Kyseinen teos löytyy kyllä Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista. Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/record=b1967579~S9*fin
Vihreän liiton puoluetoimistosta kerrottiin, että puolueohjelmien kirjoittamisesta vastaa pääsääntöisesti työryhmä. Tekstin kieliasusta voi vastata yksi ryhmän vastuuhenkilö, mutta sisällöllä ei siis ole yhtä kirjoittajaa.
Ohjelmat hyväksyy joko puoluekokous tai puoluekokousten välillä puoluevaltuuskunta. Puoluevaltuuskunnan tehtävänä on päättää periaatteellisista ja ohjelmallisista kannanotoista ja linjauksista.
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan K.A. Tavaststjernan teosta "En patriot utan fosterland" ei valitettavasti ole suomennettu.
Lähde:
https://finna.fi
Pääkaupunkiseudulla ainakin työväenopistojen lausuntaryhmät kuten Kanneltalon lausujat, Stoan lausujat ja Espoossa Tapiolan lausujat järjestävät runomatineoita. Kannattaa seurata esimerkiksi Helsingin suomenkielisen työväenopiston menovinkkejä: http://www.hel.fi/hki/sto/fi/Luennot+ja+tapahtumat
Espoon kaupungin työväenopisto:
http://www.espoo.fi/tyovaenopisto
Helsinki Poetry Connectionin lavarunoustapahtumat:
http://hkipoetryconnection.blogspot.com/
Voit kysyä kursseja ja tapahtumia myös Suomen Lausujain liitosta: http://www.suomenlausujainliitto.fi/
Suur-Helsingin Kalevalaiset Naiset ry:
http://www.suurhelsinginkalevalaisetnaiset.fi/index.html
Kannattaa seurata myös kirjastojen tapahtumailmoittelua:
http://www.lib.hel.fi/
E-kirjojen lainaus noin viikon ikäisessä uudistetussa HelMet -sivustossa ei toimi viel, valitettavasti. Toivomme saavamme e-kirjojen lainauksen toimimaan mahdollisimman pian. Kun palvelu toimii taas tältäkin osin, kannattaa HelMet-kirjaston e-kirjat ladata iPadin Bluefire -reader -nimiseen ohjelmaan. Ohjelman saa ilmaiseksi iPadin sovelluskaupasta (kuvakse App store).
Ensin löysin jutun "Sinkulle apu kirjastosta?" (5/2010), mutta siinä ei ole tarinoita tapahtuneista tutustumisista, ainoastaan leikkimielistä strategista pohdintaa. Mutta kuvaillun kaltainen pieni juttu löytyi numerosta 1/2013 otsikolla "Rakkautta kirjastossa". Siinä on kuusi lyhyttä 'Lukijat kertovat' -tekstiä. Samassa lehdessä on myös artikkeli sinkkuillan järjestämisestä Kallion kirjastossa Helsingissä.
"Suggestive selling" käännetään "suosittelevaksi myynniksi". Esim. ammattikorkeakoulujen julkaisuarkistosta Theseuksesta (http://theseus.fi/) näillä hakusanoilla löytyy suomalaisia tutkimuksia aiheesta luettavaksi.
HelMet-haussa suositteleva myynti ei anna hakutuloksia, koska fraasia ei kuitenkaan käytetä virallisena asiasanana. Hakuja voi tehdä yhdistämällä sanoja myynti, myyntityö, asiakaspalvelu ja asiakaslähtöisyys, mutta yleisistä kirjastoista ei tieteellisiä artikkeleita juurikaan löydy.
Kysymäänne Journal of Organizational Behavior Management -lehteä on luettavissa vuodesta 1995 lähtien Aalto-yliopiston käyttämässä SFX by Ex Libris -tietokannassa, mutta noita kysymiänne artikkeleita vuosilta 1990 ja 1986 ei siis sitäkään kautta...
Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa (1955) selitetään sanan kylki kohdalla myös kyljes (kyles) ’koivussa olevan huolaimen reuna’ ym. Sana huolain ’(tav. pitkänomainen) kolo, syvennys kasvavan puun kyljessä (reunat korkeammalla)’ . Nykysuomen sanakirjasta (1978) löytyy myös sana kyljes ’puun kuoressa olevan vioittuman ympärille ja päälle kasvanut uusi puukudos’
Etsitty laulu saattaisi olla Jumala puolellamme, Rauli Nordbergin suomennos Bob Dylanin kappaleesta With God on our side. Sanat siihen löytyvät Merja Hurrin toimittamasta laulukirjasta Rauhanlauluja II (Rauhankirjat, 1984).
Laulun toinen säkeistö kuuluu näin:
Katsele taapäin
historiaan
kun intiaaneilta
maat petkutetaan.
Sinitakkien pyssyin
heidät lannistetaan,
mutta myös Custerilla
Luoja on puolellaan.
Liisa Ahosen Vasun käyttöoppaan (2017) mukaan vuorovaikutus on keskeistä Vasun oppimiskäsityksessä. Samoin oppimiskäsitykseen kuuluu näkemys lapsesta aktiivisena toimijana, ei vain hoivan kohteena. Lapsi saa oppia uusia asioita tutkimalla, kokeilemalla, havainnoimalla ja leikkimällä. Tärkeää on myös, että lapsi tulee paitsi kuulluksi myös ymmärretyksi. Uuden oppimiskäsityksen mukaan lapsi itse oivaltaa ja aikuinen tukee lapsen luovaa lähestymistapaa ja tarpeen vaatiessa virittää sitä tarkoituksenmukaisella tavalla. Ahosen mukaan uusi oppimiskäsitys voidaan tiivistää ilon kautta oppimiseen.
Juha Juurikkalan teoksen Ilon pedagogiikka (2008) mukaan ilon pedagogiikka on suomalaisen peruskoulun pohjalta käytännön työssä kehitetty,...
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa on kymmenen eri Red Hot Chili Peppersin CD-levyä. Lisäksi on muutamia kokoelma-CD -levyjä (mm. Woodstock 94 ja Woodstock 99), joissa on yhtyeen esityksiä.
Gillian Andersonin esittämä kappale Extremis on Girl Energy volume 1 CD:llä.
Levyjen saatavuuden voit tarkistaa internetistä kirjaston aineistotietokanta Plussasta, osoite http://www.libplussa.fi.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy mm. seuraavat teokset:
Betonilattiat 2000 / [julkaisija: Suomen betoniyhdistys r.y.] 2000
Ahonen, Taisto: Lattiat. [julkaisija] Opetushallitus 1998
Maalaustyöt 3--Lattioiden pintakäsittely- ja päällystystyöt.1997
Betonilattiat 1997 / [julkaisija: Suomen betoniyhdistys r.y.] 1997
Lattianpäällysteet ja päällystystyöt. 1992
Betonilattiat--luokitus-, päällystettävyys-, suunnittelu- ja rakentamisohjeet 1989
Näidne kirjojen saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi
Netissä on myös paljon rakentamiseen ja kunnostamiseen liittyviä sivuja. Hämeenlinnan kaupunginkirjasto on koonnut linkkivalikoiman osoitteeseen http://www.htk.fi/kirjasto/asunto1.htm
Kaloilla on hyvin kehittynyt tuntoaisti. Sekä orvaskedessä että verinahassa on tuhansia kosketukselle herkkiä hermopäitä kaikkialla ruumiissa. Kaloja myös kutittaa. Kutiseva kala poukkoilee ja sätkyttelee holtittomasti ja yrittää hangata itseään mitä tahansa alustaa vasten. Pitkästä sutjakkuudesta saattaa olla hyötyä: made, ankerias, kivinilkka ja siloneula pystynevät raapimaan itseään pyrstöllään.
