Tyhjentävää selitystä tähän lienee mahdotonta antaa, mutta aihetta on paljon tutkittu psykologian kentällä. En pysty antamaan kattavaa vastausta, mutta joitain perusasioita uskon voivani tässä esittää.
Tuhoamisen motiivi on usein peräisin aggressiosta, vihan tunteesta, jota ihminen ei pysty käsittelemään vaan jonka hän purkaa tuhoavana toimintana. Se, mihin tai kehen tuhoava toiminta kohdistuu, riippuu ainakin osittain syntipukkiajattelusta: kenet tekijä syyllistää, itsensä vai toisen/toiset. Sekä muita että itseään vahingoittavalla ihmisellä voi olla huono tai vääristynyt itsetunto. Opitut käyttäytymismallit, kulttuuri, ihmisten jako "meihin" ja "heihin" ynnä muut kognitiiviset (tiedolliset tai ajatustoimintaan liittyvät) tekijät myös...
Roihuvuoren kirjasto lainaa pesäpalloja, mailoja ja räpylöitä: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/roihuvuori/yhteystiedot/
Laina-aika on 7 vuorokautta. Välineitä ei voi varata, vaan ne voi lainata menemällä kirjastoon. Tilanteen näkee Helmet-verkkokirjaston kautta kirjoittamalla Tarkennettu haku -ruutuun pesäpallo ja valitsemalla aineistoksi esineen: http://www.helmet.fi/fi-FI
Tällä hetkellä vain palloja näyttäisi olevan paikalla, mailat ja räpylät ovat lainassa.
Episkooppi eli pintakuvaheitin on laite, jolla voidaan heijastaa läpinäkymättömiä objekteja (yleensä postikortteja, kirjan sivuja jne.).
1700-luvun jälkipuoliskolla kehitetyn laitteen toiminta perustuu aiempiin keksintöihin, lähinnä laterna magicaan eli taikalyhtyyn, sekä camera obscura- eli "pimeä huone" -ilmiöön. Tiettyä keksijää episkoopille on vaikea osoittaa, sillä kyseessä on enemmänkin laitetyyppi, jonka erilaisista teknisistä sovelluksista on haettu useita patentteja pitkälle 1900-luvulle asti.
Yhden varhaisimmista episkoopin toimintaperiaatteen esityksistä on kirjoittanut kuulu sveitsiläinen matemaatikko Leonhard Euler vuonna 1756. Näin toimivia laitteita kutsuttiin 1700-luvun lopulla megaskoopeiksi. Yksi niiden tärkeimmistä...
Harjavallan sosiaali- ja terveysalan oppilaitos on julkaissut vuonna 2007 Pirkko Vanhatalon tekemät opinnäytetyön
ohjeet, joissa sivulla 4 esitetään projektityön rakenne.
verkko-osoitteessa: http://www.hasote.fi/@Bin/114317/Opinnaytetyon_ohje.pdf
Myös Pohjois-Savon ammattiopisto on tehnyt Opinnäytetyöoppaan, jossa käsitellään projektityyppistä opinnäytetyötä
verkko-osoitteessa:
http://www.esedu.fi/opiskelijalle/nuoret/opiskelu-koulutusaloilla/sosia…
Savonia-ammattikorkeakoulun toiminnallisen opinnäytetyön ohjeet ovat verkko-osoitteessa http://webd.savonia-amk.fi/home/ksjokpi/opinnayte/Toiminnallinen_opinna…
Seuraavista teoksista saattaisi myös olla apua:
Hankkeesta julkaisuksi : kirjoittaminen ammattikorkeakoulun ja työelämän...
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi Nanna selitetään seuraavasti: "Alkuaan muinaisskandinaavien uskalias, rohkea. Ortodoksisessa kalenterissa nimeä vastaa pyhä Nonna (puhdas, pyhä). Lastenkielessä sana merkitsee makeisia."
Pentti Lempiäinen taas sanoo kirjassaan Nimipäivättömien nimikirja, että Suomen ruotsinkielisessä almanakassa 9.7. nimipäiviään juhlivat Nanna ja Nanny ovat Annan johdannaisia. Anna on puolestaan alkuaan sama nimi kuin Hanna ja merkitsee armoa.
Uskoisin, että merkitys uskalias, rohkea, on alkuperäisempi.
Paksuimmasta kirjasta on palvelussa kysytty ennenkin. Tässä aiempi vastaus:
"Guinness Wolrd Recordsin mukaan maailman paksuin kirja on vuonna 2009 julkaistu The Complete Miss Marple, johon on koottu kaikki Agatha Christien Miss Marple -romaanit ja -novellit yksien kansien väliin. Kirjassa on 4032 sivua ja se painaa noin 8 kiloa. Siitä otettiin 500 kappaleen painos.
Iowan yliopiston kirjastom sidontaosastolla valmistettiin vuonna 2011 peräti 10000-sivuinen kirja, jonka kirjoitti runoilija Dave Morice satapäiväisen runomaratonin aikana. Kirja on yksittäiskappale."
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=6318ab35-58…
Enten tekstiä voisi olla juuri tässä The Complete Miss Marple -teoksessa.
