Heikki Turusesta löydät tietoja oheisilta sivuilta:
http://www.jns.fi/kirjailijat/turunhei.html
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=418&cat=0
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löydät vastaukset, jotka aiemmin on annettu kirjailijaa koskeviin kysymyksiin. Kirjoita hakuruutuun sanat turunen heikki
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
We´ll Always Have Summer -kirjan voit lukea netistäkin täällä
http://books.google.com/books?id=i8hL-ez3lRcC&pg=PT15&hl=fi&source=gbs_…
Voit jättää hankintapyynnön kirjastoon Showalterin ja Hanin kirjoista täällä
https://www.webropolsurveys.com/Answer/SurveyParticipation.aspx?SDID=Fi…
Helsingin kirkkomusiikkiopisto 1882-1932 -kirjan mukaan kukaan Simola-niminen henkilö ei ole valmistunut kanttoriksi 1920-1931 välisenä aikana. Kirjan mukaan 1920-luvun 3-vuotinen kurssi muutettiin vuonna 1923 4-vuotiseksi. Samalla Helsingin Lukkari-urkurikoulun nimi muutettiin Helsingin kirkkomusiikkiopistoksi.
Kirjasta ei nopeasti selaamalla löydy tetoa muista vaadittavista opinnoista. Kyseisen Helsinki-kokoelmaan kuuluvan kirjan voi pyytää kaukolainaksi oman kunnan kirjastoon.
Lähetimme kysymyksesi eteenpäin, kirjastonhoitajien valtakunnalliselle sähköpostilistalle. Emme ole kuitenkaan saaneet sieltä vastausta, näyttäisi siltä että kuulolla ei ole ollut ketään Nummelan ponitalli -sarjaa kokonaisuudessaan lukenutta kirjastonhoitajaa. Kyselemmekin siis palstamme lukijoilta, muistaisikohan joku teistä?
Valitettavasti näin vähillä tiedoilla kun ollaan liikkeellä - pelkällä fraasilla muualta kuin sanojen alusta -, vain hyvä onni auttaa eli se, että joku tunnistaa muistinvaraisesti tuon fraasin ja pystyy yhdistämään sen tunnistettavaan lauluun. Mikään normaali haku ei tuonut tähän valaistusta, Googlekaan ei anna yhtään osumaa, kuten ei myöskään kansallisdiskografia Viola, Fono-tietokanta tai suomalaisten elokuvien Elonet-tietokanta.
Jos laulun nimi sattuisi olemaan "Paratiisisottiisi", se olisi kyllä osunut hakuihin, mutta nimihän voi olla ihan mitä muuta tahansa ja tässä tapauksessa luultavasti onkin. Nyt ei voi kuin toivoa, että joku tämän kysymyksen ja vastauksen nähdessään onnekkaasti tunnistaa etsityn laulun. Vanha suomifilmi voi...
Viime sotien aikana Suomesta siirrettiin sodan jaloista turvaan muihin Pohjoismaihin lähes 80 000 lasta. Sotalapsista, heidän kohtaloistaan ja muistoistaan on sittemmin kirjoitettu paljon.
Sen sijaan vähemmälle huomiolle ovat jääneet sotalasten saattajat, jotka lähtivät junien ja laivojen mukaan varmistamaan lasten turvallisen perillepääsyn. Joitakin tietoja kuitenkin löytyy.
Esimerkiksi Olli Panhelaisen vuonna 2005 tekemässä Jyväskylän seudun lastensiirtoja käsittelevässä pro gradu-työssä aihetta sivutaan. Valtakunnallisesti sotalapsiasiaa koordinoi Sosiaaliministeriön alainen Lastensiirtokomitea. Edelleen vastuu jakautui paikallistasolla muun muassa erityisten lastensiirtoasiamiesten harteille.
Kyseiset lastensiirtoasiamiehet valitsivat...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen tapahtumia voi hakea kirjastojen yhteiseltä Helmet -sivustolta (www.helmet.fi ), kohdasta Tapahtumat.
Sivun oikeassa reunassa on Tapahtumahaku, jonka tyhjään hakukenttään voi, runokylpylöitä hakiessa, kirjoittaa erikseen runokylpylä, taaperotuokio tai lorutuokio, niin saa tiedot vauvojen runokylpylätoiminnasta pääkaupunkiseudulla.