Lähteet:
Juha Laaksonen, Käsiä pesevä kärpänen : 365 havaintoa luonnosta
Hannu Lehtonen & Markku Varjo, Suomen ja Pohjolan kalat
"Heikko haavehahti" tarkoittanee "heikkoa haaveiden laivaa" eli kyseessä on yksi Sinikan laulun monista laivoihin liittyvistä kielikuvista samoin kuin "tuonen pursi" ja "unten haaksi". Leino on yhdyssanaansa muotoillessaan käyttänyt runoilijan vapauttaan ja pudottanut haahdesta toisen a:n saadakseen loppusoinnutettua sen kahden-sanan kanssa. Haahti tarkoittaa samaa kuin haaksi, joka on "alusta, laivaa, venettä, purtta" tarkoittava runollinen ilmaus.
Norsu voisi olla viisauden symboli: lukemalla sisältörikasta Pikku jättiläistä omaksuu arvostettua viisautta. Norsua nimittäin on pidetty viisaana eläimenä ja myös voiman ja pysyvyyden symbolina. Esim. Hans Biedermannin Suuren symbolikirjan mukaan elefantti on myönteisiä mielikuvia herättävä symbolieläin ja ollut voiman ja viisauden vuoksi arvostettu.
Pikku jättiläisen tiedot toimivat myös muistin tukena. Norsun kuva voisi viitata myös norsun muisti -sanontaan. Tieteen Kuvalehden sivulla sanotaan näin: Sanonta norsun muistista ei ole syntynyt tyhjästä. Norsulla on erinomainen muisti, ja vanhat yksilöt ovat usein laumanjohtajia juuri siksi, että ne ovat elämänsä aikana painaneet mieleensä...
Kyseessä on Kontiomäen hyppyrimäki "Sikkis" Vartiokylässä, Kontionmajan ja Kehä I:sen välissä. Mäki rakennettiin vuonna 1956. Mäellä nykyisin sijaitseva ”torni” on matkaviestitukiasema.
http://www.kotikaupunkipolut.fi/hyddat/kartta/
http://www.nouseva.com/index.php?mod=31&recordID=120
https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2019-004894/u511051003010vh4-2019-43/
Kielitoimiston sanakirjan toimittaja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta kertoo:
Nykysuomen sanakirjassa, jonka kaikki painokset perustuvat vuoden 1961 alkuperäiseen painokseen, ei ole sanaa "okei", eikä myöskään "OK":ta.
"O.K." (tässä kirjoitusasussa) mainitaan Nykysuomen sivistyssanakirjassa, joka ilmestyi vuonna 1973. Sekä "okei" että "OK" ovat molemmat jo Suomen kielen perussanakirjassa, jonka jatkaja Kielitoimiston sanakirja on (lue sanakirjojen historiasta Kielikellon sivuilta). Kielitoimiston sanakirjassa "okei" ja "OK" ovat olleet siis alusta asti, vuodesta 2004. Vuoden 2006 versioon on lisätty OK:n mahdolliseksi kirjoitusasuksi myös ok.
Tasavallan presidentin vuotuisesta palkkiosta säädetään laissa, ja palkkio pysyy samana, kunnes eduskunta toisin säätää. Presidentin palkkio ja asuntoetu samoin kuin eläke ja perhe-eläke ovat verovapaita. Muista tuloista presidenttiä verotetaan normaalisti.
Palkkion verottomuus on siis laissa määritelty. Esimerkiksi Helsingin Sanomien uutisarkistoja tutkimalla käy ilmi, että käytännöstä on ajoittain keskusteltu eduskunnassa. Viimeksi vuonna 2013 ainakin oppositiopuolueet edustajat vaativat presidentin palkkion muuttamista veronalaiseksi.
https://www.presidentti.fi/presidentin-toimi/palkkio-ja-elake/
Helsingin Sanomat 4.1.2013
Ehdotan että otat yhteyttä Toshiba Keskukseen http://www.toshibakeskus.com/
os. Sinimäentie 8 02630 ESPOO 09-41542400 Telefax 09-41542429, sieltä joko löytyy kyseisiä manuaaleja tai ainakin osataan neuvoa eteenpäin.
