Wolf Durianin kirja Susi paimenkoirana on ainoa ko. kirjailijalta suomeksi käänetty teos.
Marja Lallon kääntämänä ja Hans Betcken kuvittamana Kansankulttuuri julkaisi teoksen suomeksi vuonna 1965. Kirjan tapahtumat sijoittuvat vuosisadan alun Amerikkaan.
Saksankielinen alkuteos nimeltään Robber on ilmestynyt Saksassa vuonna 1953.
Lehtimies, kääntäjä ja kirjailija Wolf Durian syntyi 19.10.1892 Stutgartissa ja kuoli 8.11.1969 Berlinissä.
Koulun käytyään hän matkusti Amerikkaan, mutta palasi myöhemmin Saksaan ja työskenteli eri lehdissä toimittajana.
Ensimmäisen nuortenkirjan " Kai aus der Kiste" hän kirjoitti 1927, jonka pohjalta on myös tehty elokuva.
Kirjailija on kirjoittanut myös muita lasten ja nuortenkirjoja...
E-kirjojen saatavuudesta oman kirjaston kautta kannattaa aina olla yhteydessä suoraan siihen kirjastoon, jota käyttää. Anneli Kivelän kirjaa Kasvukipuja Katajamäellä ei ainakaan vielä ole julkaistu e-kirjana, vaan ainoastaan paperisena ja äänikirjana (mp3-tiedostoja CD-levyllä). Kustantaja Kariston kotisivujen mukaan mitään Kivelän kirjoista ei ole saatavana e-kirjana, mutta useimmat kyllä äänikirjana.
Heikki Poroila
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koronatilannetta kuvaavissa tilastotiedoissa ei tosiaan ilmoiteta sitä, kuinka moni henkilö on yhteensä ollut tehohoidossa koronan takia, vaan on keskitytty seuraamaan tehohoidon kuormitustasoa. Suosittelen ottamaan yhteyttä THL:n tietopalveluun.
Kristiyhteisö on syntynyt Rudolf Steinerin (1861-1925) oppien pohjalle. Steinerin kristologia ei ollut puhdasoppista, eivätkä kristilliset kirkot hyväksyneet sitä. Joukko luterilaisia pappeja perusti vuonna 1922 Kristiyhteisön (Die Christengemeinschaft), joka ilmentää Steinerin kristillistä teologiaa. Monet kristilliset suuntaukset eivät ole tunnustaneet tai eivät ole ottaneet kantaa Kristiyhteisöstä kristillisenä uskontokuntana. Kristiyhteisö ei ole Suomen ekumeenisen neuvoston eikä Kirkkojen maailmanneuvoston jäsen.
Lähteet:
Uusien uskontojen käsikirja, Kirjapaja 2006
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kristiyhteis%C3%B6
https://kristiyhteiso.fi/tutustu-kristiyhteisoon/yleista/
Sinikka Salokorven joulu- ja joulupukkiaiheinen tietokirja Joulupukin tarina (Otava, 1996) sisältää hänen suomennoksensa Mooren runosta kokonaisuudessaan. Sitä käsitellään kirjan luvussa Maailman kuuluisin joulusatu; aluksi Salokorpi tekee selkoa sen taustasta, lopuksi seuraa itse runo. "Amerikkalaisten rakkain joulusatu on professori Clement Clarke Mooren kirjoittama jouluruno Pyhän Nikolauksen vierailusta hänen kotonaan. Amerikkalaiset tuntevat sadun sen ensisäkeen nimellä T'was the night before Christmas, On ilta ennen joulua."
Maarit Kaimion suomentamana Mooren runo löytyy Helena Vuorenjuuren Perheen joulukirjasta (Otava, 1968; 3. täysin uudistettu painos 1981 nimellä Hyvää joulua : perheen joulukirja) nimellä Jouluaattoiltana....
