Kyseeseen voisivat tulla Ristin voitto -kustantamon lapsille suunnattuun Raamatun kertomuksia sisältävään sarjaan kuuluneet kirjat. Näitä Lucy Diamondin kirjoittamia kuvitettuja kirjoja ilmestyi vuosina 1958-60 kaikkiaan kahdeksan:
Beetlehemin paimenpoika
Daniel ja jalopeurat
Jeesus Galilean meren rannalla
Joosef, Egyptin valtias
Kaksi Jeesuksen vertausta
Lapsi temppelissä
Mooses, ruhtinas ja lammaspaimen
Nasaretin ihmelapsi
Brahenkentän eli Kallionkentän rakennustyöt käynnistyivät vuonna 1920. Tavoitteena oli rakentaa kilpailuihin ja harjoituksiin soveltuva urheilukenttä, jossa olisi keskellä pallokenttä jonka ympärillä olisi kiertävä juoksurata, lisäksi kentällä olisi yleisurheilun suorituspaikat. Suunnitelmaan kuuluivat myös pukuhuoneet ja aluetta ympäröivä aitaus.
Rakennusyöt kestivät ensimmäisessä vaiheessa aina vuoteen 1926, jolloin saatiin valmiiksi vasta kentän täyte ja tasoitustyöt. Kenttä avattiin 1926 yleisölle, vaikka se ei oli vielä keskeneräinen.
Työt olivat keskeytyksissä muutaman vuoden, jonka jälkeen niitä jatkettiin vuonna 1928. Kentän rakennustyöt valmistuivat lopullisesti vasta vuonna 1931, jolloin valmistui kentän pukuhuoneiden laajennus....
Olisikohan kyseessä tämä henkilö?
Erik Valentin Sjöstedt (1866-1929) oli ruotsalainen toimittaja, joka toimi vuodesta 1888 Pariisissa ensin Dagens Nyheterin ja myöhemmin Stockholms Dagbladin kirjeenvaihtajana ja kirjoitti tuolloin myös ranskalaisiin lehtiin (mm. Le Temps, Le Figaro). Vuodesta 1909 Sjöstedt toimi Pariisissa Ruotsin ulkoministeriön tehtävissä. Hän oli naimisissa ranskalaisen kirjailijan Léonie Bernardinin kanssa.
Kirjallinen tuotanto:
Sverige kring Eiffeltornet : skizzer från verldsexpositionen och svenska kolonien i Paris (under redaktion af Erik Sjöstedt, 1889).
Svenskarne i Paris (1900).
Paris (1900).
d'Estournelles de Constant och hans verk: Den parlamentariska skiljedomspolitiken : Det skandinaviska riksdagsmannabesöket...
Suomen kansallismuseo vastaa kysymykseen näin:
Keskeinen kysymys kulttuuriesineiden kohdalla on aina niiden aitous, sillä myös taitavia jäljitelmiä liikkuu paljon.
Tämän lisäksi tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, mistä esine on peräisin. Valitettavan usein myynnissä on esimerkiksi varastettuja tai jostain muutoin luvatta irrotettuja esineitä. Kulttuuriomaisuutta hajotetaan myös usein osiin, jotta osien yhteenlaskettu rahallinen arvo olisi suurempi kuin kokonaisen esineen. Jokainen tällainen osiin hajottaminen tuhoaa peruuttamattomalla tavalla alkuperämaan kulttuuriperintöä.
Lähes kaikissa maissa on voimassa kulttuuriperinnön suojelemiseksi laadittu vientilainsäädäntö. Mikäli suunnitteilla on kulttuuriesineiden ostaminen toisesta...
Jos mielessäsi oleva levy on sellainen, ettei sitä ole saatavissa pääkaupunkiseudun yleisissä tai tieteellisissä kirjastoissa, voit tehdä kaukopalvelupyynnön kirjastossa tai internetin kautta. Tarkemmat ohjeet löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta osoitteesta: http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h23/h14/q599.htm
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta löytyivät tiedot John Donnen teoksesta Rukouksia sairasvuoteelta, jonka alkuperäinen nimi on Devotions upon emergent occasions. Teoksen on suomentanut Paavo Rissanen, joka on kirjoittanut kirjaan myös johdannon ja selitykset. Teos kuuluu Hengen tie -sarjaan ja sen on julkaissut Kirjaneliö vuonna 1988.
Etsimäsi runo on Pentti Saaritsan kirjoittama. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Tritonus (1976) ja se alkaa rivillä Kun sitten hypättyäni... Runon voi lukea myös muun muassa Saaritsan kootuista runoista Runoja 1965-1982 (1983) ja runoantologiasta Suomen runotar 2 (toim. Hannu Kankaanpää et al., 1990).
