kuvailee kirjan tapahtumia näin: "Minä, Jaska ja Tomppa pääsevät ilmalaivalla jäätelömaahan ja kertovat havainnoistaan. Kertomus seuraa tutkijoiden päiväkirjaa ja viikonpäivät ovat: namnamtai, tikkistai, keksiviikko, tortuntai, purijantai, lautastai, suuhuntai. Lopussa paljastuu, että pojat syövätkin jäätelöä vasta Luigin jäätelöbaarissa nimeltään Gelato Land eli Jäätelömaa."
Voisiko ihan tavallisista etymologisista sanakirjoista olla apua? Esimerkiksi ”Suomen sanojen alkuperä” (osat 1–3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992–2000) tuntuu tuntevan ainakin sellaisia purjehdussanoja kuin ”purje” ja ”märssy”. Toinen vastaava lähde on moniosainen ”Suomen kielen etymologinen sanakirja”. Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” ei ole yhtä laaja mutta kenties selkeämpi tyyliltään.
Varmaan purjehdussanastossa on myös lainasanoja. Niitä voisi katsoa Kalevi Koukkusen teoksesta ”Atomi ja missi : vierassanojen etymologinen sanakirja” (WSOY, 1990).
Kolmantena vaihtoehtona olisi Etymologinen viitetietokanta osoitteessa http://kaino.kotus.fi/sanat/evita/. Sieltä voi löytyä...
Ivan Tykki on virtuaalidekkaristi eli nimimerkki. Hän kertoo itsestään:"
Olen Ivan Tykki, virtuaalihenkilö. Virtuaalihenkilöksi rupesin sen takia, että en ole julkisuuden henkilö; en ole osallistunut Idolsiin, Big Brotheriin vai mitä niitä on, tai politiikkaan, enkä ole kirjoittamisen ammattilainenkaan. Lööppeihin en ole päässyt sen takia, etten ole mennyt naimisiin enkä eronnut. Suositut Manga -hahmot kuulemma harrastavat jo sitäkin. Pitäisiköhän minunkin?
Putkahdin maailmaan Ripaskaa! – kirjan sivuilta. Äitini oli eräässä helsinkiläisessä kielikoulussa opettajan sijaisena vuonna 1989, jolloin Neuvostoliiton johtajan puoliso rouva Gorbatsova vieraili tuossa koulussa. Olisin esikoiskirjailijaksikin liian nuori, joten jouduin syntymään...
Runo löytyy ainakin allamainituista kirjoista, joissa on mm. runoja useilta kirjailijoilta:
- Lasten oma lukukirja / toimittaneet Urho Somerkivi, Hellin Tynell, Inkeri Airola
- Lasten oma aapinen / Urho Somerkivi, Hellin Tynell, Inkeri Airola
- Aarteiden kirja. 2 : Kerro äiti / toim. Kirsi Kunnas
- Rudolf Koivun runokirja / toimittaja: Sanna Jaatinen
- Musiikin maailmaan : Lauluja ja runoja / Kuvitus Kristiina Louhi ; Toim. Laura Voipio ; Nuottien toimitus ja kirjoitus: Olli Heikkilä
Mikko Niskasen vuonna 1974 ohjaama elokuva Omat koirat purivat on Yleisradion tuotantoa. Elokuvasta on kirjastoissa lainattavana Ylen tallennepalvelun tuottama VHS-tallenne, mutta DVD:llä elokuvaa ei valitettavasti ole katsottavissa. VHS-tallenne on lainattavissa muutamasta Suomen kirjastosta, joten jos olette kiinnostunut siitä, voitte tehdä kaukopalvelupyynnön oman lähikirjastonne kautta.
Yle Arkistomyynnistä voi tilata tallenteita lähinnä Ylen tuottamista ohjelmista omaan käyttöön, mutta hinnat ovat varsin korkeita. Alla olevista linkeistä löydätte lisää tietoa asiasta.
Elonet https://www.elonet.fi/fi
Finna https://finna.fi/
Frank-monihaku http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Yle Arkistomyynti https://docs.google.com/...
Tarkoittanette laulua, joka alkaa: "Jo nuorna meripoikana laivaan hyyryn hain" tai "Jo nuorena meripoikana laivapestin sain". Laululla on eri nimiä eri lähteissä ja myös sanoitus vähän vaihtelee, mutta tarina on sama.
"Suuressa toivelaulukirjassa", osassa 19, laulun nimenä on "Meripojan laulu". Siinä laulu alkaa: "Jo nuorna meripoikana laivaan hyyryn hain". Siinä kertosäkeessä lauletaan: "Laiva merta matkalla kieri ja kieri ja kieri, vaahtopäitä nostelee." Myös eron kyynelistä ja omasta pikku Meeristä lauletaan. Samalla nimellä laulu löytyy myös nuotista Telenius, Veera: "Miljoona ruusua" (Fazer, [1983]). Veera Telenius on myös levyttänyt laulun.
Kirjasta "Ylioppilaan laulukirja" (toimittanut Arvo Laro, Gummerus, 1933, 2. painos...
