HelMet-aineistohaun sanahaku http://www.helmet.fi/search*fin/X tuo hakusanalla brandit useita teoksia. Alla poimittu HelMet-kirjastojen aineistohausta tänä vuonna brandit-aiheesta julkaistuja teoksia. Voit jättää varauksen suoraan järjestelmän kautta, ohjeet varauksen tekemiseen löytyvät sivulta http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#Varausohjeet
Strategic brand management : building, measuring, and managi KIRJA 2003
Brandit kilpailuetuna : miten rakennan ja kehitän tuotemerkk KIRJA 2003
Kehitä kärkituote : ideasta innovaatioksi / Jonathan Cagan, KIRJA 2003
Markkinointiviestintä : merkitys, vaikutus ja keinot / Pirjo KIRJA 2003
Tietoa kirjailevista serkuksista löytyy Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1.:Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan, BTJ KIRJASTOPALVELU 2001. Kirja löytyy kirjastoista, toisista ikävä kyllä vain käsikirjastokappaleena. Lisätietoa saa netin osoitteesta http://www.ouka.fi/kirjasto/teuvo/. Se on Oulun kaupunginkirjaston nuortenkirjasivusto.
Haitalliset, ruokamyrkytyksiä aiheuttavat mikrobit lisääntyvät nopeasti huoneenlämpöisissä elintarvikkeissa. Erityisen herkkiä haitallisten bakteerien kasvulle ovat mm. valmistettu liha, lämpökäsitellyt lihatuotteet, meijerituotteet (esim. maito ja kerma), kananmunatuotteet (esim. majoneesi) ja äyriäiset ja kalatuotteet.
Pakastaminen ei tuhoa mikrobeja vaan ainoastaan hidastaa tai pysäyttää niiden lisääntymisen. Sulatuksen jälkeen mikrobit jatkavat toimintaansa, ja sulatettu ruoka pilaantuu nopeasti. Ruokamyrkytyksen aihettavat ruokatavarat voivat edelleen näyttää, tuoksua ja maistua aivan normaaleilta, joten aistinvaraisesti riskiä ei voi arvioida. Näin ollen 6 tuntia huoneenlämmössä olleet leivonnaiset kuuluvat riskiryhmään, eikä...
Internet-työasemien käyttäjätunnuksen voi vaihtaa lyhyemmäksi Turun kaupunginkirjaston sivuilla http://www.turku.fi/kirjasto. "Asiakkaana kirjastossa" -kohdasta pääsee Internet-työasemien ajanvaraukseen, jonka kautta omilla kirjastokortin tunnuksilla voi vaihtaa käyttäjätunnuksen ja halutessaan myös salasanan. Vaihto tapahtuu valitsemalla ensin "Käyttäjätiedot", sitten "Omien tietojen muokkaus", jossa voit "Käyttäjätunnus"-kohtaan vaihtaa haluamasi uuden tunnuksen. Lopuksi pitää vielä hyväksyä uusi tunnus.
Kyseinen teos löytyy kyllä Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista. Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/record=b1967579~S9*fin
Frank-monihaulla, http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/, selviää, että nämä kirjat ovat lainattavissa myös muualta Suomesta, ainakin Kokkolan kaupunginkirjastosta. Kaukolainapyynnön voi tehdä kirjastossa, kaukolaina maksaa 7,-€. Toinen mahdollisuus on ehdottaa kirjoja hankittavaksi, hankintaehdotuksen voi tehdä myös internetissä: http://www.vantaa.fi/fi/kirjasto/palautetta_kirjastolle/hankintaehdotus… .
Sari Soldenilta on ilmestynyt kirja naisten ADHD:stä nimeltään Women with attention deficit disorder: embrace your differences and transform your life. Kirjaa ei ole suomennettu.