Tekemämme haun perusteella tilaisuuksia on seuraavasti:
- Etelä-Haagan kirjasto/Vauvojen lorutuokio 27.11. klo 10-10.30, (Isonnevantie 16b, 00320 Helsinki)
- Itäkeskuksen kirjasto / Runokylpylä 24.11.2015 klo 10:00 - 10:45, (Turunlinnantie 1, Kulttuurikeskus Stoa, 00900 Helsinki )
- Roihuvuoren kirjasto / Vauvahelistin 10.12.2015 klo 10:00 - 11:00, (Roihuvuorentie 2, 00820...
Nämä hahmot esiintyvät Topo Taviomaan kirjoittamassa ja Camilla Mickwitzin kuvittamassa satukirjassa Kapina Karhumaassa (Sanoma, Lasten oma kirjakerho, 1977). Topo Taviomaa on kirjailija Ilmari Ihalaisen salanimi.
Budapest on muodostunut kahdesta kaupungista Budasta ja Pestistä(1873). Strategisen sijaintinsa vuoksi se kiinnosti jo roomalaisia. Pestistä muodostui keskiajalla kauppakeskus. Budasta tuli myös jo varhain kauppapaikka, ja 1350-luvun jälkeen se alkoi kehittyä Unkarin pääkaupungiksi. Huomattava kulttuurikeskus siitä tuli myös varhain. Budapestissa on n. 2,5 milj. asukasta, ja se on Keski-Euroopan suurimpia kaupunkeja. Se on Unkarin politiikan, teollisuuden, talouden ja kulttuurin keskus, jossa asuu viidennes Unkarin kansasta. Budapest on paitsi hallituksen sijaintipaikka ja opetuksen sekä kulttuurin keskus myös Unkarin tärkein teollisuuskaupunki. Budapestissa on seita museoita ja teattereita. Roomalaisista siellä on vielä muistuttamassa...
Maria Jotunista löydät tietoa mm. seuraavista kirjoista, joissa
käsitellään sekä hänen elämäänsä että teoksiaan: Suomen kirjallisuus 5: Joel Lehtosesta Antti Hyryyn / toim. Annamari Sarajas, Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: suomalaisten kirjailijain elämäkertoja, "Sain roolin johon en mahdu" : suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja /toim. Maria-Liisa Nevala,
Kansallisgalleria : Suuret suomalaiset 3: Nuori tasavalta 1920-1945.
Lisäksi on useita kirjoja, joissa käsitellään Jotunin kirjoittamia
teoksia. Lähimmässä kirjastossasi on varmaan joitain niistä. Myös artikkelitietokannoista (Kati) löytyy paljon Jotunista ja hänen tuotannostaan kertovia aikakauslehtiartikkeleita. Artikkelitietokantaa voi käyttää kirjastossa.
Aiheesta löytyy enemmän tietoa netistä ainakin seuraavasti: valitse hakukone Google (Google löytyy esim. osoitteesta http://www.kirjastot.fi/ valitsemalla tiedonhaku ja tältä sivulta Haku-valikosta google) ja kirjoita hakusanoiksi Raci process organization. Suomalaiset artikkelitietokannat Aleksi ja Arto eivät tuottaneet tulosta, ei myöskään Kauppakorkeakoulun tietokanta siltä osin kuin se yleisessä kirjastossa on käytettävissä.Yleisissä kirjastoissa on myös käytettävissä englantilainen artikkelitietokanta Ebsco, josta löytyi aiheesta artikkeleja (mahd. myös kokotekstisenä). Kannattaa kuitenkin etsiä myös muusta kirjallisuudesta esim. pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta hakusanalla prosessijohtaminen tai process mapping.
Yksi ihmiskunnan vanhimmistä säilyneistä kirjallisista teksteistä on mesopotamialainen Gilgamesh-eepos, "maailman vanhin sankaritaru". Se on suomennettu kahdesti: Armas Salosen tulkinta ilmestyi vuonna 1943, Jaakko Hämeen-Anttilan versio vuonna 2000. Toinen varhaisimpiin kuuluva suomennettu teos on Muinaisegyptiläinen kuolleiden kirja, jonka teksteistä osa saattaa olla Gilgameshiakin vanhempaa perua.
