Kysymykseen on vaikea vastata ilman täsmennyksiä. Tarkoittaako kysyjä
satutuntien tulevaisuutta globaalisti vai Suomessa? Suomessa satutuntiperinne elää ja voi hyvin sekä saa uusia muotoja - esim. improvisoidut satutunnit, tukiviitotut satutunnit, mediasatutunnit.
Kirjastot järjestävät yhä enemän tilaisuuksia eri-ikäisille kirjastonkävijöille, ja lastenkirjastopalveluita kehitetään jatkuvasti
ainakin isoissa kirjastoissa, joten tulevaisuus näyttää positiiviselta.
Paikallisia eroja toki on. Englanniksi aiheesta ei löydy tietoa.
Karas-Sanan vuonna 1985 julkaisemaa äänitettä Sinun rauhasi ei löydy Lohjan kirjastoista. Äänite on taltioitu c-kasettina, mikä voi olla syynä siihen, ettei sitä enää Suomen kirjastoissa ole. C-kasetteja on viime vuosina poistettu paljon, koska niille ei ole enää ollut kysyntää.
Rovaniemen nettikirjaston tiedoissa tuo vielä näkyy, joten soitin Rovaniemelle. Valitettavasti kasetti osoittautui "aaveeksi" eli oli jäänyt vahingossa tietokantaan roikkumaan.
Hei!
Kaipaamasi kahden ensimmäisen vuoden vuosikirjat löytyvät Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmasta.
- Yleisurheilu: Suomen urheiluliiton vuosikirjat 1961-62 ja
- Yleisurheilu: Suomen urheiluliiton vuosikirjat 1962-63.
Sitä vastoin Yleisurheilu: Suomen urheiluliiton vuosikirjat 1963-64 löytyy Jyväskylän yliopiston kirjastosta ja Porin kaupunginkirjastosta.
Kasvisruokavalion voi koostaa monella eri tavalla, joten kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta. Se, onko jonkin tietyn ruoka-aineen poisjättämisestä terveydelle haittaa, riippuu siitä, mitä kaikkea muuta henkilö syö.
Kasvisruokavalion koostamisesta on tietoa esimerkiksi seuraavissa kirjoissa:
Gould, Merkka: Kasvissyöjäksi - miksi ja miten
Virtanen, Kaarina: Monipuolinen kasvisravinto
Allergisille suosittelen lisäksi ravintoasiantuntijan puoleen kääntymistä, jotta ruokavalio varmasti tulee tasapainoiseksi.
Valitettavasti laulua ei tunnistettu. Kysymyksesi on lähetetty kirjastojen yhteiselle tietopalvelun sähköpostilistalle. Toivon mukaan sitä kautta vastaus löytyy.
HUS:in arkistosta neuvottiin ottamaan yhteyttä suoraan sinne, niin sieltä opastetaan miten tällainen tietopyyntö laaditaan. Arkiston puhelinnumero on 0505958054.
Kysyjä löysikin itse vastauksen: Kyseessä on Matti Eskon Onko haavetta kaikki vuodelta 1970, http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=3e7a49f3-06fa-4379-b0a6-0fc3…
Donitsi on lainasana englannin kielen sanoista "doughnut" ja "donut". Sana on tullut englannin kieleen 1800-luvulla ja vakiintunut tarkoittamaan nykyisenkaltaista donitsia 1900-luvun alussa. Suomessa donitsi-sanaa on käytetty vanhoissa sanomalehti-ilmoituksissa jo vuonna 1913. Löysin Rauman lehdestä (20.12.1913) mainoksen, jossa Rauman Osuuskaupan leipomo mainostaa "Kahvileipää, joista uutuuksina mainittakoon Tösselinkakkuja, Pormestarinkiekuja, Marspullia, Herkkuhuulia, Norjanpituksia, Haikaranpesiä, Donitsia, jne.":
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1284201?term=Doni…
1930-luvulla sanaa esiintyy jo paljon eli se on siinä vaiheessa jo vakiintunut yleisessä kielenkäytössä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query...
Äitiysavustuksen alkuaikoina, 1937-1949 välisenä aikana, avustus oli tarkoitettu vain vähävaraisille äideille. Silloin puolison tulot ovat vaikuttaneet summaan. https://www.kela.fi/aitiysavustus-historia
Nykyään äitiysraha määräytyy äidin palkkatulojen, raskauden keston ja suomalaisen sosiaaliturvan piiriin kuulumisen mukaan. "Sinulla on oikeus äitiysrahaan, kun raskautesi on kestänyt 154 päivää. Ehtona on, että olet ollut oikeutettu Suomen sosiaaliturvaan vähintään 180 päivää juuri ennen laskettua aikaa. Mukaan voidaan laskea myös vakuutusaikaa toisessa EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä tai Israelissa. " https://www.kela.fi/aitiysraha
Äitiys- ja vanhempainrahan määrän voit laskea Kelan sivuilla olevalla laskurilla. https://...