Ensimmäiset runot ovat...
Marjaana-balladi perustuu englantilaiseen arkkiveisuun Sweet William’s Ghost, ja alkaa sanoin Yksi haamu oli Marjaanan ovella. Suomalaisen kansanmusiikin taitajat Martti ja Marjatta Pokela ovat sen sovittaneet ja myös esittäneet.
Laulu löytyy sanoineen ja esitettynä ainakin Linnalan opiston Suomea sävelin -sivustolta:
http://www.suomeasavelin.net/laulunsanat/marjaana.htm
Laulu on myös levytetty useasti, uusimmat äänitykset, joilla Pokelat itse laulavat ovat alla mainitut (Lähde: Suomen kansallisdiskografia Viola: https://finna.fi
Kansanmusiikin aarreaitta (Valitut palat, 2013)
Muistojen 50-luku: 1950 (Valitut palat, 2004)
Ratto, hueve ja luote : radion ajanvietemusiikin aarteita 1935-1959 (Yle/Radio Suomi, 1994)
Matvei Blanterin säveltämän Kehtolaulun (Kolybelnaja) nuotit löytyvät ainakin seuraavista kokoelmista:
Lasten oma toivelaulukirja (F-Kustannus, 2007)
Suuri toivelaulukirja : Lastenlauluja (Warner/Chappell Music Finland, 2000)
Suuri lastenlaulukirja 2 (F-Kustannus, 2002 ja 1986)
Lasten kultainen laulukirja 2 (Fazer Musiikki, 1993)
Kansan laulukirja (Kansankulttuuri, 1974)
Teosten saatavuuden voi tarkistaa HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi/
Kyseessä on varmaankin Aleksandr Pushkinin runo Muistan ihanan hetken / Muistan ihmeellisen hetken. Runo löytyy suomennettuna Lohjan Tenoripäivien vuoden 2004 käsiohjelmasta.
http://tenorit.net/asp/2004/press/kasiohjelma2004.pdf
Lisäksi runo on julkaistu Jukka Mallisen käännöksenä Parnassossa 7/2005
nimellä Ma muistan ihanaisen silmänräpäyksen. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
Kyseisen Parnasson voi lainata HelMet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/search~S2*fin?/Xparnasso&searchscope=2&l=&b=&Da=&D…
Katso myös Fono.fi.
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=ja pomnju tshudnoje mgnovenje&culture=sv&id=fc11e9ee-3096-470d-a02c-663bbfbb808f
Kamee on koru, jossa korukiveen tai simpukankuoreen kaiverrettu kuvio on koholla reliefinä. Kamee -koruja on tehty jo Egyptissä ja Babyloniassa.
Korujen kuviot voivat olla erilaisia. Myös naisfiguurit ovat erilaisia. Käsin kaiverretussa kameessa voi olla muotokuva.
Aitoja kamee -koruja kannattaa kysellä kultasepänliikkeistä ja antiikkiliikkeistä.
"Mä laihdutan" laulua ei ilmeisesti ole nuotinnettu. Ainakaan sitä ei löydy Violasta, ei kirjastojen monihaun kautta tehdyllä kyselyllä. Myöskään "Suomessa kustannetut sävelteokset" vuodelta 1993 ei mainitse kyseistä laulua. Lappeenrannassa kappale löytyy kahdelta äänitteeltä, joissa kummassakaan ei ollut liitteenä laulun sanoja.
Kysyimme tutulta kampaajalta, joka kertoi että hopeashampoon teho perustuu shampoossa oleviin sinisiin ja violetteihin pigmentteihin. Näillä taitetaan epätoivottuja, likaisia ja lämpimiä sävyjä. Shampoon teho riippuu täysin hiuksen huokoisuudesta ja tummuudesta. Shampoo tehoaa siis parhaiten melko vaaleaan, värjättyyn hiukseen.
Suuri musiikkitietosanakirja, osa 2 (vuodelta 1990) sanoo mm., että "Espanjan perinnemusiikki on vahvaa, rikasta ja monikasvoista, sillä Espanjan kulttuurin lähteet ovat moninaiset ja maan eri alueet eroavat selvästi toisistaan." "Laululla on keskeinen asema Espanjan musiikissa" (s. 133). Tämän tai jonkin muun musiikkitietosanakirjan avulla voit saada yleiskatsauksen espanjalaisesta musiikista. Useita artikkeleita espanjalaisesta musiikista löytyy myös mm. Wikipediasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Espanjan_musiikki
Kansallisarkiston sivulla on Portti-tietokanta, jossa on esitelty talvi- ja jatkosodan henkilöhistorialliset lähteet: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Talvi-_ja_jatkosodan_henkil… . Sisällysluettelosta pääsee kohtaan "lotat". Siellä kerrotaan, että Lotta Svärd -järjestön arkistoon sisältyy kortisto jatkosodan aikana komennuksella olleista lotista. Pääesikunnan viestiosaston arkistosta (T 20873) löytyy puolestaan viestilottia koskeva kortisto. Kaikkia näitä aineistoja säilytetään Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä, ks. http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Lotta_Sv%C3%A4rd#Miten_etsin_tieto… . Sivuilla on muutakin tietoa aineiston etsimisestä ja arkistolähteistä.
