Kielitoimiston sanakirja (2022) ei mainitse loihde-sanaa lainkaan.
Nykysuomen sanakirja kertoo, että kansanomainen loihde-sana tarkoittaa tavallisesti värillistä sängyn, pöydän tms. peitettä.
Suomen murteiden sanakirjan mukaan loihde ja sen rinnakkaismuodot loihtu ja loihto tarkoittavat loitsua.
Voit tarkastella sanan esiintyvyyttä murteissa ja lukea esimerkkejä sanan käytöstä Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta.
Kielitoimiston sanakirja verkossa
Nykysuomen sanakirja osa 3 verkkossa
Suomen murteiden sanakirja verkossa
Kielitoimiston sanakirja kertoo "tyhjättiin" muodon olevan sanan "tyhjätä" passiivin imperfekti. Nykysanan merkitys on sama kuin vanhemman "tyhjentää". Tyhjentää on yleisemmin käytetty kirjakielen muoto. Kotus
Näyttää siltä, että Laanilan lukiosta ei ole julkaistu mitään matrikkelia tai historiikkia, myöskään tietoja koulun arkistoista vuoden 1975 osalta ei löytynyt verkosta. Spes Patriae -kirjassa on vain pieni osa ylioppilaaksi kirjoittaneista.Suosittelen ottamaan yhteyttä suoraan Laanilan lukioon ja kysymään heiltä, onko vanhoja oppilasluetteloja olemassa. https://www.ouka.fi/laanilan-lukio/yhteystiedot?accordion=accordion-7276Toinen vaihtoehto on etsiä sanomalehdistä tietoja uusista ylioppilaista. Tietoja on todennäköisesti julkaistu joko toukokuussa tai kesäkuun alussa. Esimerkiksi Kalevaa ei ole digitoitu vuodelta 1975, joten helpoin tapa päästä selaamaan lehtiä on mikrofilmillä Turun yliopiston kirjastossa.
Kansallisarkiston Arkistojen Portti -palvelussa on aineisto-oppaita, joita voi selata aakkosittain. Lotta Svärdin arkistoista ja niiden tutkimisesta kerrotaan sivuilla https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/lotta-sv%C3%A4rd esim. seuraavaa:Kansallisarkistossa säilytettävää Lotta Svärd -järjestön arkistoa voi tutkia Helsingin toimipaikassa niin, että tilattu aineisto toimitetaan tilausta seuraavana arkipäivänä. Arkistoluetteloon voi tutustua Astia-verkkopalvelun kautta. Lotta Svärdin arkistoja voi hyödyntää monenlaisessa tutkimuksessa. Henkilöhistoriallisen tutkimuksen tekijät voivat sen avulla saada tietoa yksittäisistä lotista. Lotista ei ole kuitenkaan olemassa samanlaista kantakortistoa kuin sotilaista, joiden...
Huge tuli Stadin slangiin ruotsin kielen sanasta hundra. Sillä viitattiin siis lukuun sata, erityisesti sataan markkaan.Suomen etymologinen sanakirja:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&etym_id=ETYM_ddd01a6b1a5decc34645…
Opetusministeriö julkaisee vuosittain Valintakoekysymyksiä-vihkosen
(kasvatustieteellinen koulutusala). Voit tiedustella niitä paikkakuntasi yleisestä kirjastosta tai työvoimatoimiston opintoneuvonnasta.
Kyseessä on varmaankin Raymond QUENEAUN teos "Tyyliharjoituksia".
Se on helposti saatavilla pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista,
saatavuustiedot löytyvät aineistohaku Plussasta.
Ehdotan Salme Setälän kirjaa Kirjoitan pojalleni (WSOY 1971). Arkkitehtiopinnoistaan Salme Setälä kertoo kirjassaan Polusteekin koulussa - opiskelua kymmenluvulla (Otava 1970) ja työstään kirjassa Epäasiallinen kronikka viiden pääjohtajan ajalta (WSOY 1973).
Äänikirjojen etsiminen Plussa-tietokannasta ( http://www.libplussa.fi/ ) onnistuu suhteellisen helposti. Kirjoittakaa Pikahaku-lomakkeeseen asiasanaksi "kaunokirjallisuus" ja valitkaa pudotusvalikosta ("Näytä kaikenlaisia teoksia") kohta "vain cd-levyjä". Jos haluatte vielä rajata tuloksen ulkopuolelle esim. luetut runoteokset, voitte käyttää asiasanaa "romaanit". Yhtä hyvin voitte yhdistää hakutermeiksi haluamanne kirjailijan nimen ja cd-levyn; esim. Paasilinnaa ei cd-levynä näytä löytyvän, Anja Kauraselta puolestaan löytyy cd-levy "Elävänä Bulevardilla".
Kirjaston yleisöpäätteillä haku onnistuu muuten samalla tavoin, mutta koska siellä ei materiaalilajia voi valita pudotusvalikosta, myös se täytyy kirjoittaa - ja oikeakielisyyden...
Erinomaisen sivuston tästä aiheesta löydät osoitteesta http://www.csc.fi/arctinet/kivikaus/m2/2_6.htm
Siellä kerrotaan mm. seuraavaa:
Vasarakirveskulttuuria pidetään ainoana Suomeen muuttaneena kulttuurina. Sen katsotaan tulleen Suomeen nykyisen Liettuan ja Latvian alueelta. Vasarakirvesväestön arvellaan puhuneen kanta-arjalaista tai kantabalttilaista kieltä.