Kirjastosta ei voi ostaa videoita, ainoastaan lainata. Valitettavasti meiltä Jyväskylän kaupunginkirjastosta ei löydy videoita tästä aiheesta. Masennukseen liittyviä ostettavia videoita kannattaa kysellä esim. Mielenterveyden keskusliitosta(www.mtkl.fi) tai Suomen mielenterveysseurasta (www.mielenterveysseura.fi).
Perustiedot Sakari Topeliuksesta löytyvät esim. osoitteesta
http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/aidinkieli4b/topelius.html Tällä sivulla on lueteltu myös kansalliskirjailijamme tuotantoa.
Tarkka ja perusteellinen etsintäkanava Zacharias Topeliuksesta on osoitteessa http://www.karjalohja.fi/kirjailijat/topelius.htm
Tältä sivulta löytyy vielä linkkejä muihin Topeliusta käsitteleviin osoitteisiin.
So little time sarjan kirjoja on tähän mennessä ilmestynyt 10 kappaletta. Kirjakauppojen ennakkotiedoissa näyttäisi olevan osat 11 ja 12 ja niiden arvioitu ilmestymisaika on alkusyksyllä 2006.
Polttomerkkejä on kaikkina aikoina käytetty rankaisukeinoina monessa eri maassa(ks. http://en.wikipedia.org/wiki/Human_branding ), mutta en löytänyt varmaa tietoa käytännöistä meillä.
Tuomiokirjoihin on meillä perinteisesti ollut tapana tallentaa tarinoita kaikenlaisia kiistoista. Tuomiokirjoja käytetään yleisesti historintutkimuksessa tiedonlähteinä.
Vanhoista rangaistuskeinoista voit hakea tietoja esim. Jussi Pajuojan kirjasta: "Katsaus rangaistuksen historiaan" tai Marko Nenosen ja Timo Kervisen kirjasta "Synnin palkka on kuolema".
Reijo Mäestä löytyy tietoa esim. kirjoista Kotimaisia dekkarikirjailijoita (2001) sekä Kotimaisia nykykertojia 1-2 (2003). Molemmat kirjat löytyvät Kajaanin kaupunginkirjastosta.
Myös internetistä hänestä löytyy ainakin pari sivustoa:
http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/maki.htm
http://www.otava.fi/kirjat/sarjat_brandit/reijo_maki/fi_FI/reijo_maki/
Ole ystävällinen ja ota yhteys vaikkapa puhelimitse kotikirjastoosi.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvät täältä
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/
http://www.kirjastot.fi/kirjastot/kirjastohaku.aspx
Tällaisia satokausitilastoja ei valitettavasti löytynyt. Satokaudet vaihtelevat huomattavasti myös maiden sisällä, suurikokoisessa Suomessakin satokausi on eripituinen maan etelä- kuin pohjoisosassa. Satokauden pituus myös vaihtelee vuosittain.
Tilastokeskuksen Findikaattorista kohdasta Ympäristö- ja luonnonvarat löytyy joitakin satoon liittyviä tilastoja, mutta ei kysymiäsi.
Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR julkaisee erilaisia satotilastoja, mutta satokausien pituudesta niissäkään ei ole tietoa:
http://www.vyr.fi/www/fi/tuotanto_ja_viljelytietoa/viljely_ja_satotilas…
Ehkä asiaa kannattaisi kysyä vielä Viikin tiedekirjastosta:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/viikki/
Mikkelin kaupungin pääkirjastoon on mahdollista tilata kirjoja toisesta kirjastosta. Jos kyse on omasta toimipisteestämme, tällä hetkellä myös Ristiina, Pertunmaa, Hirvensalmi ja Puumala (näkyvät WEb-Origossa http://mikkeli.kirjas.to/ hakkuvalikosta kun valitsee Mikkelin kaupunginkirjasto, näkyvät ns. omat kirjastot) Netin kautta ei pysty varaamaan toisen pisteen aineistoa, mutta käydessäsi kirjastopisteissämme eli jos käyt pääkirjastossa, tietopalvelun henkilökunta tekee toisen pisteen varauksen. Hinta on normaali varausmaksu.
Pieksämäen aineiston kohdalla mennään kaukolainauksen puolelle. Kaukolainata voidaan vain sellaista aineistoa, jota omissa valikoimissamme ei ole lainkaan missään pisteessämme. Kaukolainan voi tehdä kotisivujen...