Yleensä huoltoasemilla joiden yhteydessä on myymälä voidaan maksaa tankkaus sisällä, ja huoltoasemat joiden nimen perässä lukee "express" (esim. Neste Express) kelpaa vain korttimaksu. Voit ottaa suoraan yhteyttä Varsinais-Suomen alueella sijaitseviin huoltoasemayhtiöihin ja tiedustella asiaa tai tutkia heidän nettisivujaan. Tässä Suomen tunnetuimpien huoltoasemien yhteystietoja:
ABC
https://www.abcasemat.fi/fi
Neste:
https://www.neste.fi/ puh. 0200 11311
Shell:
https://www.shell.fi/ puh. 020 443 2070
ST1:
http://www.st1.fi puh. 010 557 11
Teboil:
https://www.teboil.fi/ puh. 020 470 0900
Seo:
https://www.seo.fi/ puh. +358 3 883 060
Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirja kertoo seuraavaa: Sukunimi Ruponen on peräisin Kannakselta. Antreassa on ollut kylä nimeltä Rupola ja juuri sieltä on tullut siirtolaisina paljon Ruposia. Heitä on asunut myös Vuoksenrannassa, Kirvussa ja Räisälässä. Kartta nimen levinneisyydestä löytyy Juhani Pöyhösen kirjasta Suomalainen sukunimikartasto II.
Väestörekisterikeskuksen sivuilta löytyy tietoa lukumääristä. Nykyisenä nimenä se on 582 henkilöllä. Jos lasketaan mukaan kuolleet ja ne joilla nimi on entisenä nimenä, niin lukumääräksi tulee 1054. Lisää tilastotietoa osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Häistä ja niiden järjestämisestä on viime aikoina ilmestynyt runsaasti kirjallisuutta. Ohjeita puheen laatimiseen ja pitämiseen löytyy mm. seuraavista teoksista:
Aulanko, Mari: Rohkeasti puhumaan (WSOY 1999) ja Jokela, Pia: Unohtumaton hääjuhla : leikkien ja ideoiden kirja (Polarlehdet 1996) Voit tiedustella kirjojen saatavuutta omasta lähikirjastostasi tai osoitteesta: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2&sesid=1152089685
Hakusanalla 'häät' saat näkyviin kaiken aiheeseen liittyvän materiaalin.
Apua saattaa löytyä myös seuraavista Internetlinkeistä:
http://www.naimakaupat.com/haaopas/haapaiva/puheet.php
http://www.haatjajuhlat.fi/tals.php
"Totta kai" lienee esimerkki kielen elämisestä. Puhekielestä löytyy paljon esimerkkejä siitä etteivät kaikki tietyn sanonnan osaset ole loogisesti sopivia asiayhteyteensä, esim. "ei vaineskaan" sanonnassa vaineskaan juontaa sanaan vain. Sanan kaikki merkitykset eivät sopine kiistatta loogisesti asiayhteyteen.
Itse asiassa sana totta ilmaisee usein myös arvelua, epäröintiä esim. sanonnassa Tottapahan tiedät mitä teet. Eikä siinä kaikki; myös kai -sanalla ilmaistaan mahdollisuutta t. arvelua, (Tulee kai sade / pitää kai lähteä), eikä ainoastaan ivaa t. epäuskoisuutta (Kyllä kai!)
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus eli Kotus on valtakunnallinen kielen asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Toimintaan kuuluu kielen- ja nimistönhuolto,...
Sukunimien Halonen, Halinen, Hallila ja Hallinen juuret ovat kahtaalla. Karjalassa nimet ovat kehittyneet ortodoksisista etunimistä Fali, Faleska, Hali, Haloi, Haleska. Vastaava etunimi venäjässä on Falalei, Fallelei, joka tulee kreikan nimestä Thalelaios. Toisaalta esihistoriallisella ajalla on kulkeutunut Suomeen germaaninen nimiryhmä Hali, Halo, Halikka, Halikka, Halla, Halle, Hallikka, Helle, Hälikkä. Tästä yleisimmäksi nimeksi on muodostunut Halonen. Se on levinnyt Karjalan kannakselta Liperin seuduille. Savossa se on yleisimpiä sukunimiä.
Oinas on voinut tulla sukunimeksi eläimen hoitajalle. Nimeksi se on voinut tulla myös henkilön silmiinpistävän piirteen vuoksi. Suomen murteissa oinas tarkoittaa pässiä tai jäärää....
Runon nimi on Pikku Malla ja se löytyy Urho Somerkiven, Hellin Tynellin ja Inkeri Airolan Lasten omasta aapisesta (s. 111). Pikku Malla -runon kirjoittajaa ei aapisessa mainita. Tämän Otavan julkaiseman aapisen ensimmäinen painos ilmestyi 1953, sen jälkeen uusia painoksia ilmestyi kaikkiaan 13 aina vuoteen 1971 asti, ja v. 2001 on ilmestynyt vielä näköispainos (2. p. 2003).
