Olen penkonut kaikki mahdolliset nettilähteet löytämättä selkeää tietoa siitä, että levystä olisi julkaistu versio "laajemmalla tekstiliitteellä", vaikka kahden CD:n laitos tunnetaan (toisella levyllä musiikki ilman lauluosuuksia, Nuclear Blast Records sekä Potoska Publishing, molemmat p2014). Nämä löytyvät niin Piki- kuin HelMet-kokoelmastakin, eikä kummankaan luettelointitiedoissa viitata "tavallista" tekstiliitettä merkittävämpään osioon.
Mutta jos joku kollega tällaisen extended-version löytää, niin kertokoon sen tähän jatkoksi ja asiakkaan iloksi :)
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Tämäpä oli hauska idea, jollaiseen en ole koskaan aikaisemmin näissä yhteyksissä törmännyt :)
Laillisesti hankittujen teoskappaleiden osista valmistetuissa pinsseissä ei ole mitään tekijänoikeudellista ongelmaa. Kun teoskappale on hankittu, tekijällä ei ole siihen enää oikeuksia, vaan ostaja saa kyseiselle kappaleelle tehdä ihan mitä haluaa, esimerkiksi kiinnittää teoksesta leikattuja kuvia pinsseihin ja levittää niitä.
Valokopiot samoista kuvista olisivat luvanvaraisia. Pinssien myymisessä oltaisiin myös tekijänoikeudellisesti ehkä hitusen harmaalla alueella, vaikka en itse varsinaista estettä lakitekstistä löydä. Onhan esimerkiksi täysin luvallista myydä ostettu ja luettu kirja divariin. Pinssien maksuton levittäminen ei ainakaan mitään...
En löytänyt tietoa siitä, että 20-vuotiaan naisen passihakemuksessa olisi noudatettu tavallisesta poikkeavaa käytäntöä. Suomalaisnaiset matkustivat ulkomailla suhteellisen paljon maailmansotien välisenä aikana, kuten Ritva Hapuli toteaa teoksessaan ”Ulkomailla: Maailmansotien välinen maailman suomalaisnaisten silmin” (SKS 2003). Passin hankkimiseen liittyvästä prosessista on toisaalta poikkeuksellisen hankala löytää tietoa. Voit kysyä asiasta esimerkiksi Siirtolaisuusinstituutilta, joka on muuttoliikkeiden tutkimiseen ja dokumentoimiseen erikoistunut laitos: http://www.migrationinstitute.fi/
Internetistä löytyy myös jonkin verran passien historiaan liittyvää aineistoa. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on esimerkiksi aikaisemmin kysytty...
Kirjastojen verkkokirjastoista voi hakea teoksia suomenruotsalaisesta kansanmusiikista tai kyseistä musiikkia hakusanoilla "suomenruotsalaiset", "kansanmusiikki" ja valita aineistolajiksi esim. "teksti" tai "cd". Vaski-kirjastojen kokoelmista löytyy näillä hakusanoilla esimerkiksi Finlands svenska folkinstitutin julkaisuja eri aiheista. Teoksessa Paimensoittimista kisällilauluun (1976) käsitellään myös hieman suomenruotsalaista kansanmusiikkia Ann-Mari Häggmanin artikkelissa Ruotsalaisseutujen pelimannit ja soittimet.
Suomenruotsalaista kansanmusiikkia cd-muodossa löytyy esimerkiksi Svenska Litteratursällskapet i Finlandin sarjasta Finlandssvensk Folkumusic (tai Finlandssvensk folkmusik). Artisteista ja pelimanniyhtyeistä mainittakoon...
Voit ehdottaa muutoksia yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmään (YKL) lähettämällä palautetta Verkko-YKL-sivuston kautta. Yksittäiset kirjastot eivät valitettavasti voi tehdä muutoksia YKL-luokitukseen, vaan muutosehdotukset tulee aina suunnata YKL:n ylläpitäjille. Löydät palautelomakkeen täältä: http://ykl.kirjastot.fi/fi-FI/palaute/.
Kaikki luokittelujärjestelmät ovat aina omaan aikaansa sidottuja yrityksiä järjestää todellisuutta ja tietoa. Tällä hetkellä ei ole olemassa yhtä kaikkien maailman kirjastojen jakamaa ja yleisesti hyväksyttyä tiedon luokittelutapaa. Sanoisin, että tässä on kysymys hyvin perustavanlaatuisesta tiedonfilosofisesta ongelmasta. Esimerkiksi yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä perustuu Melvil Deweyn 1870-...
