Fennica-haulla (Suomen kansallisbibliografia. http://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kirjastoala/fennica.html ) löysin kaksi Kirjakkalasta kertovaa teosta.
Toinen on
Alusta alkaen : Kirjakkalan Alun historiaa 1920-2010 / toimitus: Arto Korpinen.
ja toinen
Ihmisiä ja elämää Kirjakkalan, Mathildedalin ja Teijon vanhoissa ruukkikylissä / Leena Rossi (toim.).
Molemmat voi tilata lukusalikäyttöön Helsinkiin.
Finna-haulla (Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistohaku. https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Kirjakkala&prefilter=-&Sear…)
Löytää Kirjakkalasta 37 hakutulosta. Kahden edellisen kirjan lisäksi viisi muuta, sekä arkistomateriaaleja.arkistomateriaaleja.
Valitettavasti unkarilaiselta László Krasznahorkailta (s. 1954) on suomennettu ainoastaan mainitsemasi novelli Ulkoista tulta, joka sisältyy antologiaan Mitä olet nähnyt ja kuullut (toim. Anna Tarvainen et al., suom. Outi Hassi ja muita, Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskus, 2010).
Joitakin Krasznahorkain teoksia löytyy Suomen kirjastoista ruotsiksi ja englanniksi käännettyinä. Niitä voi etsiä esimerkiksi Frank-monihaulla.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://aleksi.btj.fi/
https://finna.fi
http://www.krasznahorkai.hu/
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu (https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1) kertoo, että Heta-Leena-nimeä on annettu Suomessa yhteensä alle 30 kertaa. Nimihaku ei valitettavasti erittele lukumäärää tarkemmin, kun on kyse harvinaisesta nimestä. Tämä johtuu yksityisyyden suojasta.
Tauno Rautapalolta on julkaistu nämä kirjat:
- Kullankaivajat : kertomuksia Lemmenjoen kultamailta (1957)
- Karhunnahka : merkillinen tarina pohjoisesta (1958)
- Pena kertoo stoorin : nuorisonromaani (1963)
- Kujanjuoksu. (1967)
- Sami ja tonnin keikka (1975)
T. Rautapalo-Rapp nimellä häneltä on julkaistu nämä:
- Tapaus NB : salapoliisiromaani (1939)
- "Ohoi, nosta isopurje" : erään lokikirjan sivuja (1944)
- Aarteenetsijät : seikkailuja Atlantin valtamerellä (1945)
- Ihmisiä : episodeja inhimillisestä elämästä kolmena puolipäivänä (1945)
- Intiaaniopas : seikkailuja Etelä-Amerikan sydämessä (1945)
- Finn Jousimies : kertomus viikinkiajalta (1946)
- Kehäkuningas (1946)
- Meren ritarit : kolmen toveruksen seikkailuja (1946)
- Villissä...
Hervannan, Lielahden, Sampolan, Kaukajärven ja Messukylän kirjastoissa voi tallentaa VHS-kasetilla olevaa materiaalia digitaaliseen muotoon DVD-levylle.
VHS- ja VHS-C-videonauhat voi digitoida ja tallentaa DVD-levyille VHS/DVD-digitointilaitteella. Digitointi kestää tallenteen pituuden verran, eli esimerkiksi kahden tunnin videonauhan digitointiin kuluu kaksi tuntia. Asiakas voi ottaa mukaan oman DVD-levyn tai ostaa sen kirjastosta (hinta 2 €).
Digitointiin annetaan alkuopastus, ja laitteille on tehty selkeät käyttöohjeet.
Hervannan, Lielahden, Sampolan kirjastoissa on mahdollista digitoida muita videoformaatteja kytkemällä videokamera tai -nauhuri digitointilaitteeseen. Sekä kaapelit että kamera/nauhuri tulee olla asiakkaalla itsellään...
Nopeasti hakien löysin AltaVistan avulla ( www.altavista.com/ ) fraasilla "olympiska spelen" Ruotsin olympiakomitean sivuston http://www.sok.se/ , josta löytyy ruotsiksi mm. olympialaisten historiaa sekä tietoa kesä- ja talviolympialaista eri vuosilta.
Et maininnut mitkä löytämäsi sivut eivät mielestäsi olleet kunnollisia, toivottavasti tämä ei ole yksi niistä!