Saat runon sähköpostiisi.
Lähde:
Saaritsa Pentti: Tritonus (1976)
Yhdistävä tekijä on keisarillisen Venäjän 1600-luvun lopulla käyttöön ottama valtiolippu. Sen väriyhdistelmän tulkitaan symboloivan itäslaavilaisia kansoja: punainen edusti Venäjää, sininen Ukrainaa ja valkoinen Valko-Venäjää. 1800-luvun puolivälissä slaavilaisten kansojen yhteinäisyyttä ajava panslavistinen aatesuunta otti nämä värit tunnusväreikseen. Osittain vaikuttivat myös muut syyt kuten kaupunkien ja alueiden perinteiset vaakunavärit.
Hyvä lähde lippuhistoriaan on Kimmo Kiljusen teos Maailman maat : liput ja historia
Panslavismin tunnusvärit Wikipediassa (englanniksi)
Lippuhistoriaa EU:n oppimissivulla.
Etsitty runo on kuin onkin peräisin Milnen kokoelmasta Now we are six, jossa sen nimenä on The end. Toisinaan siihen näkee viitattavan myös nimellä Now we are six. Suomeksi Nyt ollaan kuusivuotiaita ilmestyi ensimmäisen kerran Ville Revon kääntämänä osana teosta Nalle Puh : kootut kertomukset ja runot (WSOY, 1997). Kirjan päättävä runo on tässä otsikoitu englanninkielisen alkuteoksen mukaisesti sanalla Loppu.
Valojen käytöstä määrätään tieliikennelaissa (§49). Eteenpäin on käytettävä valkoista tai vaaleankeltaista valoa näyttävää valaisinta ja taaksepäin punaista valoa näyttävää valaisinta, Lisäksi määrätään, että ajoneuvossa ei saa käyttää laitteita, jotka näyttävät tai heijastavat eteenpäin punaista valoa tai taaksepäin valkoista tai vaaleankeltaista valoa. Poikkeuksena on poliisiauto, jossa käytetään eteenpäin punaista pysäytysvaloa vilkkuvan, sinisen hälytysvalon kanssa.
Valojen käytöstä säädetään siksi, että pimeässä ajoneuvon kulkusuuntaa on vaikea hahmottaa. Kun punainen valo on määritelty takavaloksi, muut tielläliikkujat tietävät, että punaisen valon näkyessä ajoneuvo on liikkumassa katsojasta pois päin. Värien valikoitumiseen näin...
Valitettavasti löytämäni sivut olivat kaikki englanninkielisiä. Tässä kuitenkin google-kääntäjän tulkinta kiinteistösijoitus sivustolta:
"Muuttuuko kiinteistön ostoprosessi Brexitin seurauksena?
Ei. Brittien, jotka ostavat kiinteistöjä Espanjassa, on edelleen noudatettava samaa ostoprosessia.
Omistan kiinteistön Espanjassa - vaikuttaako Brexit oikeuksiini asunnon omistajana?
Ei, se ei tule. Omistusoikeudet eivät ole koskaan sidoksissa asuinpaikkaan. Kaikilla Espanjan kiinteistöjen omistajilla on samat oikeudet ja velvollisuudet riippumatta siitä, mistä he ovat kotoisin.
Onko verovaikutuksia?
Kiinteistön omistamiseen ei liity verovaikutuksia. Ison-Britannian kansalaisten maksamien ulkomaisten tuloverojen osuus nousi kuitenkin 19...
Tietoa S. E. Hintonista löytyy mm. Mervi Kosken teoksesta.
Mervi Koski: Ulkomaisia nuortenklassikoita Aarresaaresta Pulskaan Mustaan. BTJ kirjastopalvelu, Helsinki, 2000.
Biologiset raskaustestit perustuvat siihen, että raskaana olevan naisen virtsaan erittyvällä hormonilla on vaikutusta koe-eläimen sukupuolirauhasiin ja niiden toimintaan. Galli-Maininin kokeessa on käytetty koe-eläimenä urosrupisammakkoa. Eläimeen ruiskutetussa virtsassa olevan hormonin (hCG, engl. human chorionic gonadotropin) vaikutuksesta se tällöin erittää siittiöitä. Kliinisesti koe tarkoittaa sitä, että reaktio tulee positiiviseksi noin kuuden viikon kuluttua viimeisistä kuukautisista, jos kyseessä on raskaus.
Lähde: Korppi-Tommola, Marja; Puukka, Aina: Laboratoriotutkimuksista. Käsikirja sairaanhoitajille.(Helsinki, 1964). Kirja löytyy ainakin Helsingin kaupunginkirjaston keskuskirjavarastosta Pasilasta.