Kirja on Helsingin yliopiston kirjaston oppimiskeskus Minervan kokoelmissa:
http://www.helsinki.fi/kirjasto_old/keskusta/palvelut/minerva.htm
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa sitä ei ole. Kirjan uusin painos on ilmestynyt vuonna 2005, joten mahdollisesti sitä ei ole myytävänä, mutta lähetän kirjasta kuitenkin hankintatoiveen Helsingin kaupunginkirjaston hankintaosastolle.
Helsingin kaupunginkirjaston Hankinta- ja luettelointitoimisto tarjoaa kirjastoille keskitetysti aineiston valittavaksi sekä tilaa sen sopimustoimittajilta.
Monikielisen aineiston hankinnasta, luetteloinnista ja tiedotuksesta vastaa informaatikko Riitta Hämäläinen hankintatoimistossa.
riitta.hamalainen@hel.fi
Kirjoita Helmet-verkkokirjaston haku -kenttään joko tekijän, teoksen tai aihetta kuvaava hakusana esim. "Iloinen lorukirja" ja paina enter.
Hakusi tuottaa yhden hakutuloksen. Klikkaa sinisellä tekstillä painettua "Iloinen lorukirja" hakutulosta. Tämä komento vie seuraavalle sivulle, jossa näytetään kirjastoittain saatavilla olevat kappaleethttp://www.helmet.fi/fi-FI
Vanhoja Aftonbladet-lehtiä voi lukea Suomen Kansalliskirjastossa. Lehden tiedot ja mikrofilmatut vuosikerrat voi tarkistaa alla olevasta linkistä Helka-tietokantaan.
Linkistä Kansalliskirjaston sivuille löytyvät kirjaston yhteystiedot ja aukioloajat. Kirjaston neuvonnasta voitte kysyä lisätietoa mikrofilmien lukukäytännöistä.
https://finna.fi
https://finna.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Tässä olisi joitakin ehdotuksia helppolukuisista kirjoista, joissa on veneitä tai autoja:
Akseli voittaa kisan / Jake Sparks
Iso koira ja pikku koira veneilemässä / Selina Young
Kilpa-autojen lumoissa / kirjoittanut Michaela Hanauer
Metka matkaa Tongaan / Johannes Keltto
Mini merellä / Christine Nöstlinger
Rohkea pikku auto / Tapani Bagge, Jusa Hämäläinen
Tärisevä traktori / Hannu Hirvonen
Valtameren vankeina / kirjoittanut Tom Easton
En tiedä sitten, ovatko nuo liian lapsellisia, mutta noita ainakin ekaluokkalaiset lukevat.
Ehkä myös tietokirjat voisivat kiinnostaa? Hyllystä löytyisi ainakin seuraavia vaihtoehtoja:
Henkilöautot sekä formulat ja ralliautot / teksti: Ian Graham
Kiinnostavaa tietoa nopeista autoista / Emanuel Gylling, Mikael...
Tutkimistani tietokannoista ei ainakaan löytynyt tietoa tuota aihetta käsittelevistä opinnäytetöistä. On toki pieni mahdollisuus, että siitä olisi tehty opinnäytetyö, joka ei näy tietokannoissa tai jota ei pysty löytämään suoraan kirjapainon nimellä.
Muutenkin Kursiivin tuhopoltosta näytti olevan huonosti materiaalia. Luultavasti ajan sanomalehdet ja mahdollisesti oikeudenkäyntiasiakirjat tarjoaisivat siitä parhaiten tietoa.
En löytänyt tietoa siitä, että 20-vuotiaan naisen passihakemuksessa olisi noudatettu tavallisesta poikkeavaa käytäntöä. Suomalaisnaiset matkustivat ulkomailla suhteellisen paljon maailmansotien välisenä aikana, kuten Ritva Hapuli toteaa teoksessaan ”Ulkomailla: Maailmansotien välinen maailman suomalaisnaisten silmin” (SKS 2003). Passin hankkimiseen liittyvästä prosessista on toisaalta poikkeuksellisen hankala löytää tietoa. Voit kysyä asiasta esimerkiksi Siirtolaisuusinstituutilta, joka on muuttoliikkeiden tutkimiseen ja dokumentoimiseen erikoistunut laitos: http://www.migrationinstitute.fi/
Internetistä löytyy myös jonkin verran passien historiaan liittyvää aineistoa. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on esimerkiksi aikaisemmin kysytty...