Smolnan instituutin tyttökoulun toiminta päättyi Venäjän vallankumoukseen. Nykyään rakennuksessa toimii ilmeisesti Pietarin kaupunginhallitus. Ei liene helppoa selvittää, onko oppilaitoksen arkistoa olemassa jossakin Pietarin tai Venäjän arkistoissa. Pietarissa toimii historiallinen instituutti (Saint-Petersburg Institute of History of the Russian Academy of Science), jonka yhteydessä on myös arkisto. Ehkä sieltä osattaisiin neuvoa eteenpäin asiassa. Arkiston sähköpostiosoite on: ins-archive@yandex.ru Instituutin englanninkieliset sivut osoitteessa: http://www.spbiiran.nw.ru/en/page/22
Kirjallisuutta ja artikkeleita Smolnan tyttökoulusta Suomen kirjastoissa:
Morand-Löfving, Elisabeth, Kejserlig uppfostran : ...
Tiedotusvälineissä kerrottiin joitakin vuosia sitten, että Juhani Aataminpojasta on suunnitteilla Kari Hietalahden käsikirjoittama elokuva, jonka Peter Franzén ohjaa. Elokuvan nimeksi oli tarkoitus tulla Kerpeikkari.
Elokuva on saanut Suomen elokuvasäätiön tukirahaa, mutta elokuvan tuotannon edistymisestä tai valmistumisesta ei ole tietoja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Juhani_Aataminpoika
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000002928022.html
https://ses.fi/tukipaatos/kerpeikkari-2/
Satelliitteja on niin paljon, että näillä tiedoilla on mahdotonta sanoa, mikä niistä on ollut kyseessä. Internetistä löytyy monia eri palveluja, joiden avulla satelliittien kulkua voi seurata. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry:n sivuilta löytyy artikkeli aiheesta: https://www.ursa.fi/avaruustekniikka/satelliitit/ohjelmistot-ja-palvelu….
Esimerkiksi Heavens Above -sivuston avulla voi hakea tietoja tietyssä paikassa tiettyyn aikaan näkyvistä tai näkyneistä satelliiteista. Tässä lista Espoon tienoolla 27.8.2020 näkyneistä satelliiteista: https://www.heavens-above.com/AllSats.aspx?lat=60.2204&lng=24.6458&loc=…. Satelliitin nimeä klikkaamalla saa tarkempia tietoja siitä ja sen radasta niin tähti- kuin maailmankartallakin.
Tarjolla on...
Amppeli on lainasana ruotsin sanasta ampel, joka on taas lainattu saksan kielestä. Saksan Ampel juontuu latinan sanasta ampulla. Ampulla tarkoittaa alun perin pyöreämuotoista, pullomaista astiaa, jossa on säilytetty esim. voiteita tai nesteitä.
Suomessa sana amppeli on tullut käyttöön 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Amppeli on alkujaan tarkoittanut sekä riippuvaa kattolamppua että riippuvaa astiaa.
(Lähde: Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2004)
Peppi Pitkätossun jäähyväislauluna tunnetaan ruotsalainen kansansävelmä Till Österland vill jag fara. Peppi Pitkätossu -elokuvissa sen esittävät poliisikonstaapelit ja kuoro Astrid Lindgrenin sanoilla Till fjärran land ska du fara. (Lähteet: Svensk filmdatabas http://www.svenskfilmdatabas.se/sv/item/?type=music&itemid=546766 ja ruotsinkielinen Wikipedia https://sv.wikipedia.org/wiki/Till_%C3%96sterland_vill_jag_fara)
Laulusta on useita erilaisia versioita, mutta Pepin esittämänä en onnistunut laulua löytämään. Kirjaston kokoelmissa olevalla levyllä Här kommer Pippi Långstrump sen laulaa ryhmä lapsia. Yksinlauluna sen on esittänyt ainakin Sofia Karlsson levyllä Visor från vinden (2007), jonka voi kuunnella...
Kirjastojen laitteistoja löytyy sähkönkulutusmittarit-sanalla täältä.
Esimerkiksi Kyyti-kirjastojen (Haminan, Iitin, Kotkan, Kouvolan, Miehikkälän, Pyhtään ja Vironlahden) verkkokirjastossa saatavuustiedot energiankulutusmittariin löytyvät tästä. Laina-aikaa ei ole suoraan mainittu, mutta yleensä se on esineiden osalta noin kaksi viikkoa. Mittareita ei voi ainakaan Kyyti-kirjastoista varata. Laitteita näyttäisi myös olevan hyvin alueen eri kirjastoissa.
MasterChef Australian ylijäävä ruoka ja tuoretuotteet menevät hyväntekeväisyyteen. Hyvin vähän menee biojätteeseen ja sekin kompostoidaan ja viedään MasterChef-puutarhaan. Tarkemmin voit lukea oheisesta 23.5.21 julkaistusta artikkelista..
https://www.news.com.au/entertainment/tv/reality-tv/masterchef-australi…
Luonnontuotteita ovat suoraan luonnosta kerättävissä olevat asiat. "Luonnontuotteita ovat marjat, sienet, yrtit ja mahla sekä esimerkiksi koristekasvit ja hyvinvointi- ja kosmetiikkatuotteiden raaka-aineet. " Linkki Maa- ja metsätalousministeriön sivulle
Voi on maataloustuote, vielä tarkemmin meijerituote.
