Vainikkalaan liittyvää tietoa löytyy ainakin seuraavista historiakirjoista:
Vainikkalan kylätoimikunnan julkaisema "Vainikkalan historiikki" vuodelta 1991.
Lappeen kihlakunnan historia 1 (1620-luvulle).
Lappeen kihlakunnan historia 2 (1620-luvulta 1860-luvulle).
Murto: Lappeen pitäjän historia (vuodesta 1784 alkaen).
Esimerkiksi seuraavat kirjat: Suomalaisen viittomakielen perussanakirja (1998) ja Jantunen,Tommi: Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen, 2003. Kirjojen lisäksi viittomakieltä voi opiskella lähnnä videokasettien ja cd-rom-levyjen avulla. Lisää aineistoa löytyy kirjastosta luokasta 89.999. Kirjaston tietokannasta
voi hakea asiasanalla viittomakieli.
Ks. myös http://www.kantti.net/viittomakieli/# tai http://suvi.viittomat.net/
Voisiko kyseessä olla Raision kaupunginkirjastossa Vaski-tietokannan http://www.turku.fi/vaski mukaan olevasta äänitteestä Käynti Puccinin kotona Torre del Lagossa Toscan Rooma [Äänite] : kaksi musiikkiohjelmaa vuosilta 1989 ja 1987 / toimittaja: Eero Saarenheimo. - [Helsinki] : Yleisradio,Tallennepalvelu, p1991. - 2 äänikas. (49, 64 min) : stereo. Alkuper. julk. Radion musiikkitoimitus 1989 ja 1987.
Satu selvisi hyvämuististen kollegoiden avulla. Tässä siis tiedot:
Sadun nimi: Kaksitoista veljestä
Alkuperä: nykykreikkalainen kansansatu
Teos/Kokoelma: Lasten oma lukukirja
Kuvittanut: Laukkanen, Usko
Toimittanut/Kertoja: Somerkivi, Urho & Tynell, Hellin & Airola, Inkeri
Julk. Otava, 1958
Kirjaa löytyy Helsingin kirjavarastosta ja Käpylän kirjastosta:
http://www.helmet.fi/record=b1521546~S9*fin
Vastausta voisi kysyä suoraan esim. Maanmittauslaitokselta.
http://www.maanmittauslaitos.fi/toiminta/tiedotus -sivulla
on useita vaihtoehtoja lähettää kysymys.
Yleisesti voi sanoa, että paikannimissä säilyvät vanhat sanamuodot ja että painettujen karttojen Skjåldholmarna-muoto lienee alkuperäinen.
Voit palauttaa ystäväsi puolesta hänen lainaamansa kirjat mihin tahansa HelMet-kirjastoon, olivatpa lainat myöhässä tai ei. Palauttaessahan ei tarvita kirjastokorttia ja lainatun aineiston voi näin ollen palauttaa kuka vain.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Ilmaus on käännetty suomeksi käyttäen ilmausta "haasteellinen ja uskalias tavoite".
Suomenkielinen kirja Pysy parhaana on varattavissa Helmet-tietokannan kautta ja lainattavissa kirmuotoisena. Englanninkielinen teos taas lainattavissa sählöisesti Overdrive -palvelun kautta.
www.helmet.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat/Kirjaudu_ekirjapalveluihin(…
Lienee varatuomari Arvi Salonen, joka
-syntyi 23.7.1906 Laukaassa
-ylioppilas Jyväskylän lyseosta 1926
-oikeustutkinto 12.12.1931
-varatuomari 1936
-Muhoksen nimismies (piiriin kuului myös Utajärvi) 1933-1944
-Oulun läänin ylimääräinen apulaispoliisitarkastaja 1944
-Korpilahden nimismies (piiriin kuuluivat myös Muurame ja Säynätsalo) 1945-1955
-Vaasan läänin poliisitarkastaja 1955-1957
-Uudenmaan läänin poliisitarkastaja 1957-1960
-Uudenmaan lääninhallituksen lääninkamreeri 1960-1962
-Uudenmaan lääninhallituksen lääninneuvos ja kansliapäällikkö 1962-1971
-Uudenmaan läänin vt. maaherra 1964 (5 kk) ja 1966 (1 1/2 kk)
-sotilasarvo kapteeni 1942
-kuollut 13.12.1984
-kirjoituksia mm. Suomen poliisilehdessä, Poliisimiehessä ja eri sanomalehdissä...
Hakusanalla omatoimimatkailu löytyy myös mukavaa aineistoa.
Käytännön järjestelyissä neuvoo:
Matkasuunnittelun opas | Unipress | cop. 2010
Vinkkejä ja tunnelmointia tarjoavat:
Ihanasti hukassa ja miten sieltä pääsee pois : 543 päivän reppumatka / Merja Mähkä,
Superrikkaat ja rutiköyhät : reppureissulla eriarvoistuvassa maailmassa / Päivi & Santeri Kannisto,
Kengännauhakassalla maailman ympäri / Eero Sorila sekä
Extreme Eesti : virollinen opas erilaiseen etelään / Terhi Pääskylä-Malmström.
Raisumpaa reissamista harrastetaan kirjoissa
Madventures : kansainvälisen seikkailijan opas / Tuomas Milonoff, Riku Rantala, Ari Lahdenmäki ja
Madventures : uusi kansainvälisen seikkailijan opas / Riku Rantala, Tuomas Milonoff ; [valokuvat:...
Artistin virallisilla kotisivuilla osoitteessa http://www.ericclapton.com/eric-clapton-biography kerrotaan, että hän on syntynyt 30.3.1945.
Jos Claptonin elämä kiinnostaa laajemmin, kannattaa tutustua hänen omaelämäkertaansa ”Eric Clapton : omaelämäkerta” (Otava, 2008). Toinen hänestä kertova kirja on Jouko Ollilan ”Eric Clapton : elämän siniset sävelet” (Pop-lehti, 2005).
