Kirja on ollut kirjastojen valintalistalla tammikuussa ja sitä on tilattu useimpiin pääkaupunkiseudun kirjastoista. Ruotsiksi kirja on jo tullut ja siitä on tällä hetkellä 23 varausta. Kirjastoon saapuvat kirjat käsitellään ennen jakamista kirjaston Hankintaosastolla ja oletan niiden olevan sieltä piakkoin jaossa eri kirjastoihin.
http://www.lib.hel.fi/page/E686FA5E-4C5C-4D5C-B737-799D2DCB857D.aspx
Voit tehdä kaukopalvelupyynnön HelMet-palvelusivuston kaukopalvelulomakkeella http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu tai olemalla suoraan yhteydessä siihen kirjastoon, josta haluat kaukopalvelutilauksesi noutaa. Kaukopalvelu on maksullista toimintaa.
Koska emme ole kustannusalan ammattilaisia, paremmuussuosituksia emme voi antaa. Ehdottaisin, että tutustut Science Fiction & Fantasy Writers of American sivustoon www.sfwa.org
Voit myös liittyä seuran postituslistalle ja kysyä sitä kautta neuvoja, vaikka jäsenvaatimukset eivät vielä täyttyisikään.
Toinen tutustumisen kohde on Writer Beware -blogi (accrispin.blogspot.fi), jossa mm. varoitetaan erilaisista huijauksista ja epäluotettavista kustantamoista.
Lähettäessäsi käsikirjoitustasi kustantamolle, noudata tarkasti kustantamon antamia ohjeita. Ammattilaiset pitivät tätä tärkeimpänä ohjeena Lontoon Worldconissa 2014. Jos ohjeita ei ole noudatettu, ei käsikirjoitusta lueta.
Suomessa toimii Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajat ry (...
Voisikohan etsimänne kirja olla Antti Tuurin "Lakeuden kutsu" vuodelta 1997?
Alla olevasta linkistä Kirjasampoon voitte lukea kirjan kuvauksen.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_51347#.VPcMFfM8J1M
Kirjastokortin hankkiminen edellyttää henkilökohtaista käyntiä, koska kortti on luonteeltaan henkilökohtainen luottokortti. Kortin myöntämisen yhteydessä asiakas myös syöttää järjestelmään nelinumeroisen PIN-koodin, jota kirjasto ei tiedä eikä saa tietää. Näiden syiden takia kortin hankkimubeb suoraan netin kautta ei ole mahdollista.
Ennen mitään muuta kannattaa joka tapauksessa ottaa puhelimitse yhteyttä siihen kirjastoon, jonka palveluita todennäköisesti käyttäisi. Kirjastossa voidaan tarkistaa, onko kirjastokorttinne edelleen voimassa, vaikka se on kadonnut. Jos kortti on vain kadonnut, uuden saa kirjastosta helposti yhteystiedot tarkistamalla.
Jos omat tiedot eivät ole järjestelmässä enää tallessa, kortin saamista voi nopeuttaa...
Kansalliskirjasto on digitoinut muutaman miljoonan sivun verran sanomalehtiä vuosilta 1771-1910. Niitä pääsee lukemaan osoitteessa:
http://digi.kansalliskirjasto.fi/
Kansalliskirjaston Lehtisalissa on luettavissa mikrofilmeillä laaja valikoima sanomalehtiä 1900-luvulta. Mikrofilmeistä löytyy lisätietoa:
http://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/sanoma…
Kansalliskirjaston päärakennuksen peruskorjaus Unioninkadulla on päättynyt. Peruskorjauksessa parannettiin kirjastotilojen toimivuutta ja esteettömyyttä sekä uusittiin talotekniikkaa.
Päärakennus avataan asiakkaille tiistaina 1.3. klo 12. Maaliskuun alkuun saakka kirjaston sisäänkäynti on osoitteessa Fabianinkatu 35. 1.3. alkaen asiakkaiden sisäänkäynti osoitteessa...
Teos Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala : Otava, 2000, ei tunne nimeä Nokio, mutta siinä kerrotaan nimestä Nokela: Nimeen sisältynee sana noki, jolla on voitu luonnehtia esim. asuinpaikkaa tai sen ympäristöä. Sanalla olisi voitu nimitellä myös seppää, riihenlämmittäjää, kaskenkaatajaa, tervanpolttajaa tai vaikkapa savupirtin asukkaita. Talon- ja sukunimenä Nokela esiintyy lähinnä Pohjois-Pohjanmaalla ja Ylä-Savossa. Sukuniminä ovat käytössä myös Noki, Nokimäki ja Nokireki.
Tuomas Salsten sukututkimussivuston sukunimi-infossa http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/nokio.html kerrotaan, että Nokio -nimisiä henkilöitä on Suomessa 21 vuonna 2016.
Helsingin päärautatieaseman asiakaspalvelusta vastattiin, ettei heillä ole tietoa tällaisesta opaskartasta.
https://www.vr.fi/cs/vr/fi/miten-voimme-auttaa
Helsingin hotelleista ja yli 1200 ravintolasta, tapahtumista ja nähtävyyksistä löytyy runsaasti tietoa
Helsingin kaupungin matkailusivustolta
http://www.visithelsinki.fi/fi
Bellistä löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
CD-ROM -levy: Petrillo, James, Cinema Volta.
Tames, Richard, Alexander Graham Bell (Franklin Watts, London, 1990).
Parker, Steve, Alexander Graham Bell och telefonen (Bonnier Carlsen, Stockholm, 1995).