Valitettavasti tästä kappaleesta ei ole julkaistu nuottia. Kappaleen "Tää hetki hiljainen" on säveltänyt Jori Sivonen ja sanoittanut Pertti Reponen. Paula Koivuniemi julkaisi sen LP-levyllä Lähdetään (1983). Levytys on julkaistu uudelleen erilaisilla kokoelmilla, joita voi lainata kirjastosta tai kuunnella suoratoistona. Jos tarvitset nuotin, se on tässä tapauksessa tehtävä itse tai pyydettävä jotakuta muuta kirjoittamaan kuuntelun perusteella.
Tiukasti määriteltynä ainoastaan lampaista saatava kuitu on villaa. Kuitenkin myös joistain muista pitkäkarvaisista eläimistä saatavia tekstiilikuituja kutsutaan villaksi.
Näitä ovat alpakka, angorakani, angoravuohi, biisoni, kameli, kashmirvuohi, laama, myskihärkä ja vikunja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Villa
https://fi.wiktionary.org/wiki/villa
https://www.stjm.fi/uutiset/mohair-merino-vai-kashmir-tunnetko-villalaa…
https://agronomag.com/11-things-to-know-about-wool-types-of-wool/
https://en.wikipedia.org/wiki/Animal_fiber
Kyseessä on animaatioelokuva Father Christmas and the missing reindeer (1998), jonka on ohjannut Jon Doyle. Tässä elokuvan linkki Internet movie database -elokuvatietokannassa: Father Christmas and the Missing Reindeer (TV Movie 1998) - IMDb
Elokuvaa ei löydy Suomen yleisistä kirjastoista, mutta se on mahdollisesti saatavilla tilattuna ulkomailta.
Internet-osoitteen http://www.kirjastot.fi kautta pääset etsimään itsellesi sopivaa aineistoa. Klikkaamalla kohdasta tieteelliset kirjastot ja seuraavaksi yliopistokirjastot pääset esimerkiksi Helsingin Yliopiston HELKA-tietokantaan (http://wwls.lib.helsinki.fi). Valitse kohta asiasanahaku ja kirjoita 'remote sensing'. Heidän kokoelmassaan on myös 1990-luvulla painettuja teoksia aiheesta.
Varmasti myös Teknisen Korkeakoulun kirjastossa on alan teoksia. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevien kirjastojen aineistoa voit saada kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Raskautta käsittelevät kirjat ovat luokassa 59.571. Voit myös katsoa kokelmatietonannasta
'asiasanalla "lapsettomuus" niin saat 24 viitettä . Voi koettaa myös perhesuunnittelu-asiasanalla.
Suomen yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta löytyy aiheesta ainakin seuraavat teokset:
1) Kemialliset muutokset puun lämpökäsittelyssä / M. Uunonen, Tampereen teknillinen korkeakoulu, 1997
2) Kiinnityselinten syöpyminen lämpökäsitellyssä puussa : kokeellinen osa / Antti Hynnä, Tampereen teknillinen korkeakoulu, 1998
3) Puun modifiointi lämpökäsittelyllä / Pertti Viitaniemi, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, 1996
4) Puun lämpökäsittelyn energiantuotantojärjestelmä ja -laitteet / Heinimö Jussi, Ympäristötekniikan instituutti, 1998
5) Puun lämpökäsittely / Kai Möller, Ympäristötekniikan instituutti, 1999
Neljä ensimmäistä teosta kuuluu mm. Tampereen teknillisen korkeakoulun, Oulun yliopiston, ja Åbo Akademin kirjastojen kokoelmiin...
Kirjastot voivat kaukolainata materiaalia toisilta kirjastoilta yleisten kaukopalveluperiaatteiden mukaisesti. Nämä periaatteet löytyvät esimerkiksi Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kotisivuilta seuraavasta osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=1294 .
Seinäjoen kirjastossa maakuntaosaston henkilökunta etsii asiakkaalle kirjaston, josta asiakkaan tarvitsema aineisto nopeimmin on saatavilla. Asiakas voi myös itse etsiä internetistä löytyvistä kirjastojen aineistotietokannoista, mistä kirjastosta hänen tarvitsemansa aineisto löytyy. Esimerkiksi kunnan- ja kaupunginkirjastojen tietokantoja pääsee selaamaan seuraavan osoitteen kautta
http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=217
ja tieteellisten kirjastojen...