Aiheesta on ilmestynyt mm. seuraavat teokset:
- Irti pakko-oireista, Riitta Suvanto-Witikka et. al. 2016
- Foa Edna: Kerrasta poikki : vapaaksi pakko-oireista ja rituaaleista, 2015
- Pakko-oireet ja OCD, 2014
- Pysyvä muutos : kognitiivinen käyttäytymisterapia käytännössä, Martin M. Anthony et al., 2008
Lehtiartikkeleita:
- Maksimainen: Jumissa omassa tavassaan : milloin lapsen päähänpinttymästä pitää huolestua. Meidän perhe 2016:7, s. 33-34
- Bakteerikammoa ja sirpalepelkoa : omahoitaja ja toimintamalli tuloksellisia OCD-potilaille. Haava 2014:4, s. 25-27
- Pakoista vapaampi. Hyvä terveys 2013:6, s. 48-50
Duodecemin artikkeli http://www.duodecimlehti.fi/lehti/2010/11/duo98846
Pakko-oireista voi parantua https://www.hyvaterveys.fi/...
Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla Amos Ozin Mieheni Mikael (Tammi, 1978), kokonaan naisen näkökulmasta kerrottu avioliittoromaani.
"Mikael Gonen, kolmannen vuosikurssin geologian opiskelija ja Hanna Grünbaum, ensimmäisen vuosikurssin kirjallisuuden opiskelija, tapaavat toisensa 50-luvun Jerusalemissa Heprealaisessa yliopistossa. He seurustelevat lyhyen ajan, vuokraavat kaksion ja menevät naimisiin. Pojan syntyessä Hanna lopettaa opintonsa ja työnsä, kun taas Mikael jatkaa lukujaan ja lunastaa aikanaan suvun toiveet kirjoittamalla väitöskirjan.
Mikael on järkevä uurastaja, Hanna levoton haaveilija. Tässä avioliitossa vastakohdat eivät täydennä toisiaan. Hannan arki on täynnä pysähtynyttä odotusta ankeassa asunnossa, yksinäisyyttä...
"Heikko haavehahti" tarkoittanee "heikkoa haaveiden laivaa" eli kyseessä on yksi Sinikan laulun monista laivoihin liittyvistä kielikuvista samoin kuin "tuonen pursi" ja "unten haaksi". Leino on yhdyssanaansa muotoillessaan käyttänyt runoilijan vapauttaan ja pudottanut haahdesta toisen a:n saadakseen loppusoinnutettua sen kahden-sanan kanssa. Haahti tarkoittaa samaa kuin haaksi, joka on "alusta, laivaa, venettä, purtta" tarkoittava runollinen ilmaus.
Vuonna 2017 päivätyssä MyHeritage-blogissa kerrotaan mahdollisuudesta tehdä korjauksia vääriin tai väärinkirjoitettuihin historiallisiin tietoihin. Siinä myös ohjeistetaan tekemään korjaukset. Alla linkki blogiin:
https://blog.myheritage.fi/2017/12/uusi-ominaisuus-tee-itse-korjauksia-historiallisiin-tietoihin/
Kyseessä on Kontiomäen hyppyrimäki "Sikkis" Vartiokylässä, Kontionmajan ja Kehä I:sen välissä. Mäki rakennettiin vuonna 1956. Mäellä nykyisin sijaitseva ”torni” on matkaviestitukiasema.
http://www.kotikaupunkipolut.fi/hyddat/kartta/
http://www.nouseva.com/index.php?mod=31&recordID=120
https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2019-004894/u511051003010vh4-2019-43/