Yleinen käytäntö on se, että jos lapsi tuo valmiiksi täytetyn ja huoltajan allekirjoittaman kirjastokorttihakemuksen kirjastoon, hän saa kirjastokortin. Tässä tapauksessa hakemuksen allekirjoittaneesta huoltajasta tulee vastuuhenkilö. Vastuuhenkilö on vastuussa lainoista, kun alle 15-vuotias lainaa jotakin kirjastosta. Jos huoltajalla ei ole syystä tai toisesta lainausoikeutta (esimerkiksi hänellä on yli 28 vuorokautta myöhässä oleva laina, tai velkasaldo on käyttösääntöjen liitteessä mainittu summa tai enemmän) uuden kortin tekeminen ei onnistu ennen kuin huoltaja on saanut lainausoikeuden takaisin.
Hakunilan kirjastossa ei ole palautusluukkua. Kirjan voi myös palauttaa myös mihin tahansa toiseen avoinna olevaan Helmet-kirjastoon Vantaalla, Helsingissä, Espoossa tai Kauniaisissa, koska olemme yksi yhteinen kirjastoverkko pääkaupunkiseudulla.
Kirjasto on ainakin vielä normaalisti auki, https://www.helmet.fi/hakunilankirjasto.
Tiedotusvälineissä kerrottiin joitakin vuosia sitten, että Juhani Aataminpojasta on suunnitteilla Kari Hietalahden käsikirjoittama elokuva, jonka Peter Franzén ohjaa. Elokuvan nimeksi oli tarkoitus tulla Kerpeikkari.
Elokuva on saanut Suomen elokuvasäätiön tukirahaa, mutta elokuvan tuotannon edistymisestä tai valmistumisesta ei ole tietoja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Juhani_Aataminpoika
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000002928022.html
https://ses.fi/tukipaatos/kerpeikkari-2/
Kirjasta ”Wesilahti veistelee : kaskuja ja sananlaskuja. 2” (Vesilahden museoyhdistys, 2000, s. 101) löysin saman sanonnan toisinnon: "Haukkaa kakkoo kans, senkin muikulipää, äläkä kaikkee maitoo juo."
Selailin joitakin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS, https://www.finlit.fi/fi) julkaisemia sananlaskukokoelmia, mutta niistä en tätä sanontaa löytänyt. Koska kysymys on todennäköisesti arkistoaineistosta, kysyin asiaa SKS:n asiantuntijoilta (https://kysy.finlit.fi/web/questions).
Kotimaisten kielten keskuksen sananparsikorpuksesta löytyi sanonnasta erilaisia versioita, esim.
”Haukkaa sitä leipää leveämmälti äläkä sitä piimää niin römistä.”
”Haukkaa kakkua kanssa, pitkänokka, että et kaikkea piimää ryyppää, sanoi lapsi muinoin...
Kuten muullekin inhimilliselle toiminnalle, myös sodalle on luotu oikeussäännöt, jotka perustuvat kansainvälisiin sopimuksiin. Näistä tärkeimmät ovat neljä Geneven sopimusta, jotka kaikki maailman valtiot ovat ratifioineet eli ottaneet osaksi omaa lainsäädäntöään.
Sodan säännöt suojelevat erityisesti siviilejä, haavoittuneita ja vangittuja. Taistelijoiden keskinäisestä väkivallasta ei rangaista, koska säännöt on laadittu tilanteisiin, jossa sodan osapuolet käyttävät tappavaa voimaa toisiaan vastaan. Niitä sovelletaan vain aseellisissa selkkauksissa, kun konflikti on jo alkanut.
Geneven sopimusten lisäksi on olemassa myös esimerkiksi tiettyjen aseiden käyttöä kieltäviä sopimuksia.
Lisätietoa asiasta löytyy Punaisen ristin sivuilta: https...
Fugu ei ole yksittäinen pallokalalaji, vaan se on pallokala japaniksi. Pallokalalajeja on yli 120, joista melkein kaikki ovat myrkyllisiä niiden sisältämän tetrodotoksiinin takia. Osalla lajeista on pinnassaan piikit, jotka tulevat näkyviin niiden pullistuessa.Lähteet ja lisätietoaNational Geographic: Pufferfish https://www.nationalgeographic.com/animals/fish/facts/pufferfishWikipedia: Tetraondontidae https://en.wikipedia.org/wiki/TetraodontidaeWikipedia: fugu https://en.wikipedia.org/wiki/FugubyFood blog: Fugu 101: The Deadly-But-Delicious Japanese Puffer Fish https://www.byfood.com/blog/japan-fugu-puffer-fish-p-703
Kieliä, niiden kielioppeja ja näiden vaikeutta on loppujen lopuksi aika vaikeaa vertailla. Se, mikä yhdelle on helppoa, voi toiselle olla vaikeaa ja päinvastoin. Kansainvälisesti saksaa tunnutaan kuitenkin pitävän englantia helpompana kielenä oppia. Vertailtaessa englantia ja saksaa onkin löydettävissä yksi hyvin selkeä kriteeri, jonka perusteella tämä voisi olla selitettävissä: saksan kielioppisäännöt ovat hyvin täsmällisiä ja yksiselitteisiä: poikkeuksia on hyvin vähän; englannin kieliopissa taas poikkeukset ovat niin sanotusti enemmän sääntö kuin poikkeus. Vaikka saksa sukuineen ja sijamuotoineen saattaakin lähtökohtaisesti vaikuttaa englantia monimutkaisemmalta, tekee sen säännönmukaisuus siitä perusasioiden oppimisen jälkeen...