Kyseessä lienee "Usein sitä ennen ajatteli" vuonna 1994 julkaistusta kokoelmasta Päivä kaunistuu illan runoksi. Se sisältyy myös Leinosen koottujen runojen toiseen niteeseen Matka on laulu.
Tämä on itämerensuomalainen sananlasku, joka löytyy Kansainvälisestä Matti Kuusi sananlaskutietokannasta : Kaakko vie kalan merestä, itäkaakko kattilasta, luode lusikastakin.
http://lauhakan.home.cern.ch/lauhakan/fin/finproverbrespond.asp?whichpr… .
Yksi sopiva kirja voisi olla Teemu Heikkisen, Irina Raskin ja Niina Purhosen sarjakuvakirja Children of wartime, joka on nimestään huolimatta suomenkielinen. Sarjakuva kertoo toisen maailmansodan tapahtumista niin, että pääosassa ovat lapset ja nuoret. Kirja on osa oppimateriaalia, ja luettavissa myös verkossa. Sarjakuvaa ja materiaaliin kuuluva liveroolipeliä saa käyttää vapaasti. Hankkeen toteuttajia olivat Rautjärven kunta, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Tarton yliopisto. Alla linkit Vaski-kirjastojen tietoihin sarjakuvasta ja hankkeen sivuille:
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=children+of+wartime+natun…
http://childrenofwartime.com/download/COW_FIN_WEB.pdf
Annika Thorin neljäosainen...
Meillä ei ole tietoa Krefeldin kirjojen mahdollisista uusista suomennoksista, vaikka tilaammekin kirjamme ennakkoon jo ennen niiden ilmestymispäivää. Niinpä sinun kannattaa kysyä asiaa suoraan Like Kustannukselta, joka on julkaissut nuo aiemmatkin kirjat. Yleiset tiedustelut Likeltä voi lähettää sähköpostiin: like@like.fi .
https://like.fi/yhteystiedot/
Kun teksti esitetään jollakin muulla, kuin alkuperäisellä kirjaimistolla, puhutaan translitteroinnista eli siirtokirjoituksesta.
Kielten translitterointia on pyritty yhdenmukaistamaan luomalla standardeja, mutta eri maissa ja/tai kielialueilla käytössä voi olla eri tapoja ja standardeja.
Suomessa kyrillisten kirjainten (slaavilaisten kielten) translitterointiin on käytössä SFS 4900 -standardi.
Kansainvälisesti on käytössä ISO 9 -standardi.
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on koonnut taulukon, jossa tarkastellaan venäjän translitterointien eroja kielittäin: https://www.kotus.fi/files/3919/Venajan_siirtokirjoitus.pdf
Kattavampi vertailu löytyy täältä: http://www.boutler.de/translit/trans.htm
Nimien translitteroinnista voi lukea...
Paljon ei Vauhkosesta kerro Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjakaan. Se vahvistaa, että suuri osa nykyisistä Vauhkosista on juuriltaan pieksämäkeläisiä. Varhaisimmat asiakirjamerkinnät Vauhkosista ovat 1500-luvulta Savosta. 1600-luvulta tietoja löytyy myös Pohjois-Karjalasta ja Lounais-Hämeestä.
Nimi on yhdistetty sanaan vauhko, vauhka, joka merkitsee mm. 'arkaa' ja 'riehakasta'; samaa juurta ovat verbit vauhkaa, vauhkata, 'touhuta, kehua, vouhottaa'.
Käypähoito sivustolta löytyy taulukko Tavallisimpien huumeiden aiheuttamia kliinisiä tunnusmerkkejä päihdekäytön varhaisvaiheessa https://www.kaypahoito.fi/nix00461
Kannabis ja stimulantit aiheuttavat kiihtymystä ja puheliaisuutta eli puhenopeuden nousua ja varmaan myös äänen voimakkuuden kasvua.
Opioidit taas hidastavat toimintaa, myös puhetta, ja aiheuttavat välinpitämättömyyttä.