Mainitsemaasi kokoomateosta ei ikävä kyllä löytynyt englanniksi mistään läpikäydyistä kirjastotietokannoista. Sen sijaan kirjaan :
JAN BIALOSTOCKI, The Message of Images. Studies in the History of Art (Bibliotheca Artibus et Historiae, ed, Jozef Grabski, Vienna, IRSA, 1988) pitäisi sisältyä artikkeli
"Judith: Story, Image and Symbol. Giorgione's Painting in the Evolution of the Theme", joka ainakin aiheeltaan tuntuu vastaavan hakemaasi artikkelia. Ko. teos löytyy mm. Helsingin yliopiston kirjastosta.
Makupalat-linkkikirjastoon on kerätty linkkejä kotisivun/www-julkaisun laatimiseen https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?f%5B0%5D=field_luokka%3A131&f%5B1…
Kannattaa myös hyödyntää Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistoa https://www.kirjastot.fi/kysy/haku josta löydät vastaavaan kysymykseen annettuja muita vastauksia käyttämällä asiasanaa www-sivut tai verkkojulkaiseminen. Samoilla asiasanoilla voit etsiä aiheesta kirjallisuutta kirjastojen tietokannoista.
Vilman koiraklubi -sarjassa on viimeksi ilmestynyt teos Vilma ja koditon koira keväällä 2004. Sarjaa julkaisee kustannusosakeyhtiö Tammi. Tammen kevään uutuuksissa ei ole ainakaan tänä keväänä ilmestymässä sarjaan uutta teosta. Tulevista teoksista tietää ehkä vain sarjan kirjoittaja, kirjailija Päivi Romppainen. Hänestä löydät tietoa osoitteesta http://www.nuorisokirjailijat.fi .
Monet kirjastot ottavat vastaan hyväkuntoisia kirjoja, jos tarvitsevat niitä kokoelmiensa täydennykseksi. Loimaan kirjasto ei ole mukana tässä palvelussa, joten kannattaa kysyä asiaa suoraan kirjastosta:
kirjasto@loimaa.fi tai puh. 02-761 1412 tai käymällä kirjastossa:
http://www.loimaa.fi/kirjastopalvelut
Tässä linkkejä verkkolähteisiin:
http://www.kansallispuvut.fi/
http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/tietopalvelu.htm
http://kauppa.vuorelma.net/PublishedService?pageID=3&action=view&groupI…
http://www.kansallispuku.net/
Pulkkilan kirjastosta löydät kirjoja kansallispuvuista kirjastoluokasta 49.24 ja listan niistä saat kirjoittamalla tietokantaan (http://webbopac.kirikirjastot.fi/fi/) asiasanaksi kansallispuvut. Ainakin tällainen on kirjaston kokoelmissa:
Kansallispukuja kuvina / julkaisija Helmi Vuorelma Oy
Kansallispuvuista on usein kysytty. Aiemmat vastaukset löydät palvelun arkistosta kirjoittamalla Etsi arkistosta –laatikkoon kansallispuvut.
Ole hyvä ja ota yhteyttä lähimpään kirjastoon.
Sysmän kirjastosta löytyy kyllä merikartta alueesta Vesijärvi-Päijänne.
Katso lisää
http://weborigo.sysma.fi/
Kirja on uusi, ja vasta tulossa Helmet-kirjastoihin. Voit tehdä varauksen, kun kirjojen sijaintitiedot eli ne kirjastot, joihin kirja on hankittu, näkyvät Helmetin kautta.
Kirjastojärjestelmä on Sierra. Päivitimme marraskuussa Millenniumista Sierraan.
Aineistohakuna on Encore (http://haku.helmet.fi) ja sen rinnalla edelleen myös perinteinen aineistohaku WebPAC Pro (http://luettelo.helmet.fi).
Ohjelmistotoimittajan sivut www.iii.com .
HelMet-kirjastojen verkkosivusto on osoitteessa www.helmet.fi. HelMet.fi-sivustolle on sijoitettu Encoren hakulaatikko sekä linkki perinteiseen HelMet-hakuun.
Helmet-haun (http://www.helmet.fi/fi-FI) kautta löytyy muutama kirja, joissa käsitellään mm. jäänmurtaja Wäinämöistä:
- Raakaa voimaa : suomalaisen jäänmurtamisen tarina / Ari Turunen & Petja Partanen
- Jääsaarron murtajat : Suomen talvimerenkulun historiaa / Henrik Ramsay
- Leijonalippu merellä / toimittanut Visa Auvinen
Kirjat löytyvät hakusanalla jäänmurtajat. Niiden joukosta Wäinämöistä käsittelevät löytyvät vain kirjoja selaamalla. Asiasanoitus ei valitettavasti ole niin yksityiskohtainen, että laivojen nimetkin olisi mainittu.
Aika hankalaa keksiä sopivia kappaleita, jotka muuttuisivat toivotulla tavalla. Joka tapauksessa kappale 1:n ehtoihin voisi sopia saksalaisen Mo' Blow -yhtyeen kappale "Groomsman" albumilta For those about to funk (2011). Se on funksävyistä jazzia, alkaa kohtalaisen reippaassa 6/8-rytmissä, puolittaa tempon sitten ja kiihdyttää uudestaan alkuperäiseen.
Myös mieleen tuli Boogie Nights -leffan soundtrackiltä (osa 2) kappale nro 11: "Joy" by Apollo 100 – 2:45.
Toinen voisi olla Pekka Pohjolan Impun tango / Imppus' tango. Sen rytmi on tangon ja funkin sekoitusta ja väliosa on pehmeämpi.