”Yöt kesän valkeat vienot nuo” alkaa tanskalaisen säveltäjän Mogens Schraderin säveltämä serenadi ”Kesäyö”, johon suomenkielisen sanoituksen on tehnyt V. Arti (eli Kaarlo Väinö Valve). Laulun alkuperäinen nimi on ”I de lyse nætter”. Lauluun on olemassa muitakin suomenkielisiä sanoituksia, mutta V. Artin sanoilla laulun ovat levyttäneet ainakin Eino Grön (säkeistöt 1 ja 3) ja Jukka Kuoppamäki.Eri sanoitusten erottaminen toisistaan on hankalaa, koska laulun suomenkielinen nimi on sama ”Kesäyö” eikä sanoittajan nimeä aina mainita. Reino Helismaan sanoilla (”Tuuli ei kuiskaa…”) laulun on levyttänyt esimerkiksi Georg Ots. Tuntemattoman sanoittajan sanoilla (”Pohjolan valkean yöhyen…”) laulun on levyttänyt Veikko Tyrväinen.Eino Grön: Kesäyö...
Nimistötutkimuksessa on esitetty, että sanoilla on yhteys. Tosin niin päin, että nimi Jomala on johdettu sanasta jumala. Sana jumala on voinut tarkoittaa jonkinlaista (jumalan)kuvaa, jolla on merkitty suojaisaa satamapaikkaa. Jomala-nimi voi siis juontua suomenkielisestä lahdennimestä Jumalanlaksi. On myös esitetty, että Jomala on tietoisesti luotu nimi, joka otettiin käyttöön pitäjän perustamisen yhteydessä, mahdollisesti 1200-luvulla.
Jumala-sanalla on vastineita kaikissa itämerensuomalaisissa kielissä.
Kielitieteilijöiden parissa on näkemyseroja sanan alkuperästä. Sen on arveltu olevan lainasana jostain ei-suomensukuisesta kielestä. Tosin monet kielitieteilijät ovat suhtautuneet tähän olettamukseen epäillen tai...
Kattavaa vastausta on vaikea antaa, mutta alla muutama esimerkki mieleeni tulleista punatukkaisista tyttö- tai naishahmoista kirjallisuudessa:
J.K. Rowlingin Harry Potter - kirjojen hahmo Ginny Weasley
Astrid Lindgrenin luoma hahmo Peppi Pitkätossu
L. M. Montgomeryn Anna-kirjojen hahmo Anna Shirley
Tove Janssonin Muumien hahmo Pikku Myy
Maria Turtschaninoffin Punaisen luostarin kronikoita - kirjasarjan hahmo Maresi
DC Comicsin sarjakuvien Myrkkymuratti (Poison Ivy)
Punatukkaisia naisia löytyy myös monista kirjojen kansista, joita voi hakea Kirjasampo-kirjallisuuspalvelun kansikuvahausta hakusanoilla punainen hiukset tai punatukkainen
Museovirasto on laatinut taisteluista paikkakuvauksia. Esim. Perttilänmäki ja Napuen taistelutanner. "Laurolan Pitkä-Perttilä Kyrönjoen rannalla on poikkeuksellisen pitkä ja näyttävä puolitoistakerroksinen pohjalaistalo, joka kuvastaa edustavalla tavalla eteläpohjalaista rakennusperinnettä. Talon katsotaan olevan Topeliuksen Välskärin kertomusten sankarin Perttilä-Bertenskiöldin kotitila. Napuen taistelutanner Perttilän viereisellä pellolla on Suuren Pohjan sodan ratkaisseen taistelun paikka. Kyrönjoen ylittää Perttilänkosken kohdalla 1909-1910 rakennettu teräksinen riippusilta, joka on tiehallinnon ylläpitämä museosilta." Linkki sivulleMari Hatavara on lisensiaatin tutkimuksessaan 2002 pohtinut juuri Välskarinkertomusten hietoriallisuutta...