Platt, Richard, Keksintöjen kuvahistoria.
Macaulay, David, Kuinka kaikki toimii.
Keksinnöt kautta aikojen--kuka ne teki, miten ne toimivat, miten ne muuttavat elämäämme.
Tietoa löytyy myös yleisistä tietosanakirjoista. Sinun kannattaa tutustua lähimmän kirjastosi käsikirjastosta löytyviin teoksiin.
Valitettavasti näyttää siltä, että Antti Tuurin Äitini suku -sarjaan kuuluvaa romaania Ikitie (2011) ei ole käännetty englanniksi.
SKS:n Suomalaisen kirjallisuuden käännökset Ikitie, http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Pignet'n vertausluvun mukaan luokiteltiin tarvittaessa ruumiin yleisrakenne. Vertausluvun laskutapa oli vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännössä seuraava:
Pignet'n vertausluku = ruumiin pituus (sm) - [rinnan ympärys hengitystauon aikana (sm) + paino (kg)].
Mitä suurempi luku, sitä heikommaksi katsottiin tutkittavan yleisrakenne. Jos luku oli yli 25, katsottiin asianomaisen rakenteen olleen hento ja jos yli 35, hyvin heikko.
Sotapalveluskuntoisuusluokka perustui lääkärin tarkastustilaisuudessa tekemiin havaintoihin, huomioiden esitetyt lääkärintodistukset ja tukeutuen lääkärintarkastusohjesäännön sotapalveluskelpoisuusluokittelutaulukkoon. Sotapalveluskelpoisuusluokat olivat vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön...
Lainaan Pertti Mustajoen kirjoittamaa artikkelia maksakirroosista (https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00044):
Alkuvaiheessa maksakirroosi ei aiheuta mitään oireita. Siksi alkavaa ja keskivaikeaa kirroosia voi sairastaa pitkään ilman, että tietää sairaudesta. Jos tässä vaiheessa tutkitaan veren maksa-arvoja, voi niissä olla maksan häiriöön viittaavia muutoksia, mutta ei ole olemassa mitään maksakirroosille ominaista laboratoriotutkimusta, jolla se voitaisiin tarkasti todeta. Maksakirroosissa näkyy muutoksia kaikututkimuksessa, mutta niidenkään perusteella sitä ei voi varmuudella todeta. Ainoa varma tapa todeta maksakirroosi ennen selviä oireita on näytepalan otto maksasta ja sen mikroskooppinen tutkimus.
Vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjesäännön (L.T.O.) koodi 41 viittaa "taittovirheistä aiheutuvaan huonoon näköön" ja sen alaluokka 41c on "pitkänäköisyys".
Palveluskelpoisuusluokkaan A II on määrätty tässä yhteydessä kun "näkö korjattuna toisessa silmässä <0,3 ja toisessa 0,7-1,0. Lasien vahvuus < +4,0 D, lasien käyttö välttämätön".
Kyseinen Lääkärintarkastusohje on lainattavissa muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta: https://mpkk.finna.fi/Record/taisto.112402
Brittiläisen Bethan Robertsin vuonna 2012 ilmestynyttä My Policeman -romaania ei valitettavasti ole suomennettu.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.penguin.co.uk/books/1088648/my-policeman/9780099555254.html
Teimme kymmenen kirjan klassikkolistan sen mukaan mitä kerroit mieltymyksestäsi Niskavuoreen. Klassikon aseman saavuttamiseksi on erilaisia määritelmiä, siksi joku muu tekisi toisenlaisen listan.
Sally Salminen: Katrina
Johannes Linnankoski: Taistelu Heikkilän talosta
Maria Jotuni: Arkielämää
F. E. Sillanpää: Miehen tie
Helvi Hämäläinen: Säädyllinen murhenäytelmä
Annikki Sankari: Punaiset maariankämmekät
Eeva Joenpelto: Vetää kaikista ovista (ja muut Lohja-sarjan kirjat)
Olli Jalonen: Isäksi ja tyttäreksi
Orvokki Autio: Viistotaival (Pesärikko-trilogia)
Kjell Westö: Isän nimeen
Tilastokeskuksen väestörakennetilasto https://stat.fi/til/vaerak/index.html kertoo Suomen väestön määrän vuoden lopussa. Väestön voi jakaa kansalaisuuden mukaan. Vuoden 2020 lopussa Suomen väkiluku oli 5 533 793 henkeä, joista Suomen kansalaisia oli 5 254 876 henkeä. Ulkomaan kansalaisten osuus oli viisi prosenttia.
Petteri Järvinen on tutkinut Internetin käyttöä Suomessa. Tutkimustulokset
löytyvät hänen sivuiltaan http://www.pjoy.fi/ . Myös Tampereen yliopistossa
informaatiotutkimuksen laitoksella on aiheesta tehty eritasoisia
tutkimuksia. Tasokkainta antia on Reijo Savolaisen suorittama tutkimustyö, mistä
julkaisuna on 1998 ilmestynyt "Tietoverkot kansalaisten käytössä. - Internet ja suomalaisen
yhteiskunnan arki." Kyseinen teos on piakkoin saatavana useista
pääkaupunkiseudun kirjastoista. Katso myös Savolaisen "kotisivu"
Tampereen yliopistossa http://www.uta.fi/~liresa/suom.kotisivu.html ,
sieltä löytyy lisätietoja. Tänä vuonna on ilmestynyt myös raportti
"Internet suomalaisten arjessa -- kansallisen multimediaohjelman kuluttajatutkimushanke".
Ei...