Kouluruokailusta löytyy runsaasti aineistoa HelMet tietokannasta http://www.helmet.fi
Valitse aihehaku ja kirjoita asiasana kouluruokailu.
Rajaa hakua palkista voit rajata hakutuloksia ilmestymisvuoden mukaan.
Myös Viikin tiedekirjaston kaikille avoimesta eViikki tietokannasta löytyy runsaasti aineistoa, sekä kirjoja että lehtiartikkeleita. http://www-db.helsinki.fi/eviikki/Welcome.html
Voit käyttää asiasanaa kouluruokailu
Esim.
Peruskoulujen ja lukioiden kouluruokailun tila vuonna 1997 ja kouluruokailun haasteet / [toimittaneet Marja-Liisa
Dahlstedt, Jaana Levo]
Helsinki : Efektia : Suomen kuntaliitto, 1999
Urho, Ulla-Marja
Yläasteen kouluruokailu 2003 : selvitys peruskoulun 7-9 -luokkien oppilaiden kouluruokailusta / Ulla-Marja Urho,...
Suomen kansallisbibliografia, jossa on mainittu toistasataa Netta Muskettin kirjaa, ei tunneta tämän nimistä teosta. Sen sijaan on olemassa romaani Mieletön toive, kirjoittanut Marion Arcy, ilmestymisvuosi 1940. Olisikohan se tämä?
Kirja löytyy Helsingin kaupunginkirjaston varastosta, joten varaamalla sitä saa mihin tahansa kirjastoon.
Paperista listaa äänikirjoista ei ole, mutta Helmet-verkkokirjaston kautta saa monenlaisia listoja. Kirjoita Helmetin aloitussivun tyhjään ruutuun äänikirjat ja klikkaa halutessasi auki Tarkenna hakua –linkki, josta voit valita aineistoksi cd-levyt tai kasetit. Voit myös valita kirjastoksi Pasilan ja kieleksi esim. suomen kielen.
Helmet-kirjastoissa on äänikirjoja yli 5000 kpl, joista suuri osa on lasten aineistoa. Pasilan kirjaston aikuisten cd-muotoisia äänikirjoja on lähes 300, ja niistä suomenkielisiä vajaa 200. Kasetille luettuja aikuisten äänikirjoja Pasilan kirjastossa on reilu 600, ja niistä suomenkielisiä on 461.
Voit tehdä hakuja Helmet-verkkokorjastoon tai pyytää henkilökuntaa tekemään haun. Luetteloita voi myös tulostaa,...
Pienyrittäjyydestä voit etsiä tietoa mm. kirjoista: Kallio, Jukka: Pienyrityksen kehittymisen tiet. – Helsinki : Tetosanoma, 2002 ja Lundén, Björn: Marknadsföring för småföretag. Näsviken : Björn Lundén information, 2006. Nämä kirjat löytyvät Pietarsaaren kaupunginkirjastosta.
LINDAsta (yliopistokirjastojen yhteistietokanta) löysin aiheeseen liittyvän Suvi Karsikkoniemen Pro gradu –työn: Alueellisesti verkottuneiden käsityöyritysten kansainvälistyminen. Suosittelisin tekemään lisähakuja LINDAssa (tietokantaan pääset kirjaston koneilta) käyttäen hakusanoja: markkinointi, kansainvälinen kauppa, kansainvälistyminen, vienti ja pienyritykset. Kannattaa myös tutkia mm. Taideyliopistojen kirjastojen kokoelmatietokantaa ARSCA https://finna.fi
sekä...
Hei!
Helmet-kirjastoista löytyy Andy Warholista suomenkielisenä 400-sivuinen elämäkertateos Bockris, Victor: Andy Warhol. Kirjastoluokituksessa kirja löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoista luokasta 740.981 ja sitä on monessa kirjastossa hyllyssä.( http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=warhol+andy&searchscope=12&m=1….)
Warholin elämästä kertovia tietokirjoja löytyy myös mm. englanninkielisinä http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=warhol+andy&searchscope=12&m=1…
Erasmus-vaihdosta vastaava Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO kertoo kotisivuillaan, että vaihtoon hakeudutaan oman korkeakoulun kautta. Kannattaa siis ottaa yhteyttä oman korkeakoulun kansainvälisten asioiden toimistoon tai kansainvälisten asioiden yhdyshenkilöön laitoksella tai osastolla.
Lähde ja lisätietoja: http://www.cimo.fi/Resource.phx/cimo/elinikainen-oppiminen/erasmus/liik…