Aiheestasi löytyy esim. Kulla, Heikki:Hallintomenettelyn perusteet, 1999, 4. uudistettu painos. Lisää voit katsoa pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta (www.lib.hel.fi) tekemällä asiasanahaun sanalla asiakirjajulkisuus. Kirjaston työasemilta on pääsy Aleksi-artikkeliviitetietokantaan josta löytyy kymmeniä viitteitä artikkeleista, jotka käsittelevät asiakirjajulkisuutta (edelleen tämä termi hakusanana), esim. Tarkiainen, Kari: Ihminen, asiointi ja arkisto - suojaako laki ihmistä vai arkistoa, Tietosuoja, 1999, n:o 4, s.12-17// Konstari, Timo: Perusoikeudet, lainkäyttö ja julkisuus, Lakimies 1999, n:o 6-7, s. 943-951, 1142-1143// Vainio, Anna-Maija: Mikä ei ole salaista, on julkista: viranomaisten toimintaa säätelee...
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä ei voi internetin kautta tarkistaa, monentenako asiakas on varausjonossa tai mikä on ensimmäinen eräpäivä. Sen sijaan asiakas voi soittaa neuvontaan ja kysyä sekä varaustilannetta että eräpäivää (puh. 02-2620 626 tai 02-2620627).
Vuonna 1886 keksittyyn Coca-Colaan lisättiin tosiaan sen alkuvuosina kokapensaan lehtiä. Näistä lehdistä valmistetaan myös kokaiinia. Coca-Colasta lehdet jätettiin pois vuonna 1905. Lisää tietoa vaikkapa Tiedetuubi-sivustolta:
https://www.tiedetuubi.fi/taxonomy/term/1201
Valitettavasti en nyt juuri pääse käymään paikan päällä tutkimassa asiaa,mutta kuvailun perusteella ensimmäiseksi mieleen tulee japaninsiipipähkinä, Pterocarya rhoifolia. Näyttävätkö tarkoittamasi puut samanlaisilta kuin esimerkiksi alla olevissa linkeissä?
https://www.viherrinki.fi/tuote/japaninsiipipahkina/
http://www.mustila.fi/kasvit/PterocaryaRhoifolia
Laulua neljästä veljestä emme löytäneet. Voisiko laulu olla kansanlaulu nimeltä Viisi veljestä, jota äitinne olisi soveltanut omiin poikiinsa sopivaksi? Ensimmäinen säkeistö kuuluu näin: "Viisi veljestä kauaksi ratsastaa ja ratsunsa vinhasti lentää. He kunnaille korkeille kiipeävät ja metsiä suuria entää"
Laulu ja siihen kuuluva cd löytyvät ainakin näistä kirjoista:
- Kas metsämökin ikkuna : laululeikkejä lapsille / toimittanut Niina Bell
- Anni tannin muskarilaulut : lapset laulavat
Kysymykseen täytyy vastata hiukan laveasti, koska en tiedä, tarkoittaako "lauluista koottu kirja" tekstikirjaa vai nuottijulkaisua. Periaatteeseen tämä ei vaikuta, mutta kylläkin mahdollisiin jatkotoimiin. Vastaan varmuuden vuoksi molempiin.
Tekijänoikeus ei määräydy teoksen iän mukaan. "1910-luvun laulu" ei ole tässä suhteessa merkitsevä tieto. Yksittäisen tekstin tai sävellyksen tekijänoikeudellisen suojan määrää tekijän kuolinvuosi. Jokainen teos on suojattu tekijän elinajan ja sen jälkeen vielä 70 vuotta. Jos tekijä elää 100-vuotiaaksi, hänen nuoruudessaan tekemänsä laulu voi olla suojattu 150 vuotta. Sibeliuksen teokset ovat edelleen suojattuja, koska hän eli pitkän elämän.
Jokainen kokoelmaan ajateltu laulu täytyy siis käydä läpi...
Kultakuoriainen on helppo tunnistaa isosta koostaan (14-21 mm) ja metallinvihreästä väristään. Hyvin samannäköinen laji on kuparikuoriainen. Lajit voi tunnistaa pään etureunan muodosta. Kultakuoriaisella pään etureuna on selvästi aaltoileva. Kultakuoriainen pitää lentäessään kovaa ääntä, eikä se avaa peitinsiipiään.
Aikuiset kuoriaiset vierailevat kukilla syömässä siitepölyä ja heteitä, toisinaan myös kukkien terälehtiä. Toukat syövät maatuvaa kasvijätettä ja niitä löytää usein puutarhakompostista. Toukkien kehitys kestää muutaman vuoden. Selitystä tuohon kuoren etureunan aaltoilevaan muotoon en kyllä valitettavasti löytänyt mistään kirjaston kovakuoriaskirjasta. Yle Areenasta muuten löytyy dokumentti: Pronssilisko ja kultakuoriainen...
Lämpimän pintaveden tiheys on silloin hieman pienempi kuin pohjalla olevan kylmän veden. Siksi puolimatkassa kelluva uppotukki saattaa nousta pintaan. https://fi.wikibooks.org/wiki/Lukion_taulukot/Veden_tiheys_eri_l%C3%A4mp%C3%B6tiloissa
https://koppa.jyu.fi/avoimet/kemia/ako/folder.2006-09-07.6395239497 ja https://peda.net/siilinjarvi/ahmo/opiskelu/fysiikka/anna/8k/efysiikka-8/1all
Asiaa kannattaa kuitenkin kysellä tarkemmin asiantuntijoilta esim. Järvisuomen uittoyhdistys tai ELY-keskusten vesistöasiantuntijoilta