Lapsi muistuttaa hieman molempia, sillä hän saa perimänsä molemmilta vanhemmilta. https://peda.net/valkeakoski/opetuspalvelut/pk/tyry/oppiaineet/biologia/bi-toimela/ihminen/perinnollisyys/kuvamappi/kuvagalleria2/ssy
Lapsi saattaa muistuttaa enemmän jompaa kumpaa vanhempaansa, jos tällä on paljon dominoivasti periytyviä ominaisuuksia. Suuri silmäinen, pisamainen oikeakätinen saa suuremmalla todennäköisyydellä kaltaisensa lapsen kuin pienisilmäinen, ohuthuulinen vasenkätinen. https://peda.net/valkeakoski/opetuspalvelut/pk/tyry/oppiaineet/biologia/bi-toimela/ihminen/1pis
Kaikki ominaisuudet eivät kuitenkaan ole vain yhden geenin varassa. Siksi kaksi tummasilmää voikin saada sinisilmäisen jälkeläisen. Kun taas kaksi vaaleatukkaista...
Lainaan Pertti Mustajoen kirjoittamaa artikkelia maksakirroosista (https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00044):
Alkuvaiheessa maksakirroosi ei aiheuta mitään oireita. Siksi alkavaa ja keskivaikeaa kirroosia voi sairastaa pitkään ilman, että tietää sairaudesta. Jos tässä vaiheessa tutkitaan veren maksa-arvoja, voi niissä olla maksan häiriöön viittaavia muutoksia, mutta ei ole olemassa mitään maksakirroosille ominaista laboratoriotutkimusta, jolla se voitaisiin tarkasti todeta. Maksakirroosissa näkyy muutoksia kaikututkimuksessa, mutta niidenkään perusteella sitä ei voi varmuudella todeta. Ainoa varma tapa todeta maksakirroosi ennen selviä oireita on näytepalan otto maksasta ja sen mikroskooppinen tutkimus.
Avaruudessa on enimmillään ollut 13 ihmistä, vuonna 1995 eri aluksissa ja vuonna 2009 Kansainvälisellä avaruusasemalla. Asemalla on aina useita ihmisiä, esimerkiksi tällä hetkellä kolme.
Lisätietoa:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_spaceflight_records#Human_spacefl…
https://www.nasa.gov/mission_pages/station/expeditions/expedition63/ind…
Nimistöntutkijat Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala arvelevat Sukunimet-kirjassaan, että nimen taustalla on ortodoksinen ristimänimi Patja, jonka lähtökohta on todennäköisesti miehennimi Obadja. Se mainitaan Vanhassa testamentissa erään profeetan nimenä; ortodoksikirkko tuntee tämän lisäksi toisenkin Obadja-nimisen pyhän miehen. Obadjan (myös Obadias) kansankielisiä asuja ovat mm. Opa, Patti ja Patia. Karjalassa sukunimenä tunnetusta Patjasta löytyy asiakirjamerkintöjä 1500-luvun puolivälistä lähtien: Olli patiain 1549, Jacob Patia 1654, Anders Padia 1681, Mats Padja 1766.
Lokin munat soveltuvat ihmisravinnoksi, mutta niissä voi olla ympäristömyrkkyjä. Ylen artikkelin mukaan luonnonsuojelulaki kielsi munien keräilyn 1960-luvulla, joten sitä ennen munien keräily olisi ollut laillista - tosin siitä ei ole tietoa, saiko toisen mailta kerätä linnunmunia.Vanhoista sanomalehdistä löytyy jonkin verran uutisia munien keräilystä, mutta lehtijutut käsittelevät yleensä pelkästään munien keräilyä osana jonkinlaista luonnontieteellistä tutkimusta. Vuodelta 1937 löytyy kuitenkin lehtijuttu, jossa mainitaan vesilintujen munien syöminen.
Kyseessä on Marja-Leena Mikkolan runo Saima Irene maaliskuussa 1918. Runo löytyy Marja-Leena Mikkolan runokirjasta Lauluja vuodelta 1979.
Runo löytyy myös Varpu Anttosen historian pro gradu -tutkielmasta Valkeakosken naiskaarti Suomen sisällissodassa 1918.
Sukunimi Valtanen on johdettu valta-nimestä.
Nimen valta alkuperästä ja merkityksestä on erilaisia teorioita. Jo muinaissuomalaiseen henkilönimistöön on kuulunut useita valta-nimiä, kuten esim. Ikävalta, Kaukovalta, Lempivalta, Vihavalta jne. Valta-nimien on tulkittu alkuaan tarkoittaneen henkilöitä ja osoittavan ruumiillista tai henkistä ominaisuutta. On myös katsottu, että nimiin sisältyy alkuaan suurtilan omistajaa, "valtamiestä" tarkoittavan valta-sanan vanha germaaninen lainasana valta (= voima, mahti, herruus, valta-alue, pitäjä), joka on useimmiten kaksiosaisten nimien jälkiosana. Sukunimenä Valta on liitetty germaanisiin henkilönnimiin Walda, Walde, Waltari, Waldemar jne.
Savolais-karjalaiset...