Tällaisilla kuntaliitosten myötä pinta-alaltaan paisuneilla kaupungeilla on useinkin tosiaan runsaasti rajanaapurikuntia. Kysyjän mainitsemien lisäksi esimerkiksi Savonlinnaa ympäröi varsin monta kuntaa https://fi.wikipedia.org/wiki/Savonlinna
Myös Kuopiolla on useita rajanaapureita https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuopio
Voisiko Hämeenlinna kuitenkin olla tässä ykkönen. Ikään kuin kolmesta palasesta koostuvalla kaupungilla näyttäisi olevan yhteistä rajaa 12 kunnan kanssa. https://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4meenlinna
Pienemmistä kunnista Pöytyällä on yhdeksän naapurikuntaa. https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%B6yty%C3%A4 Niiden lisäksi Kuhankuonon rajakivellä Pöytyän kanssa yhden rajapisteen...
Kristiyhteisö on syntynyt Rudolf Steinerin (1861-1925) oppien pohjalle. Steinerin kristologia ei ollut puhdasoppista, eivätkä kristilliset kirkot hyväksyneet sitä. Joukko luterilaisia pappeja perusti vuonna 1922 Kristiyhteisön (Die Christengemeinschaft), joka ilmentää Steinerin kristillistä teologiaa. Monet kristilliset suuntaukset eivät ole tunnustaneet tai eivät ole ottaneet kantaa Kristiyhteisöstä kristillisenä uskontokuntana. Kristiyhteisö ei ole Suomen ekumeenisen neuvoston eikä Kirkkojen maailmanneuvoston jäsen.
Lähteet:
Uusien uskontojen käsikirja, Kirjapaja 2006
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kristiyhteis%C3%B6
https://kristiyhteiso.fi/tutustu-kristiyhteisoon/yleista/
Olet kysyessäsi valinnut kunnaksi Helsingin, joten oletan että tarkoitat Helsingin kaupunginkirjastoa. Pääkaupunkiseudun yhteisestä Plussa-tietokannasta haettaessa ei löydy viitteitä kysymäsi valokuvaajan tuotantoa käsitteleviin teoksiin. Hänen töitään saattaa silti olla teoksissa, joihin on koottu useamman valokuvaajan töitä.
Internetin hakupalveluiden avulla (esim. Metacrawler, ks. http://www.kirjastot.fi/ > tiedonhaku > valitse joku hakupalveluista > kirjoita laatikkoon "yann arthus-bertrand")löytyy kyllä aineistoa, esim. http://www.yannarthusbertrand.com/ .
Painettua aineistoa kannattaa tiedustella vielä Taideteollisen korkeakoulun (Hämeentie 135 C) kirjastosta.
Kirjaston kokoelmissa on ainoastaan videofilmejä, joita voi lainata. Mitään laitteita meillä ei ole antaa lainaksi tai vuokralle.
Kirjaston tiloissa kokoontuu Lappeenrannan Filmi- ja videokuvaajat maanantaisin klo 17-20, voisit kysyä heiltä asiasta.
Internetistä löydät Turkkia koskevaa tietoa suomeksi osoitteesta
http://www.maailmanympari.net/karttapallo/maa.html?turkki.html
Englanniksi tietoa löytyy osoitteesta http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm
Erilaisia karttoja Turkista löydät osoitteesta http://www.lib.utexas.edu/maps/turkey.html
Palvelu on englanninkielinen. Kokeile klikata jotain linkkiä kohdasta "country maps".
Lähikirjastostasi voit kysäistä jotain Turkin matkaopasta sekä vaikkapa teosta Maailma tänään, osa 15, Lähi-itä. Jarmo Hakanen toim., Kööpenhamina 1999). Turkin historiasta löydät tietoa teoksesta Stoneman, Richard; Matkaopas historiaan - Turkki. Kuopio, 1996.
muuta:
Helsingin Sanomien artikkelit vuosilta 1997 ja 1999:
http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/...