Valitettavasti tietoa tästä lehdestä on niukalti. Helsingin yliopiston
kiraston alaisuudessa toimm Slaavilainen kirjasto, jonka kokoelmista
löytyy Sortavalassa julkaistun Krasnoe Znamian irtonumeroita vuodelta
1941. Alkuperäisiä numeroita ei varmaankaan anneta kaukolainaksi,
mutta kopioita niistä pitäisi saada. Palvelu on maksullista. Jos harkitset
kaukolainausta, sinun kannattaa varmaan ottaa yhteyttä Slaavilaiseen
kirjastoon, säh. hyk_slav@helsinki.fi. Lisäksi Vanhasta Valamosta löytyy
jonkin verran artikkeliviitteitä Aleksi-nimisestä tietokannasta, jonka
online-versiota ei voi valitettavasti käyttää ilman salasanaa (se on siis
maksullinen). Aiheesta löytyy suomeksi myös jonkin verran kirjalli-
suutta, mm. "Vanha Valamo - Kristuksen...
Mikäli Turun kaupunginkirjaston kokoelmista ei löydy tiettyä teosta tai esim. videota, voit tulla tekemään kaukolainapyynnön pääkirjaston neuvontaan (maksu vähintään 15,-). Edellytämme kuitenkin, ettei kyseistä teosta löydy muistakaan Turun kirjastoista (Turun yliopiston kirjasto, Åbo Akademin kirjasto).
Kirjaa pikaisesti selaamalla selvisi, että eräs henkilöistä on nimeltään Helmi ja kirjan lopussa eräs toinen sankarittarista kihlataan helmisormuksella. Kirjaa lukematta on vaikea arvioida, sisältyykö helmiin muuta symboliikkaa.
Seuraavilta sivuilta löytyy tietoa Eoin Colferista:
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=2&id=315&lastname=Colfe…
http://www.risingshadow.net/phpBB2/author.php?author_id=87
Purcellin teokseen "Prophetess" sisältyvän laulun "Let us dance, let us sing" nuottia ei löydy Helmet-kirjastoista valitettavasti, vaikka kokoelmia on melkoisen monta.
Aivan kuten olit jo itsekin löytänyt; nuotin voi lainata Sibelius Akatemian kirjastosta: FIRST BOOK OF SOPRANO SOLOS.
Löysin kysymästänne aiheesta ainoastaan yhden kirjan tiedot mutta ko kirja on jo vuodelta 1992. Se on nimeltään Hevossalmi : Helsingin itäinen portti ja sen on kirjoittanut Kari Sautero. ISBN on 952-90-4303-1. Nämä tiedot sain Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta, jossa on tiedot kaikista Suomessa painetuista kirjoista. Siellä ei ole vielä tietoa mistään toisesta Hevossalmea käsittelevästä kirjasta joten tiedustelemaanne kirjaa ei ole vielä "virallisesti olemassa".
Lasten- ja nuortenlehtien korvaushinta Helmet-verkkokirjastossa on € 3,00. Maksettaviksi tulevat lisäksi myöhästymismaksut ja mahdolliset perintäkulut.
Orange planet sarjakuvan osat 3 ja 4 on tilattu HelMet-kirjastoon, mutta ne eivät vielä ole saapuneet kirjastoihin. Seuraa tilannetta www.helmet.fi -sivulta
Ko. teosta ei ole Hämeenlinnan kirjastoissa, mutta joissakin muissa yleisissä kirjastoissa sitä on saatavilla. Kaukolainatilauksen voi tehdä kaukolainatilauslomakkeella, joka löytyy kirjaston etusivun alalaidasta otsikon Palaute ja lomakkeet alta. Kaukolainatilauslomakkeen täyttämällä ja lähettämällä tilaus menee suoraan kaukopalvelua hoitavalle kirjastonhoitajalle. Kaukopalvelun hinta on 6 €.
Etsimäsi artikkeli lienee tämä: "Sign Language: At their best, pictograms tell us clearly where to go and what to do; at their worst, things can get interesting." Trueheart, Charles American Scholar, Jan 01, 2011; Vol. 77, No. 1, p. 18-19
Tässä vielä linkki artikkeliin: http://bit.ly/M2PjnG
